Syntyvyyden romahdus johtuu naisten pinnallisiksi ja turhamaisiksi muuttuneista elämäntapaihanteista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena voin sanoa, että en tee lapsia enne kuin suomen synnytysosastojen tilanne sekä synnyttäneiden naisten terveydenhuollon taso paranee huomattavasti.

Ei kiinnosta mennä liukuhihnalla emakoksi karsinaan joka lähetetään revenneenä kotiin buranapaketin kanssa pärjäilemään.

Ehkä silvoin, ehkä en t lääkäri. Joka tapauksessa olisit kuollut ja vauva olisi kuollut aivovammaisena jos et olisi sairaalassa ollut. Eikä me teille valehdeltaisi

näistä pillun repeämisistä aina puhutaan ja hyvä kai että puhutaan mutta kuinkahan yleisiä ne ees on. kaipa ton vois guuglettaa mutta vähän mutu ettei läheskään niin yleisiä mitä vois vain mediaa seuraamalla päätellä. onnistuneista kokemuksista ei näes kirjoiteta koskaan

Luuletko siis, että naiset huutelee kylillä repeämistään?

no siis vaikuttaa huutelevan. ikinä ei kuule tarinoita siitä että synnytys sujui hyvin, mutta siitä taas saa kuulla kunka pillu repes navasta persereikään saakka tms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"itse ainakin liputan täysin kumppanuusvanhemmuuden puolesta. vai miksi se hyvä seksi ja tunteita täynnä oleva suhteen alkuhuuma olis jotenkin välttämättömyys lastensaannille"

Muista näyttää noi sun leikinlaskut, kun etsit vanhemmuuskumppania. Ja millaisia velvollisuuksia se kumppanuusvanhemmuus sinusta pitää sisällään?

itse en varsinaisesti halua lapsia, en ole koskaan halunnut. mutta oon kyllä ilonen muiden puolesta jos lapsia haluavat ja niitä saavat

H*lvetin itsekäs p*ska, sun itsekkyytes pilaa koko yhteiskunnan.

Onneksi oikeita miehiä voidaan hakea vaikka ulkomailta, kun kaltaisesi luuserit eivät uskalla edes perhettä perustaa elatuskustannusten pelossa.

no s

Sillähän tehdään rahaa, lääketeollisuus tekee. Maksajina synnyttäjät ja valtio.

Olen 31-vuotias nainen. Olen työelämässä. Sinkku. Ollut lähes koko elämäni. Sairastan masennusta. Olen yksinäinen ja erakko. En ole lapsirakas. Mutta silti haluaisin lapsen. Ja toisena päivänä en voisi kuvitellakaan hankivani lapsia tai haluavani niitä. kun näen pieniä vauvoja tuntuu että hormoonit hyrrää ja tunteet tullee pintaa. ( onko tämä se biologinen kello?) Tosin kun ei ole sitä miestä niin eipä tule lapsiakaan.. Loputtomiin en voi miettiä. En koe olevani pinnallinen tai turhamainen. En vain tiedä mitä haluan. Toisaalta pienet vauvat ovat ihania mutta ne kasvavat ja muuttuvat. Ja pelkään etten osaa kasvattaa tai pysty huolehtimaan lapsesta. Luulin teini-iän olevan hankalaa mutta 30v elämä vasta hankalaa onkin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni nainen haluaisi lapsia, muttei löydä miestä, joka myös haluaisi niitä. Kokemusta on. Miehet lykkäävät asiaa toteamalla, että ehkä sitten joskus. Milloinkohan se "joskus" on? Sittenkö, kun naisella on vaihdevuodet?

ehkä se lastensaantitavoite pitäis ottaa puheeks jo heti alkuun, ehkä sen vois vaikka siihen tinder-profiiliinkin laittaa niin tällaiset ihmiset löytäis toisensa. jos siis niitä lapsia oikeasti haluaa enemmän kuin jotain hyvää seksiä/suhdetta/ulkomaanmatkoja

Kyllä se otettiin puheeksi heti suhteiden alussa. Mutta niin vain miehet venkoilivat vaikka kuinka kauan, vaikka minun ymmärtääkseni asiasta oli sovittu jo ensimetreillä.

