Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää joku muistisääntö, milloin puheessa kuuluu kahdentaa konsonantti, siis esim hernekeitto -> hernek-keitto
19.03.2025 |
Kysyin tekoälyltä, mutta tän vastauksen on pakko olla väärin:
Sanaliitokset:
Kun kaksi sanaa yhdistetään ja ensimmäinen sana päättyy vokaaliin ja toinen sana alkaa konsonantilla, konsonantti usein kahdentuu.
Esimerkki: "joka talvi" -> "jokatalvi" (lausuttuna "jokkatalvi")
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
No niin, tietenkään kukaan ei jaksa käydä lukemassa linkistä, miten asia oikeasti on. Kyse ei ole tietyistä konsonanteista. Loppukahdennus koskee lähinnä e-loppuisia sanoja, joiden jälkeen kaikki konsonantit kahdentuvat. Lisäksi esimerkiksi imperatiivimuotoisten verbien jälkeen konsonantti kahdentuu (tule pois lausutaan tulep pois) ja mikäli seuraava sana alkaa vokaalilla (istu alas), siinä äännetään glottaaliklusiili.
Sanan pelle loppuun sitä ei kuitenkaan tule. Liekö syynä tapa, jolla sanat on muodostettu. Esim. eläke, kuorike, käsite on muodostettu tietyllä tavalla ja minusta se on syy tuolle ilmiölle, ei pelkästään kirjain, niinkuin tuo, jolle tässä vastaan, jo sanoikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä savossakaan kahdenneta, eikä kuulu kirjakieleen, en ole edes kuullut moisesta, ja kympin äidinkieli.
Vuan kyl savolaeset ossoo kahentaa, yritäppä sannoo "hernekkeetto" iliman että tulloo koo kahtena. Rokkaahan se toesaalta oekeesti o mutta kaet se keettooki voep olla, aenaki ny.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tupla K hernekeitossa? Ikinä en oo kenenkään kuullun sitä niin sanovan ja olen kuitenkin asunut kolmen maakunnan alueella + ollut tekemisissä vielä laajemmalta alueelta kotoisin olevien ihmisten kanssa.
Ei siinä välttämättä ole kahta k:ta, mutta pieni väli kuitenkin. Lopputulos on käytännössä sama, sanooko hernek-keitto vai herne-(pieni tauko)-keitto.
Vierailija kirjoitti:
Opimme taas mihin tekoälystä on. Ei edes kertomaan simppeliä kielioppisääntöä. Mutta seuraavaksi se kuitenkin kaappaa ihmiskunnalta vallan ja tekee meistä ihmisparistoja.
Tekoäly tekee meistä hernekkeittoa, eikä edes osaal lausuas sitä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Kuka oikeesti ajattelee sanoessaan, että se konsonantti tuplaantuu. Saatika, että korostaa sitä.
Ei sitä kukaan ajattele sanoessaan, vaan se tulee automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?
Kyllä suunnilleen kaikki sanoo niin. En ole ikinä kuullut kenenkään ääntävän sitä 'kuulostaa'.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tupla K hernekeitossa? Ikinä en oo kenenkään kuullun sitä niin sanovan ja olen kuitenkin asunut kolmen maakunnan alueella + ollut tekemisissä vielä laajemmalta alueelta kotoisin olevien ihmisten kanssa.
Et vaan tiedosta sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?
Kyllä suunnilleen kaikki sanoo niin. En ole ikinä kuullut kenenkään ääntävän sitä 'kuulostaa'.
Minä taas en ole kenenkään kuullut sanovan "kuullostaa". Jos joku on sanonut, niin kaikki kääntyvät haavi auki katsomaan, että mitä toi sanoi. Sitä pidetään vähän sivistymättömyyden/kouluttamattomauuden/yksinkertaisuuden merkkinä.
Kävin peruskouluni 1980 -luvulla ja meillä opettaja (muistaakseni 3. vuosiluokalla) erikseen otti tämän aiheen puheeksi ja sanoi, että varokaa että ettet puheessanne monista konsonentteja, jos niitä ei sanassa itsessään ole. Käytiin juuri nuo tyypillisimmät puhevirheet läpi, kuten "niimpä", "sydämmessä" "kuullostaa" jne. Varoitti myös siitä, että ei katkota yhdyssanoja myöskään puheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täh ? Hernekeitto kyllä sanotaan puheessa hernekeitto, en ole tuollaisesta kuullut että olisi hernekkeitto edes puheessa
Kuka muka sanoo hernekeitto? Kuulostaa todella typerältä. Kyllä se sanotaan hernekkeitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?
Kyllä suunnilleen kaikki sanoo niin. En ole ikinä kuullut kenenkään ääntävän sitä 'kuulostaa'.
Minä taas en ole kenenkään kuullut sanovan "kuullostaa". Jos joku on sanonut, niin kaikki kääntyvät haavi auki katsomaan, että mitä toi sanoi. Sitä pidetään vähän sivistymättömyyden/kouluttamattomauuden/yksinkertaisuuden merkkinä.
