Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko vieläkin olemassa sellaisia jauhopäitä, jotka ei tiedä että yliopistoon tai ammatikorkeakouluun pääsee ilman lukiota

Vierailija
15.03.2025 |

Siis mistä kumpuaa näin huono yleistieto? 

Kommentit (113)

Vierailija
61/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteen yhteisvalinnassa paikat jaetaan osapuilleen tasan ylioppilastutkinnolla sisäänpääsevien ensikertalaisten ja valintakokeella sisäänpääsevien kesken. Pääsykokeella voi siis hakea opiskelemaan lääketiedettä myös ammattikoulututkinnon perusteella. Ylioppilastutkinto ei ole välttämätön!

 

 

No mutta kumpi on helpompaa? Lukiosta saa aika helpolla hyvän ylioppilastodistuksen kun kirjoituksia voi hajauttaa. Pääsykokeet on pahimmillaan vain yhtenä päivänä.

Vierailija
62/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paasykokeet-ovat-motivaatiomittari/9…

 

Tässä kans yks lääkäri ilman ylioppilastutkintoa. Lähihoitajasta lääkäriksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5210259 



Tässä myös yks lääkäri, dosentti ja tohtori, ilman lukiotaustaa! Lähihoitaja hänkin alunperin . 

Atte Virolainen myös yks, yläasteella joku reilu kuuden keskiarvo  häirikköoppilas, niin kuin hän on itse kuvaillut ja opiskeli lähihoitajaksi ja nykyään lääkäri.

Mua aina naurattaa kun joku lukiosta mennyt yliopistoon selittää suu vaahdoten, ettei yliopistoon pääse, jos ei ole ylioppilas. Käy vähän sääliksi semmosia ihmisiä. Kun ei ole faktat hallussa.

Vierailija
64/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nurmi on kokeellisen ensihoitolääketieteen dosentti. Lukiota hän ei ole koskaan käynyt.

Yläasteen jälkeen Nurmi opiskeli lähihoitajaksi ja sitten ensihoitajaksi. Noin vuoden työskenneltyään hän jatkoi lääketieteelliseen ja väitteli tohtoriksi vain 26-vuotiaana. Seuraavaksi hän erikoistui anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäriksi ja sai dosentuurin 36 vuoden iässä vuonna 2015.

Takuulla yksi vuoden hiljaisimmista päivistä, lentäjä Jouni Romppanen sanoo tukikohdan keittiössä.

Kun hälytyksiä ei tule, työntekijät kuntoilevat, kokkaavat, huoltavat laitteita, kirjoittavat raportteja, lepäävät tai tappavat aikaa. Työvuorojen aikana käydään viikoittain myös koulutuksia.

Vierailija
65/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No nykyään tuo sun tieto alkaa olla vanhentunutta. Yhä useampiin paikkoihin ei pääse.

Nimeä yksikin sellainen paikka

Vierailija
66/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eelis Välimaa jatkoi amiksesta suoraan yliopistoon, ja nyt hän aloittaa pestinsä ainejärjestönsä puheenjohtajana

Porin Kyltereissä Eelis Välimaa haluaa hyödyntää hyviä suhteitaan paikalliseen yritysmaailmaan. Häntä harmittaa Porissa vain se, että täällä ei ole oikein alan työpaikkoja. Porin sanomista tuo juttu, kannattaa googlettaa jos kiinnostaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteen yhteisvalinnassa paikat jaetaan osapuilleen tasan ylioppilastutkinnolla sisäänpääsevien ensikertalaisten ja valintakokeella sisäänpääsevien kesken. Pääsykokeella voi siis hakea opiskelemaan lääketiedettä myös ammattikoulututkinnon perusteella. Ylioppilastutkinto ei ole välttämätön!

 

 

No mutta kumpi on helpompaa? Lukiosta saa aika helpolla hyvän ylioppilastodistuksen kun kirjoituksia voi hajauttaa. Pääsykokeet on pahimmillaan vain yhtenä päivänä.