<

Kyllä nämä naisviha-asenteet ovat ihan joka puolella kulttuuriamme, eivät vaan vauva-palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:Laskit vaan leikkiä, miten lasten synnyttämisellä voisi lyödä rahoiksi eikä niistä lapsista tarvitse edes huolehtia, kun menevät siinä sivussa!

niin mitä sitten. noinhan se menis jossei kaikki katkerat 65 ää öö av-naiset olis heti tekemässä lasuja

Niinpä. Lapsista ja naisista viis, kunhan saadaan tehdä ihmiskauppaa.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa en voi kuin olla onnellinen, että synnyin lesboksi. 

Vaikka hetero olenkin, olen päättänyt kiertää miehet ihan helvetin kaukaa sen jälkeen kun pääsyin tälle palstalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena voin sanoa, että en tee lapsia enne kuin suomen synnytysosastojen tilanne sekä synnyttäneiden naisten terveydenhuollon taso paranee huomattavasti.

Ei kiinnosta mennä liukuhihnalla emakoksi karsinaan joka lähetetään revenneenä kotiin buranapaketin kanssa pärjäilemään.

Ehkä silvoin, ehkä en t lääkäri. Joka tapauksessa olisit kuollut ja vauva olisi kuollut aivovammaisena jos et olisi sairaalassa ollut. Eikä me teille valehdeltaisi

näistä pillun repeämisistä aina puhutaan ja hyvä kai että puhutaan mutta kuinkahan yleisiä ne ees on. kaipa ton vois guuglettaa mutta vähän mutu ettei läheskään niin yleisiä mitä vois vain mediaa seuraamalla päätellä. onnistuneista kokemuksista ei näes

Mm. Maria nordin on kuvaillut synnytystään orgastiseksi, kuin jumala olisi nainut häntä sisältä päin. Lapsi syntyi suunnilleen hymyilevänä. Samoin kotisynnytys-podcastissa on lukuisia positiivisia synnytyskertomuksia, sekä hypnosynnytyskursseilla

Lääketeollisuudessa toistuvat nämä "kaikki kuolee aaa revitään silvotaan huumataan" -jutut 

"no siis vaikuttaa huutelevan. ikinä ei kuule tarinoita siitä että synnytys sujui hyvin, mutta siitä taas saa kuulla kunka pillu repes navasta persereikään saakka tms"

Mulla sujui hyvin. Synnytys kesti kaiken kaikkiaan n. 6h, josta ponnistusvaihe 10 minuuttia. Terve lapsi syntyi nopeasti. Yksi repeämä, joka tikattiin. 

Sattui aivan helvetisti ja vaivaksi on jäänyt tuo yksi tikattu repeämä, virtsankarkailua ja peräpukamat. Ei löydy mistään tilastosta enkä huutele kadulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena voin sanoa, että en tee lapsia enne kuin suomen synnytysosastojen tilanne sekä synnyttäneiden naisten terveydenhuollon taso paranee huomattavasti.

Ei kiinnosta mennä liukuhihnalla emakoksi karsinaan joka lähetetään revenneenä kotiin buranapaketin kanssa pärjäilemään.

Ehkä silvoin, ehkä en t lääkäri. Joka tapauksessa olisit kuollut ja vauva olisi kuollut aivovammaisena jos et olisi sairaalassa ollut. Eikä me teille valehdeltaisi

näistä pillun repeämisistä aina puhutaan ja hyvä kai että puhutaan mutta kuinkahan yleisiä ne ees on. kaipa ton vois guuglettaa mutta vähän mutu ettei läheskään niin yleisiä mitä vois vain mediaa seuraamalla päätellä. onnistuneista kokemuksista ei näes kirjoiteta koskaan

Jos valmistautuu synnytykseen oikein eli luonnonmukaisesti niin ei kovin yleistä, mutta lääketiede ei opeta näistä valmistautumisista mitään. Repeymiä "ennaltaehkäistään" sairaaloissa silpomalla, jotka paranevat repeymiä huonommin ja aiheuttavat riskejä. Näistä silpomisista ei aina kysytä synnyttävän lupaa vaan se on sitten menoa vaan kun lääkäri kiihottuu. 

