Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää joku muistisääntö, milloin puheessa kuuluu kahdentaa konsonantti, siis esim hernekeitto -> hernek-keitto
19.03.2025 |
Kysyin tekoälyltä, mutta tän vastauksen on pakko olla väärin:
Sanaliitokset:
Kun kaksi sanaa yhdistetään ja ensimmäinen sana päättyy vokaaliin ja toinen sana alkaa konsonantilla, konsonantti usein kahdentuu.
Esimerkki: "joka talvi" -> "jokatalvi" (lausuttuna "jokkatalvi")
Kommentit (129)
Onko tässä ketjussa jotain uutta sukupolvea, joka ei ole kasvanut Levottoman tuhkimon aikaan? Oli se hauskaa, kun koko Suomi oppi laulamaan "Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin" ilman loppukahdennusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervettuloa
Kokeileppa
ym ym
Mitä hittoo sä selität 🙈😳 Sano että oli vitsi, sano
Kuka oikeesti ajattelee sanoessaan, että se konsonantti tuplaantuu. Saatika, että korostaa sitä.
Me Suomessa syntyneet, joilla on vanhemmat suomenkielisiä, me puhutaan suomea just niinku kuuluu, eikä tasan ikinä mietitä mitään kahdennuksia, sillä ne tulee ns. automaattisesti. Ne on imetty jo äidinmaidosta. Siksi sitä kutsutaankin äidinkieleksi. Opit puhumaan sitä ns. automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mitään sanoja ei kahdenneta konsonanteissa.
Jos lukee takka, sanotaan takka.
Jos lukee taka, sanotaan taka.
Jos lukee taka, ei kuulu sanoa takka.
Eli aina sanotaan niin kuin kirjoitetaan. Se on kamalan juntin kuuloista, kun jotkut kahdentavat konsonantteja.
Ai sinusta niin ei tehdä. No ok.
Olen suomen kielen maisteri ja voin vakuuttaa, että loppukahdennus on ihan oikea suomen kielen ilmiö ja vieläpä yleiskielen piirre. Sillä on kielihistoriallinen taustansa.
Suomessa on varsin kattava äänne- ja kirjainvastaavuus. Siitä on muutama poikkeus, joista loppukahdennus on yksi. Loppukahdennuksen takia esimerkiksi kirjoitetaan tulepa vaikka lausutaan tuleppa. Vai väitätkö todella, että sanot tulepa? Ihan varmasti käytät loppukahdennusta myös käsk
Ei kyllä kirjoiteta 'tuleppa'. Suomea kirjoitetaan yleensä samoin kuin lausutaan, mutta tästä on joitakin poikkeuksia: esimerkiksi tämä loppukahdennus, äng-äänne, n ääntyy m:nä p:n edellä mutta kirjoitetaan siis yhä n:nä (onpa) ja liitepartikkeleissa on AINA vain yksi konsonantti alussa (-pa, -kin, -han), siis tulepa, tulekin, tulehan, vaikka lausutaan kahtena.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän opetettiin jo koulussa.
Tule tänne!
Lausutaan:
Tulettänne!
Ei tommosta tartte opettaa, kun natiivipuhuja lausuu sen automaattisesti oikein.
Kahdennuksen sijaan voi ajatella, että noiden kahden sanan välissä on niin sanottu tauko, jolloin pidättelet sitä t-kirjaimen sanomista tänne sanan kohdalla.
Tule tänne =
Tule (tauko ja kieli on jo valmiina sanomassa seuraavaa t-kirjainta) tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa jotain uutta sukupolvea, joka ei ole kasvanut Levottoman tuhkimon aikaan? Oli se hauskaa, kun koko Suomi oppi laulamaan "Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin" ilman loppukahdennusta.
Porilaisena en huomannut tuossa mitään erikoista =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän opetettiin jo koulussa.
Tule tänne!
Lausutaan:
Tulettänne!
Ei tommosta tartte opettaa, kun natiivipuhuja lausuu sen automaattisesti oikein.
Kahdennuksen sijaan voi ajatella, että noiden kahden sanan välissä on niin sanottu tauko, jolloin pidättelet sitä t-kirjaimen sanomista tänne sanan kohdalla.
Tule tänne =
Tule (tauko ja kieli on jo valmiina sanomassa seuraavaa t-kirjainta) tänne.
Tätä minäkin olin tulossa kirjoittamaan. Ilmeisesti puhumisen taitokin on sellainen, joka pitäisi koulussa opettaa ettei tule noita puhehäiriöitä tyyliin: "tulettänne".
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enimmäkseen K kirjaimiin liittyvää.
perserreikä
lainellauta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se kauheeta...
KauheeTTa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa jotain uutta sukupolvea, joka ei ole kasvanut Levottoman tuhkimon aikaan? Oli se hauskaa, kun koko Suomi oppi laulamaan "Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin" ilman loppukahdennusta.
Porin murretta?
Koulussa keskityttiin oikeinkirjoittamiseen, ei niinkään puhumiseen. Kai tuota kahdennustakin sivuttiin, mutta multa mennyt ohi. Kuitenkin äidinkieli aina 10 ja kirjoitin ällän. Ja tosiaan täkäläisessä murteessa kahdennusta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa jotain uutta sukupolvea, joka ei ole kasvanut Levottoman tuhkimon aikaan? Oli se hauskaa, kun koko Suomi oppi laulamaan "Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin" ilman loppukahdennusta.
Porin murretta?
Poria tietysti, Poristahan ne Dingon pojat ovat kotoisin. Itse olen puoliksi porilainen, joten hoituu loppukahdennukset ja osaan myös osaan olla sanomatta seurasta riippuen. Levotonta tuhkimoa laulaessa on hauskaa jättää loppukahdennus pois.
Olen asunut pk-seudulla koko elämäni ja olen yli nelikymppinen. Täkäläiseen "murteeseen", jos noin nyt voi sanoa, kuuluu todellakin kahdennukset.
Porin murre kuulostaakin oudolle omaan korvaan, silloin harvoin kun sitä kuulee, koska siellä ei noita kahdennuksia ole. Kuulostaa vähän virolta.
Mutta suomen kielen kirjakieli puhuttuna sisältää kyllä nuo kahdennukset.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?
Kyllä näin sanotaan kirjakieltä puhuttaessa sekä pääkaupunkiseudulla syntyperäiset puhujat.
Mikä ihmeen tupla K hernekeitossa? Ikinä en oo kenenkään kuullun sitä niin sanovan ja olen kuitenkin asunut kolmen maakunnan alueella + ollut tekemisissä vielä laajemmalta alueelta kotoisin olevien ihmisten kanssa.
Kirjoitetaan kyllä muodossa tuleppa.