No. Ei se erityisen helppoa ole surkealla ylioppilastodistuksellaksaan. - Mutta onhan se totta,. että lukion ja ylioppilastodistuksen arvoa saatiin huomattavasti lisää arvoa kun sen kautta saattaa saada parhaimmassa tapauksessa jatko- opiskelupaikan suoraan ilman velvollisuutta suoriutua pääsykokeista sen lisäksi, niin kuin vielä jokunen vuosii sitten lähes kaikille aloille. - Toki tällöinkin oli kiintiö ylioppilastaustaisille hakijoille (jossa laskettiin yhteen pääsykokeesta ja yo-arvosanoista saadut pisteet yhteen) ja pääsykoe kiintiössä  eli heille, jotka pärjäsivät pääsykokeissa parhaiten valittaville hakijoille.  Käytännössä niin, että ellei ylioppilas saanut paikkaansa ylioppilaskiintiön kautta hänet siirrettiin automaattisesti pääsykoekiintiöön ja katsottiin saattaisiko hän saada paikan pelkän pääsykokeen kautta. Ammattikoulutaustaiset joutuivat suoraan -ilman omaa kiintiötä- pääsykoekiintiöön.  Hakijan ei kuitenkaan itse tarvinnut hakuvaiheessa esittää kummassa kiintiössä hän tavoittelee paikkaansa. Todennäköisesti silloinkin ainakin susoituimmille aloilta paikan saivat paremmin yo-kirjoituksissa pärjänneet hakijat. - Koska onhan se totta, että keskimäärin lukio antoi ja antaa nyt vielä korostetummin todennäköiesti keskimäärin paremmat mahdollsiuudet hakeutua yliopisto/korkeakoulu -opintoihin kuin satunnainen ammattikoulututkinto.

Sinkkumies

 

 

Vierailija
68/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko joku nyt vastata siihen kysymykseen, että eikö se kuitenkin ole vaikeampaa päästä amistaustalla kuin ylioppilastutkinnolla? Aiemmin oli näin, vaikka silloinkin oli siis mahdollista päästä ammattikoulupohjalta.

Se, että näitä yksittäisiä esimerkkejä annetaan, ei kerro vielä siitä mitään, ovatko hakijat (yo/amis) täsmälleen samalla viivalla. Aina löytyy niitä poikkeuksellisen lahjakkaita, jotka pääsee pitkälle. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nykyään tuo sun tieto alkaa olla vanhentunutta. Yhä useampiin paikkoihin ei pääse.

Ehkä sinunkin olisi hyvä hankkia tietoa. Huomaa, että tässä oli kyse Suomen yliopistoista ja korkeakouluista.

Voi kuule, kun mä koordinoin yliopistojen hakupalveluita työkseni. Pääsykoekiintiöitä ei ole juuri missään enää. Sisäänotto tapahtuu nykyään joko pelkällä yo-todistuksella (noin kaksi kolmasosaa) tai yo-todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä. Joo, jos suola on kaksoistutkinto amis+yo, voit päästä sisään. Mutta pelkäll äamiksella ei ole edes teoreettista saumaa.

Kerro meille, vaikka kolme alaa / opiskelupaikkaa yliuopistostsa, jossa ei voi saada paikkaa pääsykokeen kautta peruatseeen ammattitutkinnon suoriittanut, vaan hän

Oletko sä kännissä?

Vierailija
70/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukiolaisia tunnetaan tietokone hakkereita. Kuin tietojen kalastelijoina. Kuin pankkitilien tyhjääjinä. Kuin väärentäjinä mm. Terveystietojen. Jos joku hoitovirhe tulee syynä voikin olla väärennetty tiedot. Kuin toisten pankkitunnusten ja lukujen kuvaaminen kun vakoilu Venäjälle. Näitä on terveydenhoidossa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laittomia lääkäreitä Venäjältä on vuosikymmenet toiminut " yksityisesti ".  

Vierailija
72/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro meille, vaikka kolme alaa / opiskelupaikkaa yliuopistostsa, jossa ei voi saada paikkaa pääsykokeen kautta peruatseeen ammattitutkinnon suoriittanut, vaan hän

Oletko sä kännissä

Ainoastaan "vähän" -koputtaa puuta- krapulassa. - Olko, jotain mitä et ymmärtänyt. mitä edellä kirjoitin? - Yritin siis jankata sitä, että en tiedä aoinoatakaan suomalaista korkeakoulu / yliopisto-opiskelupaikkaa, jonne ei olisi mitään asiaa perusatseen ammattikoulututkinnon suorittaneellla, vaan hakijalta joka voisi tulla valituksi vaadittaisiin lukion käyntiä ja ylioppilastutkintoa.  

Sinkkumies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nykyään tuo sun tieto alkaa olla vanhentunutta. Yhä useampiin paikkoihin ei pääse.

Ehkä sinunkin olisi hyvä hankkia tietoa. Huomaa, että tässä oli kyse Suomen yliopistoista ja korkeakouluista.

Voi kuule, kun mä koordinoin yliopistojen hakupalveluita työkseni. Pääsykoekiintiöitä ei ole juuri missään enää. Sisäänotto tapahtuu nykyään joko pelkällä yo-todistuksella (noin kaksi kolmasosaa) tai yo-todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä. Joo, jos suola on kaksoistutkinto amis+yo, voit päästä sisään. Mutta pelkäll äamiksella ei ole edes teoreettista saumaa.

Niinkö? Minä nimittäin pääsin, ihan pelkkänä vaivaisena amiksena. Sain muuten täydet pisteet pääsykokeesta, köh köh :D

Mikä opintosuunta ja yliopisto / korkeakoulu ?