Mutta vaikka tämä synnytys on iso framilla oleva asia väkivaltaisuutensa ja hirveytensä vuoksi, niin se ei ole todellakaan ainoa ongelma, mikä tähän lapsiasiaan liittyy. Sukupuoleton lainsäädäntö, naiseuden kieltäminen, käytännössä pakotettu polygamia, jne. Vallitseva kulttuuri ei tuomitse kahta perhettä ollenkaan, saa erota ja olla yh, lapset heittopusseja, jne. Ei tämä ole hyväksi lapsillekaan, puhumattakaan siitä että naisen seksuaalisuus eli äitiys on epätty

oon itsekin miettinyt tätä synnytyksen "ylimedikalisaatiota". mikä just johtaa tuohon että naisia käsitellään siellä synnytyslaitoksella kuin liukuhihnalla. toisaalta tilastojen valossa asiat on paremmin kuin koskaan mutta se ei taida kovin paljon ihmisiä lohduttaa

siitä tää kotisynnytysbuumi varmaan onkin seurausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syntyvyyden lasku johtuu tasan tarkkaan siitä, että on hankala löytää miestä joka olisi halukas sitoutumaan lapsiperhe-elämään. Jos olisin nyt raskaana ( mikä sinällään on mahdollista) teettäisin abortin sillä minulla ei ole mitään halua hankkia lasta yksin.

Tuo on tekosyy. Naiset eivät ennen  pelänneet yksinhuoltajuutta.

Ihan varmasti pelkäsivät. Ennen yksinhuoltajaksi jääminen oli naisen elämässä vielä isompi katastrofi, kuin nykyään. 

Ennen ihmiset eivät pelänneet vastuuta. Nykyisin oma lapsi on liian suuri vastuu lapsettomille. Sitä vastuun ottamista todellisuudessa pelätään.

Mitäpä pelättävää siinä olisikaan, kun voi vain jättää vastuunsa kantamatta tai ei sitä edes ymmärrä. Lasten kanssa työskennellessä tuli vastuutaan pakoilevat vanhemmat liiankin tutuiksi, ja lapset ne on, jotka siinä kärsii. Kiitos vain kaikille, jotka ymmärtävät vastuunsa jo ennen lasten tekoa eivätkä siihen lähde, jos eivät usko voivansa lapsista huolehtia tai yksinkertaisesti eivät edes halua.

Vierailija kirjoitti:

"no siis vaikuttaa huutelevan. ikinä ei kuule tarinoita siitä että synnytys sujui hyvin, mutta siitä taas saa kuulla kunka pillu repes navasta persereikään saakka tms"

Mulla sujui hyvin. Synnytys kesti kaiken kaikkiaan n. 6h, josta ponnistusvaihe 10 minuuttia. Terve lapsi syntyi nopeasti. Yksi repeämä, joka tikattiin. 

Sattui aivan helvetisti ja vaivaksi on jäänyt tuo yksi tikattu repeämä, virtsankarkailua ja peräpukamat. Ei löydy mistään tilastosta enkä huutele kadulla. 

Tuo on järkkyä ettei edes noita peräpukamia hoideta. Että synnyttää pitää mutta et saa enää koskaan istua tai tehdä istumatyötä sen jälkeen sitten. Niin joo mutta 50/50 pitää lapsen kulut maksaa, no mitäs synnytit senkin paska työläinen! Samoin häntäluiden murtumat, ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa en voi kuin olla onnellinen, että synnyin lesboksi. 

