Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaveri laittoi välit poikki, koska ei pidä enää minusta
12.03.2025 |
Onko ihan asiallista? En ole tehnyt mitään pahaa tai väärää, joten tuntuu tosi kummalliselta ratkaisulta.
Kommentit (101)
Et tule todennäköisesti koskaan tietämään syytä. Minulla oli yksi kaveri, joka laittoi välejä poikki jopa ihan vaan, koska oli unessa nähnyt jotain väärää henkilöstä.
Toiset pistävät välit poikki ihan mitättömistä syistä ja syy saattaa olla ihan alkujaan heissä itsessään. Moni näistä päällepuhuajien arvostelijoista itse on niitä suurpuhujia, joita häiritsee se, että joku muukin puhuu joskus. Nämä negatiivisuuden valittajat, eivät kestä, että jollain toisellakin menee huonosti, koska he tietysti haluavat, että se seura piristää kun he itse ovat masentuneita. Joku tuolla aiemmin kirjoitti, että oli laittanut välit poikki, koska ei oltu tarpeeksi luovia ja nopeita.
Moni ei oikeasti ymmärrä kuinka kun tulee ikää, niin niitä läheisiä kavereita ja ystäviä ei enää löydä melkein koskaan. Niillä joilla on hyvät perheet ovat vain perhe ja sukulaispiireissä. Muut ovat usein aivan yksin.
Ap ala pitämään kunnolla yhteyttä omiin sukulaisiisi. Ei sukua olevat ihmiset ovat aina vieraita, vaikka kuinka olisivat olleet joskus ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus syynä voi olla vain se että on siirtynyt mielestään ns parempiin piireihin, sinussa ei olekaan vikaa, ole huoleti.
Mä olen kokenut tälläisen, en ghostaamisena mutta ikävänä käytöksena. Ollaan oltu tiiviit kaverit kolmisenkymmentä vuotta, muutama vuosi sitten alkoi ihmeellinen dissaus ja mollaaminen aina yhteisissä illanvietoissa. Vanhojen asioiden kaivelu ja syyttely, mikset tehnyt niin ja näin...mikset matkusta sinne vaan menet tuonne yms. Nämä sattuivat aina silloin kun tämä ystäväperheen rouva oli alkoholin vaikutuksen alainen. Nyt en enää kahteen vuoteen ole käynyt yhteisissä illanvietoissa eikä enää kutsujakaan ole tullut, onneksi. En ole kehdannut sanoa suoraan että käyttäydyt äärettömän ikävästi humalassa, vaan olen valehdellut että nyt on muuta menoa.
Ei olla enää juurikaan tekemisissä. He ovat nyt enemmän lääkäriystäviensä kanssa yms varakkaiden ja hienojen ihmisten kanssa, jollaisia minä ja mieheni emme hänen mielestään ilmeisesti ole.
Vierailija kirjoitti:
Oletko liian raskas omilla puheillasi kaveriasi kohtaan? Kuormitatko häntä liikaa joillain sinun asioilla? Pitäisikö vaihtaa aiheita joihinkin muihin.
Mitä ystävyyttä se on, kun koko ajaan pitää feikata ja yrittää jotain, että kelpaa? Ihmisillä on asioita. Joskus enemmän, joskus vähemmän ja vuorotellen.
Mitä te dramatisoitte? Ihmiset muuttuvat eikä ystävyydet ole elinikäisiä. Mä en ole nähnyt lapsuuteni kavereita 40 vuoteen koska muutin pois.
Jos elää aktiividta normaalin aikuisen elämää, ystävyyksiä syntyy ja loppuu jatkuvasti.
Ap on jumissa jossain esiteini-iässä. Kuulostaa ihan Allulta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Koeta niellä se ajatus ettet enää miellytä. Äläkä uhriudu valittamalla ettet ole tehnyt mitään pahaa tai väärää. Selvästikin olet, et vain ymmärrä sitä.
Ei välttämättä ole!! Itse olen esim.lopettanut yhteydenpidon koska hävetti kun itkin kaverin nähden. Ei kaveri tehnyt väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut myös se joka "jätti". Kaveri oli alkuun ihan ok mutta hyvin nopeasti kävi todellinen luonne ilmi. Se synkkyys mikä hänen sisällään on, ei ollut kaunista katsottavaa tai kuunneltavaa. Ihan jokaikisestä asiasta sai hirveän ongelman aikaiseksi. Pienemmästäkin asiasta valitti , sellaisistakin mitkä on ihan normaaleita asioita elämässä ( esim. joku kävelee kaukana kadulla, hänen mielestään sekin on väärin).
