Lue keskustelun säännöt.
HS: Opettajat kertovat: Oppilaat puhuvat "sekametelisoppakieltä", myös kantislasten suomen kielen taito on köyhtynyt romahdusmaisesti
19.03.2025 |
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011093617.html
"Opettajat ovat huolissaan lasten ja nuorten suomen kielen taidosta, käy ilmi HS:n kyselyssä."
"Kielen köyhyys ei koske vain osaa maahan muuttaja taustaisista lapsista, vaan myös osaa kantasuomalaisista oppilaista. Osa suomalaisten perheiden lapsista ei osaa aivan yksinkertaisia ja arkisia sanoja."
Kommentit (242)
Luku ja kirjoitustaidosta on myöhäistä huolehtia kun ongelmat on jo ymmärrettävän puheen tuottamisessa. Tämän ongelman kuulee kaikki nuorten parissa työskentelevät. Minkä ala asiantuntijoita näistä voi tulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monimkjlturisuus on rikaus ei mulla muta.
Vierailija kirjoitti:
25% yhdeksäsluokkalaisista ei tiennyt missä on Tanska. He kyllä tunsivat sanan Tanska ja tunnistivat sen maaksi (eivät valtioksi, koska sitä sanaa he eivät osaa). Tuolla sanalla ei ollut heille mitään muuta sisältöä. Tätä tarkoittaa nykyajan lukutaidotomuus.
Pitää vielä lisätä, että kaikki oppilaat olivat taustaltaan kotimaisia.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin niin noloa, kun ryynäseneetu, 14v., pellavapää vääntää suomea matkimalla jotain a r a b i aksenttia lippa vinossa ja pöksyt puolitangossa kauppakeskuksessa.
Wallahi veli legit fr bro no cap rizz!
Vierailija kirjoitti:
"Toinen alakoulun opettaja kertoo käyttävänsä oppitunneilla netin kuvahakua jatkuvasti, sillä lapset eivät tiedä tavallistenkaan esineiden nimiä suomeksi.
Eilen katsottiin, mitä tarkoittaa imuri, tötterö ja karamelli, opettaja kertoo."
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Ei saisi, mutta nauran silti. Ihmisten ja etenkin lasten/nuorten tyhmyys on aivan käsittämättömissä sfääreissä nykyisin. Ja näistäkö kasvaa työtätekeviä veronmaksajia? Joo, ei tule tapahtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan on jos jonkinlaista slangia ja murretta ollut käytössä. Koulussa on sitten opetettu kirjakieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kehitys näkyy myös ammatillisessa koulutuksessa. Lauserakenteet ovat täysin hukassa. Opetuksessa tulee vaikkapa sana sosiaalipalvelu, Ei osata kysyä enää: Mitä tarkoittaa sosiaalipalvelu? Kysytåän: sosiaalipalvelu? Tai vielä pahempi: Onks se sit niinku tyyliin joku service?
Sekakieli on myös yleistynyt. Sanoja otetaan käyttöön yhdestä sun toisesta maanosasta ja lauseisiin piilotetaan epämääräisiä suomennoksia englannista.
Yhtenä päivänä sanoin mielestäni yleisen adjektiivin: vilkas. Opiskelija katsoi suu auki ja kysyin, onko jotain epäselvää. Hän vastasi, että onks se vilkas niinku seim (same) ku joku adhd.
Nuoret puhuvat, että joku on ihan adhd tai joku on semi adhd. Se tarkoittaa, että joku on vilkas tai levoton tai keskittymiskyvytön. Siinä mielessä on mahdolllista, että sinun opiskelijat ovat vain aikaansa edellä. Kieli muuttuu. Tulevaisuudessa vilkas-sana voi kadota käytöstä ja tilalla adhd.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoret eivät lue kirjoja. Sieltähän sitä kieltä oppii.
Ja toisaalta nykyisin nuortenkirjat (ja jopa uutistekstit) kirjoitetaan usein kosiskelevasti puhekielellä. Monelle yläkoululaiselle on aivan outo asia, että ei voi kirjoittaa mä tai mun vaan se on puhekieltä.
Missä kunnioitus ihan oikeaa kirjasuomea kohtaan? Eivätkö kirjailijat luota samaistuttaviin henkilöhahmoihinsa ja koukuttavaan juoneensa?
Tämä on valitettavasti ihan kansainvälinen ongelma. Jo pikkulapsille kirjat ovat nykyään tyyliin "Pieru sanoo prööt", ja sitten sormet ristissä toivotaan, että jotenkin maagisesti lapset koukuttuvat matkan varrella upeaan tarinankerrontaan ja lukevat Tolkienia sitten teininä.