Vaikka hetero olenkin, olen päättänyt kiertää miehet ihan helvetin kaukaa sen jälkeen kun pääsyin tälle palstalle

tää on just tätä av-naisten vähä-älyisyyttä. turha sulle on varmaan ees yrittää selittää mitään, jos et tajua, et tajua

Vierailija kirjoitti:

nää av-naiset on oikeasti selvästi keskivertoa matala-älyisempiä.

Kiva, että olet löytänyt kaltaistesi joukkoon :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nää av-naiset on oikeasti selvästi keskivertoa matala-älyisempiä.

Kiva, että olet löytänyt kaltaistesi joukkoon :)

no surullista tässä on se ettei oikeen muualtakaan mitään tän parempaa juttuseuraa vaikuta löytyvän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena voin sanoa, että en tee lapsia enne kuin suomen synnytysosastojen tilanne sekä synnyttäneiden naisten terveydenhuollon taso paranee huomattavasti.

Ei kiinnosta mennä liukuhihnalla emakoksi karsinaan joka lähetetään revenneenä kotiin buranapaketin kanssa pärjäilemään.

Ehkä silvoin, ehkä en t lääkäri. Joka tapauksessa olisit kuollut ja vauva olisi kuollut aivovammaisena jos et olisi sairaalassa ollut. Eikä me teille valehdeltaisi

näistä pillun repeämisistä aina puhutaan ja hyvä kai että puhutaan mutta kuinkahan yleisiä ne ees on. kaipa ton vois guuglettaa mutta vähän mutu ettei läheskään niin yleisiä mitä vois vain mediaa seuraamalla päätellä. onnistuneista kokemuksista ei näes

Sitä ei tiedä, mihin entisaikojen synnytyskuolleisuus on perustunut. Tuskin ennen vanhaan jokainen lapsi oli 100% toivottu ja äitikään rakastettu. Hygieniakin niin ja näin, oliko rahaa ruokaan, oliko edes sitä buranaa

Eli onko parantunut turvallisuus seurausta medikalisaatiosta vaan yleisesti naisten parantuneesta turvallisuudesta ja elinoloista. Juoksevasta vedestä ja mahdollisuudesta lepoon

Noita hypnokursseja käyneenä ja podcasteja kuunnelleena (satojen naisten synnytyskokemuksia) sekä tietysti näitä sairaalakeissejä, en itse suostuisi synnyttämään sairaalassa enää mistään hinnasta. Synnyttäminen on naisten hommaa ja nainen sen tekee 

"Mitäpä pelättävää siinä olisikaan, kun voi vain jättää vastuunsa kantamatta tai ei sitä edes ymmärrä. Lasten kanssa työskennellessä tuli vastuutaan pakoilevat vanhemmat liiankin tutuiksi, ja lapset ne on, jotka siinä kärsii. Kiitos vain kaikille, jotka ymmärtävät vastuunsa jo ennen lasten tekoa eivätkä siihen lähde, jos eivät usko voivansa lapsista huolehtia tai yksinkertaisesti eivät edes halua."

Olisi myös ihan kiva jos esim. naisia suojeltaisiin jotenkin väkivallalta, jota esiintyy lasten ympärillä kun miehet pimahtelevat. Nykyään mitään turvaa ei ole, ellei mies käy käsiksi lapseen. Se on aika helvetin kohtuuton vastuu synnyttävälle naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"no siis vaikuttaa huutelevan. ikinä ei kuule tarinoita siitä että synnytys sujui hyvin, mutta siitä taas saa kuulla kunka pillu repes navasta persereikään saakka tms"

Mulla sujui hyvin. Synnytys kesti kaiken kaikkiaan n. 6h, josta ponnistusvaihe 10 minuuttia. Terve lapsi syntyi nopeasti. Yksi repeämä, joka tikattiin. 