Yritys koittaa saada hänet näkemään edes yksi postiivinen asia elämässä oli tuhoon tuomittu, sellaista ei hänen mielestään ole, eikä tule.
Lopulta se raivo alkoi suuntautua minuun. Henkilökohtaisuuksiin meni yhä herkemmin, alkoi puhelinterrorisoimaan, haukkumaviestejä sateli joka kerta kun en enää vastannut puheluihin. Mutta kertaakaan ei myöntänyt, että meni liian pitkälle, ei, vaikka sanoin asiasta monta kertaa. Nyt hän ihmettelee somessa, miksi en halua enää olla hänen kanssaan tekemisissä. Hän julkaisee vihjailevia postauksia ( sananlaskuja, aforismeja yms.) kuinka kaverit ovat " yhtäkkiä" kaikonneet, eikä ymmärrä vieläkään, miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ystävä laittoi välit poikki kun ostin asunnon, jota varten olin säästänyt vuosia. Kyseinen henkilö oli rahaton elämäntaiteilija, jolle jonkun toisen omistusasunto oli liikaa. Syitä voi olla monia.
Vierailija kirjoitti:
Aika velikultia täällä monet suomalaiset, vanhat ystävät ja kaverit hylkäätte feidaamalla paskahousuisesti.
Kai te olette samalla lailla ok jos ja kun omat läheisenne hylkäävät vastaavasti teidät kuin seinään selitystäkään antamatta?
Onhan ne ok päällisin puolin esittämällä. Ghostaajat katkeroituvat sisäisesti kun saavat maistaa ghostaamista itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne pari kertaa kun olen vähitellen etääntynyt kaverista, ovat johtuneet siitä, että henkilö puhuu ja kohtelee jatkuvasti minua epäarvostavasti. Koska minulla on useita läheisiä, hyviä ystäviä, en näe syytä pitää kiinni minua huonosti kohtelevasta ihmisestä.
Toinen syy on ollut jatkuva manipulointi. Kummastakaan syystä en ala antamaan mitään palautetta aikuiselle ihmiselle. Manipuloikoon ja puhukoon ikävästi, muttei minulle.
Joten en "hylkää" ketään pienestä syystä.
Ettekö itse huomaa syitä miksi kaverit eivät pidä yhteyttä? Olipa syy kumman tahansa muutoksesta niin luulisi huomaavan että etäisyyttä otetaan tai että jutut eivät sovi enää yhteen. Kaikkihan me muututaan, opiskelut, elämäntilanteet, työpaikat, harrastukset jne vaikuttaa. Tulee uusia ystäviä ja vanhat jäävät, sehän on luonnollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin yhteydenpidon, kun tyyppi ei koskaan kysy kuulumisia vaikka itse niin tein säännöllisesti. Sitten sama tyyppi laittaa someen typeriä aforismeja siitä, kun kaveri hylkää. Voi perse sentään😂 kattois idiootti peiliin.. tyyppi on just klassinen mutta minä minä minä minä. Ihan sama miten muilla menee mutta kun MINÄ MINÄ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ihminen lopetti ystävyyden kun hänen vanhempansa kuolivat. Ei kuulemma enää halunnut olla sellaisten ystävä joilla on molemmat vanhemmat elossa.
Mikä idea tuossa on?
Ihmiset on outoja, turha sitä jäädä murehtimaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin pari vuotta sitten harrastuskaverin kanssa. Meillä synkkaa hyvin ja pääosin on ihan mukavaa- ollaan vietetty muutaman kerran aikaa muutenkin kuin harrastuksissa. Hän on kertonut että hänen on vaikea ystävystyä- en oikeastaan enää ihmettele miksi hänellä ei ole paljoa ystäviä:
- Hän puhuu itsestään, perheestään ja lapsistaan taukoamatta- vertaa kaikkea ja kaikkia keskenään ääneen. Jos kerron että lapseni kävi tänään pyöräilemässä, hän alkaa kertoa kuinka hänen lapsensa teki sitä, tätä ja tuota. En siis puhu enää tästä aiheesta.
- Jos kerron jotain mikä minun pitäisi tehdä- vaikkapa pitäisi pestä ikkunat: hän kyselee minulta joka kerta että joko pesit ne, nyt kyllä kannattaisi jo pestä kun on tulossa huonompi ilma ja blaablaa...
- Jos kerron että meillä on siniset verhot, hän kertoo seuraavalla viikolla ostaneensa siniset verhot
Mukava ihminen mutta tuskin hänen kanssaan kovin syvää ystävyyttä voin kokea. Luulen, että.jää kaveritasolle ja yhteyttä pidetään silloin tällöin mutta ei kovin tiiviisti.