Lapsille tehdään iso karhunpalvelus, kun kaikki tarjotaan heille mahdollisimman helpossa, valmiiksipureskellussa, "pikkupojille kakkahuumoria ja tytöille glitteriä", TikTok-keskittymiskykyä palvelevassa muodossa. Lasten täytyy innostua tarinoista jo pienenä - vain sillä tavalla he tarttuvat kirjoihin myöhemmälläkin iällä.
Vierailija kirjoitti:
Kieliä tulee ja kieliä menee. Ei täällä kukaan itke Minosin kreikan tai Aunuksen karjalan perään.
Jos suomen tilalle tulisi englanti, se olisi tietysti kansallinen tragedia sekin.
Mutta kun tilalle ei tule mitään kieltä! Näillä nuorilla ei ole kunnollista sanavarastoa millään kielellä! Täytesanoja osataan enemmän kuin lauserakenteita tai oikeasti informatiivisia sanoja. Kielen köyhtyminen köyhdyttää ihmisiä kognitiivisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime kesänä yksi nainen kertoi, että 15 vuotias kantis ei tiennyt siiliä. "Onks toi lumikko?!"
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä käy kun unohdetaan oma kieli ja ryhdytään puhumaan finglisiä ym. wtf lyhennelmä härdellejä...puhukaa Suomea!
Kyllä siellä edelleen on se parempi porukka, joka pärjää ja osaa. Se on ryhmä, joka aikanaan vallan ja vastuun ottaa. Eikä ne taida normi junttilan koulun penkkejä kuluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret eivät lue kirjoja. Sieltähän sitä kieltä oppii.
Ja toisaalta nykyisin nuortenkirjat (ja jopa uutistekstit) kirjoitetaan usein kosiskelevasti puhekielellä. Monelle yläkoululaiselle on aivan outo asia, että ei voi kirjoittaa mä tai mun vaan se on puhekieltä.
Missä kunnioitus ihan oikeaa kirjasuomea kohtaan? Eivätkö kirjailijat luota samaistuttaviin henkilöhahmoihinsa ja koukuttavaan juoneensa?
Tämä on valitettavasti ihan kansainvälinen ongelma. Jo pikkulapsille kirjat ovat nykyään tyyliin "Pieru sanoo prööt", ja sitten sormet ristissä toivotaan, että jotenkin maagisesti lapset koukuttuvat matkan varrella upeaan tarinankerrontaan ja lukevat Tolkienia sitten teininä.
Lapsille tehdään iso karhunpalvelus, kun kaikki tarjotaan heille mahdollisimman helpossa, valmiiksipureskellussa, "pikkupojille kakkahuumoria ja tytöille glitteriä", TikTok-keskittymi
Entä jos vanhemmille on paskavideot ja glitterkynnet keskeinen asia tai kaljan ostaminen kaupasta? Lapsi oppii, että ne ovat tärkein asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret eivät lue kirjoja. Sieltähän sitä kieltä oppii.
Ja toisaalta nykyisin nuortenkirjat (ja jopa uutistekstit) kirjoitetaan usein kosiskelevasti puhekielellä. Monelle yläkoululaiselle on aivan outo asia, että ei voi kirjoittaa mä tai mun vaan se on puhekieltä.
Missä kunnioitus ihan oikeaa kirjasuomea kohtaan? Eivätkö kirjailijat luota samaistuttaviin henkilöhahmoihinsa ja koukuttavaan juoneensa?
Yliopiston kurssilla opettaja joutui muistuttamaan, että esseet tulee jatkossa kirjoittaa kirjakielellä. Vanhimmat rappioikäluokat alkavat olla jo korkeakouluissa.
Ja ihan muutama hetki sitten oli juttua, kuinka yliopisto-opiskelijoille piti opastaa mm. kirjaston käyttöä. Tai vissiin jotain kirjoista lukemistakin 😄
En tiedä, ihan karmeaahan tämä on. Ja kehitys on ollut nopeaa. Toisessa vastaavassa keskustelussa kerrottiin etteivät nuoret osaa esimerkiksi aakkosjärjestystä tai vuodenaikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yhden suomenkielen lukio-open ja hänen mukaansa idiootit on jo ehtineet lukioon. Taso laskenut viimeisen 10 vuoden aikana todella rajusti. Ja tosiaan, ei koske pelkästään muunkielisiä vaan aivan kantiksia myös.