Sattui aivan helvetisti ja vaivaksi on jäänyt tuo yksi tikattu repeämä, virtsankarkailua ja peräpukamat. Ei löydy mistään tilastosta enkä huutele kadulla. 

Tuo on järkkyä ettei edes noita peräpukamia hoideta. Että synnyttää pitää mutta et saa enää koskaan istua tai tehdä istumatyötä sen jälkeen sitten. Niin joo mutta 50/50 pitää lapsen kulut maksaa, no mitäs synnytit senkin paska työläinen! Samoin häntäluiden murtumat, ym.

Niin siis mun synnytyshän sujui, kuin oppikirjoissa. Silti mulle jäi siitä vaivoja.

Se on keholle niin iso mullistus, luut ja nivelet natisevat liitoksistaan, iho ja lihakset venyy ja paukkuu. Ennemminkin on ihme, jos raskaudesta ja synnytyksestä selviää ilman mitään haittoja.

Vierailija kirjoitti:

Sitä ei tiedä, mihin entisaikojen synnytyskuolleisuus on perustunut. Tuskin ennen vanhaan jokainen lapsi oli 100% toivottu ja äitikään rakastettu. Hygieniakin niin ja näin, oliko rahaa ruokaan, oliko edes sitä buranaa

Eli onko parantunut turvallisuus seurausta medikalisaatiosta vaan yleisesti naisten parantuneesta turvallisuudesta ja elinoloista. Juoksevasta vedestä ja mahdollisuudesta lepoon

Noita hypnokursseja käyneenä ja podcasteja kuunnelleena (satojen naisten synnytyskokemuksia) sekä tietysti näitä sairaalakeissejä, en itse suostuisi synnyttämään sairaalassa enää mistään hinnasta. Synnyttäminen on naisten hommaa ja nainen sen tekee 

tavallaan tän ymmärtää. usko siihen asioiden onnistumiseen on varmaan paljon tärkeämpi kuin joku tilastonikkari osottamassa kuinka on noin ja noin paljon suurempi riski saada sitä ja tätä jos et sairaalaan mene. etenkin just se kuinka niitä koko elämään vaikuttavia toimenpiteitä voidaan tehdä selittämättä ja kysymättä ilman että potilaalla edes on ymmärrystä siitä mitä tehdään

harmihan se tietty on, kun kuulee että näissä kotisynnytyksissä tulee ongelmia ja sitten ei saadakaan sitä ambulanssia ajoissa hätään tms tai ei edes haluta vaikka vois syytä olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"no siis vaikuttaa huutelevan. ikinä ei kuule tarinoita siitä että synnytys sujui hyvin, mutta siitä taas saa kuulla kunka pillu repes navasta persereikään saakka tms"

Mulla sujui hyvin. Synnytys kesti kaiken kaikkiaan n. 6h, josta ponnistusvaihe 10 minuuttia. Terve lapsi syntyi nopeasti. Yksi repeämä, joka tikattiin. 

Sattui aivan helvetisti ja vaivaksi on jäänyt tuo yksi tikattu repeämä, virtsankarkailua ja peräpukamat. Ei löydy mistään tilastosta enkä huutele kadulla. 

Tuo on järkkyä ettei edes noita peräpukamia hoideta. Että synnyttää pitää mutta et saa enää koskaan istua tai tehdä istumatyötä sen jälkeen sitten. Niin joo mutta 50/50 pitää lapsen kulut maksaa, no mitäs synnytit senkin paska työläinen! Samoin häntäluiden murtumat, ym.

Niin siis mun synnytyshän

En usko, että näin on, jos jäi vaivoja. Toki lääkärien oppikirjoissa synnytys on oppikirjamainen kun nainen saadaan hengissä ulos osastolta ja vauvaan rokote.

"En usko, että näin on, jos jäi vaivoja. Toki lääkärien oppikirjoissa synnytys on oppikirjamainen kun nainen saadaan hengissä ulos osastolta ja vauvaan rokote."

No mun synnytys oli aika nopea, minkäs mä sille?