Tässä ketjussakin näkee millaisia vanhempia on, kaikille on ihan normaalia vaan hylätä yhtäkkiä ystävä selittämättä mitään. Ei ihme etteivät osaa lapsilleenkaan opettaa kaveritaitoja tai empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussakin näkee millaisia vanhempia on, kaikille on ihan normaalia vaan hylätä yhtäkkiä ystävä selittämättä mitään. Ei ihme etteivät osaa lapsilleenkaan opettaa kaveritaitoja tai empatiaa.
Kyllä juurikin opetan lapsillekin että kaverilta ei kannata ruveta sietämään ties mitä perseilyä vaan se menee aina vaan pahemmaksi mitä enemmän siedät. Lapseni ovatkin osanneet hankkia ison ja toimivan kaveriporukan eikä ole tarvinnut jäädä kannattelemaan jotain hankalampaa tuttavuutta kun sosiaalista elämää on sen verran paljon että epätasapainoisesta suhteesta on helppoa ja kivutonta päästää irti.
Minullakin yksi vanha lapsuudenystävä, joka jatkuvasti laittelee facessa niitä kukkakuva-mietelauseita, missä valittaa ettei ystävät pidä yhteyttä ja "hän ei ole se joka aina ottaa yhteyttä". Kävin katsomassa pirkästä aikaa, ja vapulta viimeisin tuollainen.
No hän ei tosiaan ole se joka pitää yhteyttä. Kun katsoin meidän wa keskustelua, niin minä olen aina se joka on aloittanut keskustelun, ehdottanut näkemistä ja tekemistä. Viimeinen keskustelu jäi siihen että ehdotin yhteistä pikkujoulua molempien perheille, johon hän "joo todellakin pidetään viime vuonnakin oli niin kivaa!". Vuonna 2023.
Olen antanut olla. Jotenkin tuntuu että tämä ihminen saa enemmän siitä ystävien käytöksestä valittamisesta, kuin siitä että tapaisimme. Jokainen tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin karverisuhteen, kun kaveri vaan puhui omista asioistaan eikä häntä kiinnostanut laisinkaan minun tekemiset. Jos yritin puhua omista asiositani, niin alkoi puhua päälle omista asioistaan.
Miksi olin enää yhteydessä tuollaiseen itsekkääseen ihmiseen.
Eroa tässä juuri itse mietin. Ystäväni juuri tuommoinen ja nyt viimeksi käydessä jankkasi ainakin 15 kertaa samaa asiaa, jopa esittäen sitä kuin näytelmää. Koko ajan mietin milloin kehtaa lähteä. Viimeksi silti nähty kuukausia sitten. Ei hän pahantahtoinen ole mutta varmaan oma yksinäinen pieni elämän piiri alkaa sekoittaa päätä? En jaksaisi tuota. Olleen tunnettu jo ala-asteelta saakka. Ennen ihan ok kaveri. Nyt jauhaa jotain samaa pashaa milloin mistäkin, minkä kokee mieleisekseen. Toistuvasti, niin kuin rikkinäinen äänilevy. Voipi olla, et hän jää tai ainakin pidän yhteyttä enää kertaalleen vuodessa, jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin yksi vanha lapsuudenystävä, joka jatkuvasti laittelee facessa niitä kukkakuva-mietelauseita, missä valittaa ettei ystävät pidä yhteyttä ja "hän ei ole se joka aina ottaa yhteyttä". Kävin katsomassa pirkästä aikaa, ja vapulta viimeisin tuollainen.
No hän ei tosiaan ole se joka pitää yhteyttä. Kun katsoin meidän wa keskustelua, niin minä olen aina se joka on aloittanut keskustelun, ehdottanut näkemistä ja tekemistä. Viimeinen keskustelu jäi siihen että ehdotin yhteistä pikkujoulua molempien perheille, johon hän "joo todellakin pidetään viime vuonnakin oli niin kivaa!". Vuonna 2023.
Olen antanut olla. Jotenkin tuntuu että tämä ihminen saa enemmän siitä ystävien käytöksestä valittamisesta, kuin siitä että tapaisimme. Jokainen tavallaan.
Oli itselläkin kaveri joka sanoi suoraan että on yksinäinen. Kuitenkin minun viesteihin hän jätti välillä vastaamatta ja teki viime hetken muutoksia suunnitelmiin eli perui. Selvästi ei halua just minun kaverini olla.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä tällaista. Ennen oli sentään käytöstavat. Tuollaisessa tilanteessa voi avata suunsa ja kertoa, että on kasvettu erilleen. Tai ettei ole enää aikaa tapailla. Harventaa tapaamisia vähitellen, ettei tarvitse kerrasta ja selittelemättä pistää välejä poikki.