Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää joku muistisääntö, milloin puheessa kuuluu kahdentaa konsonantti, siis esim hernekeitto -> hernek-keitto
19.03.2025 |
Kysyin tekoälyltä, mutta tän vastauksen on pakko olla väärin:
Sanaliitokset:
Kun kaksi sanaa yhdistetään ja ensimmäinen sana päättyy vokaaliin ja toinen sana alkaa konsonantilla, konsonantti usein kahdentuu.
Esimerkki: "joka talvi" -> "jokatalvi" (lausuttuna "jokkatalvi")
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen jokkatalvi. Joku selitti että hernekeitossa on jäännöslopuke välissä, k kahdentuu puheessa vaikka kirjoitetaan yhdellä.
Tuo ap:n esimerkki on ihan väärin. Ensinnäkään tuossa ei kahdennusta tapahdu ja vaikka tapahtuisikin, niin se olisi silloin jokattalvi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mitään sanoja ei kahdenneta konsonanteissa.
Jos lukee takka, sanotaan takka.
Jos lukee taka, sanotaan taka.
Jos lukee taka, ei kuulu sanoa takka.
Eli aina sanotaan niin kuin kirjoitetaan. Se on kamalan juntin kuuloista, kun jotkut kahdentavat konsonantteja.
Ai sinusta niin ei tehdä. No ok.
Olen suomen kielen maisteri ja voin vakuuttaa, että loppukahdennus on ihan oikea suomen kielen ilmiö ja vieläpä yleiskielen piirre. Sillä on kielihistoriallinen taustansa.
Suomessa on varsin kattava äänne- ja kirjainvastaavuus. Siitä on muutama poikkeus, joista loppukahdennus on yksi. Loppukahdennuksen takia esimerkiksi kirjoitetaan tulepa vaikka lausutaan tuleppa. Vai väitätkö todella, että sanot tulepa? Ihan varmasti käytät loppukahdennusta myös käskymuodon kanssa, et vain huomaa.
Yksi lysti mitä jotkut maisterit keskenään viisastelee norsunluutorneissaan. Kieli on sitä miten sitä puhutaan. Varmasti on murteita joissa kahdennellaan vaikka ja mitä niinkuin kaikissa murteissa on omia erikoisuuksiaan.
Opimme taas mihin tekoälystä on. Ei edes kertomaan simppeliä kielioppisääntöä. Mutta seuraavaksi se kuitenkin kaappaa ihmiskunnalta vallan ja tekee meistä ihmisparistoja.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan uhrannut asialle ajatustakaan. Asia on opittu äidinmaidossa. Korva kuulee ja suu sanoo.
Sama. Yli nelikymppisenä olen tämänkin asian pohdiskeluun vasta törmännyt tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervettuloa
Kokeileppa
ym ym
Loppuhenkonen taitaa usein tulla e-kirjaimen jälkeen. Toinen juttu ovat tietyt diftongit (kun on kaksi eril vokaalia peräkkäin). Kirjoitetaan vauva, mutta lausutaan vauvva Kirjoitetaan Kouvola, mutta lausutaan Kouvvola. Neuvo lausutaan neuvvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä savossakaan kahdenneta, eikä kuulu kirjakieleen, en ole edes kuullut moisesta, ja kympin äidinkieli.
Kyllä kahdennetaan ja kyllä kuuluu kirjakieleen. Se vaan tulee niin automaattisesti, että ei sitä monet edes tiedosta.
Suomea opetteleva ulkomaalainen varmaan huomaa sen helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tule sulta luontevasti? Ei tuollaista tarvi erikseen pohtia. Satakuntalaistaustainen äitini sanoo hernekeitto ilman kahdennusta ja se oikeasti ärsyttää mua mutta lohduttaudun, että kai murrealueesta johtuvaa.
No ei tule, kun Porin murteeseen se ei kuulu. Ainoa poikkeus on kanttarelli
ap
kanttarellikaan ei oikeastaan ole kahdennettu, koska sillä on aina ollut kaksi kirjoitusasua, jotka molemmat täysin oikein: kantarelli tai kanttarelli. Jos joku kokee, että kantarelli on oikea kirjoitusasu, niin hän sitten myös lausuu kantarelli, jos kokee, että kanttarelli, niin lausuukin kanttarelli.