 

Vierailija
74/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tämä ketju nyt jonkun huonon itsetunnon omaavan amiksen yksinpuhelua? Siltä vaikuttaa. Ei vastaa simppeleihin kysymyksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teoriassa pääsee yliopistoon, käytännössä tilastojen mukaan uusista yliopisto-opiskelijoista noin 1% on käynyt ammattikoulun.

Vierailija
76/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5210259 



Tässä myös yks lääkäri, dosentti ja tohtori, ilman lukiotaustaa! Lähihoitaja hänkin alunperin . 

Atte Virolainen myös yks, yläasteella joku reilu kuuden keskiarvo  häirikköoppilas, niin kuin hän on itse kuvaillut ja opiskeli lähihoitajaksi ja nykyään lääkäri.

Mua aina naurattaa kun joku lukiosta mennyt yliopistoon selittää suu vaahdoten, ettei yliopistoon pääse, jos ei ole ylioppilas. Käy vähän sääliksi semmosia ihmisiä. Kun ei ole faktat hallussa.

Tämä Atte Virolainen ei päässyt lääkikseen Suomessa, vaan opiskeli tutkintonsa Venäjällä ( Pietarissa ). Ilmeisesti hyvä kielitaito alunperinkin, muutenhan tuo ei olisi mahdollista.

 

Vierailija
77/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kerro meille, vaikka kolme alaa / opiskelupaikkaa yliuopistostsa, jossa ei voi saada paikkaa pääsykokeen kautta peruatseeen ammattitutkinnon suoriittanut, vaan hän

Oletko sä kännissä

Ainoastaan "vähän" -koputtaa puuta- krapulassa. - Olko, jotain mitä et ymmärtänyt. mitä edellä kirjoitin? - Yritin siis jankata sitä, että en tiedä aoinoatakaan suomalaista korkeakoulu / yliopisto-opiskelupaikkaa, jonne ei olisi mitään asiaa perusatseen ammattikoulututkinnon suorittaneellla, vaan hakijalta joka voisi tulla valituksi vaadittaisiin lukion käyntiä ja ylioppilastutkintoa.  

Sinkkumies

Ei nyt ole kyse siitä, että en ymmärtäisi, mutta on todella ärsyttävää lukea tuollaista sönkötystä. Mene nukkumaan pääsi selväksi.

Vierailija
78/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa kyllä oman kokemuksen perusteella AP on väärässä. Oma koulutustausta on amis -> AMK -> DI.

AMK:ssa oli vielä opettajana henkilö, jonka koulutuspolku on sama, mutta lukenut vielä tekniikan tohtoriksi. Ei se tosiaan ole lukiosta kiinni vaan halusta ja motivaatiosta.

Vierailija
79/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro meille, vaikka kolme alaa / opiskelupaikkaa yliuopistostsa, jossa ei voi saada paikkaa pääsykokeen kautta peruatseeen ammattitutkinnon suoriittanut, vaan hän

Oletko sä kännissä

Ainoastaan "vähän" -koputtaa puuta- krapulassa. - Olko, jotain mitä et ymmärtänyt. mitä edellä kirjoitin? - Yritin siis jankata sitä, että en tiedä aoinoatakaan suomalaista korkeakoulu / yliopisto-opiskelupaikkaa, jonne ei olisi mitään asiaa perusatseen ammattikoulututkinnon suorittaneellla, vaan hakijalta joka voisi tulla valituksi vaadittaisiin lukion käyntiä ja ylioppilastutkintoa.  

Sinkkumies

Ei nyt ole kyse siitä, että en ymmärtäisi, mutta on todella ärsyttävää lukea tuollaista sönkötystä. Mene nukkumaan pääsi selväksi.

Ei hän ole ainoa jota ilm. ärsyttää se, että on näitä Ap:ta mukaillen jauhopäitä, jotka haluavat ylläpitää valetta siitä, että Suomessa ei voisi muka päästä opiskelemaan korkeakoulussa / yliopistossa ammattikoulupohjalta. - Harvinaisempaa kyllä mutta täysin mahdollsita ja todennäköisesti vielä kaikilla aloilla.

Eri

 

Vierailija
80/113 |
15.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Teoriassa pääsee yliopistoon, käytännössä tilastojen mukaan uusista yliopisto-opiskelijoista noin 1% on käynyt ammattikoulun.

 

Kiitos, tätä minä hain takaa. On tyystin eri asia, onko joku teoriassa mahdollista, jos käytäntö on toinen.

Ammattikoululaisten pitäisi miettiä sitä, että lähes kaikki ylioppilaat hakee kolmannelle asteelle. Siihen kun yrittää ammattikoululainen kiilata eteen, niin saa tehdä paljon enemmän töitä kuin se ylioppilas.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi yhdeksän