Meidän yläastelaiset eivät osaa avata maitotölkkejä, jos niissä ei ole sitä saastuttavaa muovikorkkia, äheltävät ja vääntävät ja repivät sen auki miten sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25% yhdeksäsluokkalaisista ei tiennyt missä on Tanska. He kyllä tunsivat sanan Tanska ja tunnistivat sen maaksi (eivät valtioksi, koska sitä sanaa he eivät osaa). Tuolla sanalla ei ollut heille mitään muuta sisältöä. Tätä tarkoittaa nykyajan lukutaidotomuus.
Pitää vielä lisätä, että kaikki oppilaat olivat taustaltaan kotimaisia.
Ja tuohon laskeneeseen tasoon kun lisätään vielä ne s2 tapaukset, niin ollaan jo pohjamudissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle täytyy pienestä pitäen lukea, kuvakirjat, auto ja auton kuva jne. Lorutella, laulaen jos ääntä on, jutella, kuunnella. Eikä alle 7 v tarvi pleikkaa sun muita hilavitkuttimia.
Tuo on hyvä alku mutta sen ei pidä loppua silloinkaan kun lapsi oppii itse lukemaan. Vaan sen jälkeen lapsen sanavarastoa pitää edelleen vahvistaa niin että lapsille ei puhuta vain yksinkertaisista arjen asioista vaan heidän kanssaan jutellaan myös ihan aikuisten asioista, päivän uutisista, maailman tapahtumista, millaista oli kun vanhemmat tai isovanhemmat olivat lapsia jne. Eli käytetään lapsien kanssa monipuolista aikuisten kieltä laajalta alueelta.
Aikuiset itse tunkevat nykyään englannin kieltä joka paikkaan, yritykset etenkin. Nuoret ottavat oppia, alkavat ajatella ettei suomen kieli on tärkeä ole. Nuoret seuraavat aina aikuisten esimerkkiä. Ruokailussa, kielessä, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta koko henkinen ilmapiiri on tyhmistynyt. Esimerkiksi oikeasti älykästä ja nokkelaa huumoria ei televisiosta tule. Kaikenlainen huumori on muutenkin kadonnut ja typistynyt muutaman sekunnin tiktok slapstikkailuun ja meemeihin. Putouksessa oli vielä 10 vuotta sitten ihan ok sketsejä mukana, nyt niitä ei ole yhtään.
Onnekasi meillä oli Kummeli, Spede ja Pirkka-Pekka, nuo klassisen komedian helmet.
Kummeli, Turhapuro ja Pulttibois oli aikansa junttihuumoria, ja silti niissä oli mukana paljon myös nokkelia oivalluksia, joita saa nykypäivän vastaavasta TikTok-tollohuumorista hakea suurennuslasilla.
Pelkästään jo karikatyyrin taito on katoava luonnonvara. Lapset kikattivat niille hölmöille hokemille, mutta samalla huomaamattaan ymmärsivät, että sketsihahmot edustivat erilaisia ihmistyyppejä ja kulttuurisia ilmiöitä. Ei Pulttiboiskaan ollut pelkkää karkeaa saamelais- ja mustalaiskarikatyyriä täynnä, vaan siinä käytiin läpi kaikenlaista kulttuurista kuvastoa. Esimerkiksi ne huoltoasemalla esiintyvät muusikot eivät olleet ihmistyyppinä mitenkään tuttuja alakouluikäisille, mutta jotenkin sen silti tajusi, millaisissa olosuhteissa elävistä ihmisistä siinä oli kyse.
TikTok-huumori puolestaan viittaa lähinnä itseensä. Sitä ei oikeastaan kiinnosta ympäröivä maailma monenlaisine omituisine ihmisineen. Etenkään sitä ei kiinnostaisi mitkään nolot vanhat ihmiset, kuten huoltoasemalla esiintyvät epäonnistuneet muusikot. Hauskaa on, kun joku kaatuu tai vääntelee naamaansa kuin Jim Carrey, eikä se viittaa mihinkään tai korkeintaan johonkin saman piirin tuntemaan meemiin.
25% yhdeksäsluokkalaisista ei tiennyt missä on Tanska. He kyllä tunsivat sanan Tanska ja tunnistivat sen maaksi (eivät valtioksi, koska sitä sanaa he eivät osaa). Tuolla sanalla ei ollut heille mitään muuta sisältöä. Tätä tarkoittaa nykyajan lukutaidotomuus.