Itse lausun ja kirjoitan kanttarelli, tai sitten käytän muotoa keltavahvero
Mä e
Minä olen.
Uutisissa kuulee sanottavan Barsseloona ja benssiini, onko noi oikeesti oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kaikissa suomen murteissa on rajakahdennus. Vain lounais- ja kaakkoismurteissa sitä ei ole. Rajakahdennus kuuluu myös yleiskieleen.
Vierailija kirjoitti:
Uutisissa kuulee sanottavan Barsseloona ja benssiini, onko noi oikeesti oikein?
Ei ole, mutta tuo ei liity nyt puheena olevaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä savossakaan kahdenneta, eikä kuulu kirjakieleen, en ole edes kuullut moisesta, ja kympin äidinkieli.
Kyllä kahdennetaan savossakin. Et vaan ymmärrä, mistä on kyse, kuten ei suuri osa muistakaan tähän ketjuun kirjoittaneista. Se kahdennus, tai loppuhenkonen, tulee puheessa automaattisesti, mutta kirjoitettuna näyttää väärältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Yksi lysti mitä jotkut maisterit keskenään viisastelee norsunluutorneissaan. Kieli on sitä miten sitä puhutaan. Varmasti on murteita joissa kahdennellaan vaikka ja mitä niinkuin kaikissa murteissa on omia erikoisuuksiaan."
Tämä on ilmeisesti sulle uutinen, mutta kielentutkimus on sitä, että tutkitaan kieltä ihan sellaisena kuin se todellisuudessa on. Todellisuudessa suomea äidinkielenään puhuvat pääsääntöisesti käyttävät loppukahdennusta. Loppukahdennus ilmiönä on perua siitä, että siinä kohdassa on aiemmin ollut äänne, joka on hävinnyt. Esimerkiksi herne ja vene ovat ennen olleet veneh ja herneh. Hernehkeitto on nykyään hernekkeitto, kirjoitettaessa hernekeitto.
Ei liity pelkästään yhdyssanoihin. Esim "ota pallo" lausutaan otappallo, eikä otapallo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, tietenkään kukaan ei jaksa käydä lukemassa linkistä, miten asia oikeasti on. Kyse ei ole tietyistä konsonanteista. Loppukahdennus koskee lähinnä e-loppuisia sanoja, joiden jälkeen kaikki konsonantit kahdentuvat. Lisäksi esimerkiksi imperatiivimuotoisten verbien jälkeen konsonantti kahdentuu (tule pois lausutaan tulep pois) ja mikäli seuraava sana alkaa vokaalilla (istu alas), siinä äännetään glottaaliklusiili.
Ai tyyliin perserreikä? Ei näin.
Kyllä juuri noin. Myös persekkarva, perseppuoli jne. Ja jos teet siitä keittoa, se on persekkeitto.
Kukaan ei kyllä puhu noin, en ole koskaan kuullut tuollaista kahdennusta. Ehkä jossain junttilassa sitten.
T. Hki
Helsingissä puhutaan juuri noin. Et vain tiedosta asiaa kun olet siihen niin tottunut.
ap jos sauvasi ei riitä työnnä kurpitsa vittuusi .halusi kiusata muita näköjään on kyltymätön. varo entisiä oppilaitasi voi tehdä kipeää.
Vierailija kirjoitti:
Sanoissa, joiden lopussa on ilmeisesti historiassa ollut konsonantti lopussa, ääntyy yhdyssanoissa kaksoiskonsonantti. (Esim. venevaja)
Ja vauva äännetään "vavva"...
Vierailija kirjoitti:
Sadetakki
Jos sadetakissa t ei kahdentuisi, voisi syntyä käsitys, että sadettakin sijaan puhutaan "sa-dettakista".
Ai sinusta niin ei tehdä. No ok.
Olen suomen kielen maisteri ja voin vakuuttaa, että loppukahdennus on ihan oikea suomen kielen ilmiö ja vieläpä yleiskielen piirre. Sillä on kielihistoriallinen taustansa.
Suomessa on varsin kattava äänne- ja kirjainvastaavuus. Siitä on muutama poikkeus, joista loppukahdennus on yksi. Loppukahdennuksen takia esimerkiksi kirjoitetaan tulepa vaikka lausutaan tuleppa. Vai väitätkö todella, että sanot tulepa? Ihan varmasti käytät loppukahdennusta myös käskymuodon kanssa, et vain huomaa.