Selittäkää joku muistisääntö, milloin puheessa kuuluu kahdentaa konsonantti, siis esim hernekeitto -> hernek-keitto

Karjalan murteesta tämä loppuhenkonen puuttuu.  Ärsytti aina lapsena valtavasti, kun muuten yleiskieltä puhuva äitini jätti aina tämän loppuhenkosen käyttämättä.  Ennen kuin sitten tajusin, että äitihän oli ensimmäisen polven evakoita.  Tuli nuorena Keski-Suomeen ja omaksui paikallisen puhetavan, mutta tuo karjalanmurteen ääntämistapa säilyi.

"Otatämä,"  "viepois," "menepihalle," "hamekangas" jne.

Aika pian sitä oppi tunnistamaan, kenellä oli karjalainen tausta, ihan tästä ääntämistavasta.  Yksi oppikoulun opettajanikin puhui niin sivistyneesti kirjakieltä, mutta kyllä vain se evakkotausta tuli esiin.  Ei hän tietenkään sitä kieltä nytkään, sanoi itse että murretaustasta se johtuu.

Vieläkin yksi naapurini, yli yhdeksänkymppinen mies, puhuu tällä tavalla, vaikka ei murretta puhukaan.  Käkisalmesta lähtöisin.  Katoavaa kansanperinnettä, ainakin siis näiden karjalaistaustaisten kohdalla.

Suomi on laaja maa ja suomen kieli on varsin moninainen ja murteet pitkälle eriytyneet. Yhdessä murteessa on piirre, joka toisesta puuttuu. Moni tässäkin ketjussa sanoo, että äidinkieliselle puhujalle jokin kielen ilmiö tulee automaattisesti, mutta murteestahan se vain on kiinni. Jokaisen ihmisen äidinkieli on se murre, jota hän lapsena oppii puhumaan. Kaikkien yhteinen kirjakieli taas on tekokieli, jossa on erikseen päätetyt säännöt. Tämä tietysti pätee kaikkiin kieliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se tule sulta luontevasti? Ei tuollaista tarvi erikseen pohtia. Satakuntalaistaustainen äitini sanoo hernekeitto ilman kahdennusta ja se oikeasti ärsyttää mua mutta lohduttaudun, että kai murrealueesta johtuvaa.

No ei tule, kun Porin murteeseen se ei kuulu. Ainoa poikkeus on kanttarelli

ap

 

kanttarellikaan ei oikeastaan ole kahdennettu, koska sillä on aina ollut kaksi kirjoitusasua, jotka molemmat täysin oikein: kantarelli tai kanttarelli. Jos joku kokee, että kantarelli on oikea kirjoitusasu, niin hän sitten myös lausuu kantarelli, jos kokee, että kanttarelli, niin lausuukin kanttarelli.

 

Itse lausun ja kirjoitan kanttarelli, tai sitten käytän muotoa keltavahvero

Kanttarellihan nyt ei kuulu tähän yhteyteen ollenkaan.  Se on yksi sana, ei edes yhdyssana.  Se ei siis koostu sanoista kantta ja relli.  Eikä myöskään sanoista kant ja arelli.  Eikä ne edes ole mitään sanoja.

Sitä en viitsi edes selvittää, mikä sen oikea kirjoitusasu on, onko siinä yksi vai kaksi teetä.  Mutta ilmeisesti se lausutaan niin, niin kuin on kirjoitettu, periaatteessa.  

Tää astevaihtelu koskee joko yhdyssanoja tai kahta eri sanaa peräkkäin lausuttuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?

Kyllä suunnilleen kaikki sanoo niin. En ole ikinä kuullut kenenkään ääntävän sitä 'kuulostaa'. 

Minä taas en ole kenenkään kuullut sanovan "kuullostaa". Jos joku on sanonut, niin kaikki kääntyvät haavi auki katsomaan, että mitä toi sanoi. Sitä pidetään vähän sivistymättömyyden/kouluttamattomauuden/yksinkertaisuuden merkkinä.

Juuri näin.  Kyllä se on "kuulostaa" niin kirjoitettuna kuin lausuttunakin.  Joillakin ei vaan se äidinkieli ole hallussa.  Kun kirjoittavatkin sen väärin.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen tupla K hernekeitossa? Ikinä en oo kenenkään kuullun sitä niin sanovan ja olen kuitenkin asunut kolmen maakunnan alueella + ollut tekemisissä vielä laajemmalta alueelta kotoisin olevien ihmisten kanssa.

Ei siinä välttämättä ole kahta k:ta, mutta pieni väli kuitenkin. Lopputulos on käytännössä sama, sanooko hernek-keitto vai herne-(pieni tauko)-keitto.

Kyllä sanassa hernekeitto on yleiskielessä lausuttuna kaksi koota.  Sitä on vain vaikea huomata.

Ihan sama kuin hernerokka.  Siinäkin kuuluu puheessa kaksi ärrää 

Sanopa madekeitto.  Ensin yhdellä koolla ja sitten kahdella koolla.  Kumpaa käytät?  

Mikä helvetin jokkatalvi? Trolli mikä trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen tupla K hernekeitossa? Ikinä en oo kenenkään kuullun sitä niin sanovan ja olen kuitenkin asunut kolmen maakunnan alueella + ollut tekemisissä vielä laajemmalta alueelta kotoisin olevien ihmisten kanssa.

Ei siinä välttämättä ole kahta k:ta, mutta pieni väli kuitenkin. Lopputulos on käytännössä sama, sanooko hernek-keitto vai herne-(pieni tauko)-keitto.

Kyllä sanassa hernekeitto on yleiskielessä lausuttuna kaksi koota.  Sitä on vain vaikea huomata.

Ihan sama kuin hernerokka.  Siinäkin kuuluu puheessa kaksi ärrää 

Sanopa madekeitto.  Ensin yhdellä koolla ja sitten kahdella koolla.  Kumpaa käytät?  

 

 

Mutta ei siinä oikeasti ole eroa, koska k-äänne kuuluu vasta kun se "laukaistaan", eli jääkö suu "tauolle" vaiko odottamaan k:n laukeamista, on käytännössä sama asia, kieli vain on vähän eri kohdassa.

Hämmentävää kuinka moni ihminen ei osaa lausua noita sanoja ilman kahdentamista. Kun se olisi helppoa kuitenkin. Toki vaatii tietoista harjoittelua.

Tekoäly on hirveä keksintö. Ihmisen on tarkoitus ajatella ja pohtia itse ja oppia sillä tavalla. Tekoäly ei osaa ajatella. Tämä aloitus on outo kuin tekoäly. Pitääkö siltä tekoälyltä kysyä ! Kohta ei osata puhua äidinkieltä ilman ongelmittamista.