Täällä Uudellamaalla asiat kuulostaa joltain, mutta ei täällä edes noteerata, jos joku sanoo sen muodossa "kuullostaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin peruskouluni 1980 -luvulla ja meillä opettaja (muistaakseni 3. vuosiluokalla) erikseen otti tämän aiheen puheeksi ja sanoi, että varokaa että ettet puheessanne monista konsonentteja, jos niitä ei sanassa itsessään ole. Käytiin juuri nuo tyypillisimmät puhevirheet läpi, kuten "niimpä", "sydämmessä" "kuullostaa" jne. Varoitti myös siitä, että ei katkota yhdyssanoja myöskään puheessa.
Sulta on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin, ja oot sotkenut puheen ja kirjoituksen. Teille on varmaan yritetty opettaa, että noin ei pidä kirjoittaa noita sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä savossakaan kahdenneta, eikä kuulu kirjakieleen, en ole edes kuullut moisesta, ja kympin äidinkieli.
Puhuttuun kieleen kyllä kuuluu. Aika töksähtelevää puhekieltä olisi jos rajageminaatat poistettaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin moni kirjoittaa 'kuullostaa', sanooko joku tosiaan niin?
Kyllä suunnilleen kaikki sanoo niin. En ole ikinä kuullut kenenkään ääntävän sitä 'kuulostaa'.
Minä taas en ole kenenkään kuullut sanovan "kuullostaa". Jos joku on sanonut, niin kaikki kääntyvät haavi auki katsomaan, että mitä toi sanoi. Sitä pidetään vähän sivistymättömyyden/kouluttamattomauuden/yksinkertaisuuden merkkinä.
En usko. Missä päin muka pidetään virallisen kirjakielen mukaista ääntämystä merkkinä sivistymättömyydestä/kouluttamattomuudesta? Ellei toki sivistymättömissä ja kouluttamattomissa piireissä, jolloin kyseessä voisi olla eräänlainen taipumus hyperkorrektioon 🤔.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin peruskouluni 1980 -luvulla ja meillä opettaja (muistaakseni 3. vuosiluokalla) erikseen otti tämän aiheen puheeksi ja sanoi, että varokaa että ettet puheessanne monista konsonentteja, jos niitä ei sanassa itsessään ole. Käytiin juuri nuo tyypillisimmät puhevirheet läpi, kuten "niimpä", "sydämmessä" "kuullostaa" jne. Varoitti myös siitä, että ei katkota yhdyssanoja myöskään puheessa.
Sulta on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin, ja oot sotkenut puheen ja kirjoituksen. Teille on varmaan yritetty opettaa, että noin ei pidä kirjoittaa noita sanoja.
Kuule, ihan puhekielestä oli kyse. Luokaltamme lähti vielä pari oppilasta puheterapeutille harjoittelemaan oikeaa lausumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh ? Hernekeitto kyllä sanotaan puheessa hernekeitto, en ole tuollaisesta kuullut että olisi hernekkeitto edes puheessa
Kuka muka sanoo hernekeitto? Kuulostaa todella typerältä. Kyllä se sanotaan hernekkeitto.
Voidaan toki sanoa, mutta ei pitäisi. Tuolla aiemmin ketjussa joku kirjoittikin jo, että taika on siinä, että pidetään pieni mikrotauko herneen ja keiton välissä, niin ei tarvitse kahdentaa konsonanttiakaan.
Asun Helsingissä ja puhun seuraavalla tavalla. Kun yhdyssanassa on kaksi peräkkäistä sanaa, ensimmäinen loppuu vokaaliin e ja seuraava alkaa kovalla konsonantilla (k,p,t), niin ainakin silloin kahdennan konsonantin.
Esimerkiksi mustekala --> mustekkala, tietokonepeli --> tietokoneppeli, sadetakki --> sadettakki.
Muiden konsonanttien suhteen olen joustavampi: minä sanon esimerkiksi itsemmurha ja tiedemmies, mutta en sano sademmies.
Tervetuloa, kokeilepa, kuuntelepa, lainelauta, hernekeitto, sadetakki, tule tänne
Jos nuo kaikki lausuisi noin kuten ne kirjoitetaan, kuulostaisi puhe lähinnä joltain Viron kieleltä. Kyllä noissa kaikissa on puheessa kahdennus, esim. sadettakki. Mutta ei sitä tietenkään sanota sadet_takki, vaan, että lähinnä t korostuu eli paino on t kirjaimella. Kuuntelepa sanassa taas p painottuu.
Tämä on niin automaattinen juttu, ettei sitä tule tiedostaneeksi. Minä ihmettelin kun ensimmäisen kerran kuulin puhuttavan tästä, vaikka oikeasti sekä mikä että koko ympäristöni on tietenkin aina automaattisesti käyttänyt tuota puheessa.
Me kiinnitettiin tähän huomiota ekan kerran joskus yläasteella, kun matikan opettaja sanoi aina esim. mustekynä eikä mustekkynä. Ei sitä kahdentumista ollut aiemmin ajatellut, ennen kuin kuuli (oululaiseen korvaan) oudon lausuntatavan. Piti ihan miettiä, että miksi kuulostaa niin väärältä.
Kiitos wikipedia linkistä aiheeseen!