Kaveri laittoi välit poikki, koska ei pidä enää minusta

Oletko liian raskas omilla puheillasi kaveriasi kohtaan? Kuormitatko häntä liikaa joillain sinun asioilla? Pitäisikö vaihtaa aiheita joihinkin muihin.

Ap taitaa olla autistinen insinööri-incel...

Onko AP nainen?

Minun entinen ystäväni laittoi eroviestiä, ettei enää olla ystäviä. Olin kyllä itsekin jo ottanut huenovaraisesti etäisyyttä aiemmin. Syy: hän koki huonommuutta kaikesta, siis aivan kaikesta enkä enää tiennyt miten päin hänen kanssaan kuuluisi olla tai mistä voisi keskustella... Loppujen lopuksi siis hyvä että ei olla enää juurikaan tekemisissä, paitsi joskus harvoin. Hän yritti lämmitellä välejä takaisin mutta eihän ne samalle tasolle voi enää palautua.

Koin oloni epämukavaksi hänen seurassaan. Jos minulla oli joku asia huonosti ja olisin halunnut keskustella, hän sanoi ettei jaksa tai vaihtoi puheenaihetta. Kun sitten oli jotain normaali arjen kuulumisia ja pieniä onnistumisia, hän koki ne ylpeilynä tms. Jäi aika vähän puheenaiheita.

Kaunis ilma tänään- nätti takki sinulla- sanotaan naapurille mutta ystävien kanssa toivoisi muitakin keskustelun aiheita.

Kyllä sitä on kaverille velkaa selityksen mistä kiikastaa. Ei ihmistä, jos se on oikeasti ollut sinulle joskus kaveri, voi jättää niin pahaan epätietoisuuteen. Ei sellaista vain tehdä kavereille tai ystäville tai rakastetuille. Tai jos sellainen on teistä toisista jotenkin oikein niin silloin te ansaitsette kaiken kohtaamanne perustelemattoman hylkäämisen, jonka saatte elämässänne osaksenne.

Tutustuin pari vuotta sitten harrastuskaverin kanssa. Meillä synkkaa hyvin ja pääosin on ihan mukavaa- ollaan vietetty muutaman kerran aikaa muutenkin kuin harrastuksissa. Hän on kertonut että hänen on vaikea ystävystyä- en oikeastaan enää ihmettele miksi hänellä ei ole paljoa ystäviä:

- Hän puhuu itsestään, perheestään ja lapsistaan taukoamatta- vertaa kaikkea ja kaikkia keskenään ääneen. Jos kerron että lapseni kävi tänään pyöräilemässä, hän alkaa kertoa kuinka hänen lapsensa teki sitä, tätä ja tuota. En siis puhu enää tästä aiheesta.

-  Jos kerron jotain mikä minun pitäisi tehdä- vaikkapa pitäisi pestä ikkunat: hän kyselee minulta joka kerta että joko pesit ne, nyt kyllä kannattaisi jo pestä kun on tulossa huonompi ilma ja blaablaa...

- Jos kerron että meillä on siniset verhot, hän kertoo seuraavalla viikolla ostaneensa siniset verhot

-en vaan käsitä, oikeasti kiva ihminen mutta moni asia viittaa melko raskaaseen persoonaan...

Estoon vaan. Sen jälkeen ei kannata estäneenä enää kysellä estetyltä.

Olen itse se, joka on ghostannut kavereitaan. Omalla kohdallani syykimppu on muodostunut mm. näistä: iän myötä paheneva introverttiys, oma sisäinen muutos, uskonnolliset erot, haluttomuuteni avautua, ystävän kasvu eri suuntaan, oma levottomuuteni.

Ap, sinun ei kannata etsiä syitä itsestäsi. Joskus ihmiset kasvavat erilleen, eikä se ole kenenkään syy. 

Aika velikultia täällä monet suomalaiset, vanhat ystävät ja kaverit hylkäätte feidaamalla paskahousuisesti.

Kai te olette samalla lailla ok jos ja kun omat läheisenne hylkäävät vastaavasti teidät kuin seinään selitystäkään antamatta?

Vierailija kirjoitti:

Olen itse se, joka on ghostannut kavereitaan. Omalla kohdallani syykimppu on muodostunut mm. näistä: iän myötä paheneva introverttiys, oma sisäinen muutos, uskonnolliset erot, haluttomuuteni avautua, ystävän kasvu eri suuntaan, oma levottomuuteni.

Ap, sinun ei kannata etsiä syitä itsestäsi. Joskus ihmiset kasvavat erilleen, eikä se ole kenenkään syy. 

Kai sinä osaat vakuuttaa itsellesi samoin kun omat läheisesi hylkäävät sinut selitystä antamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse se, joka on ghostannut kavereitaan. Omalla kohdallani syykimppu on muodostunut mm. näistä: iän myötä paheneva introverttiys, oma sisäinen muutos, uskonnolliset erot, haluttomuuteni avautua, ystävän kasvu eri suuntaan, oma levottomuuteni.

Ap, sinun ei kannata etsiä syitä itsestäsi. Joskus ihmiset kasvavat erilleen, eikä se ole kenenkään syy. 

Kai sinä osaat vakuuttaa itsellesi samoin kun omat läheisesi hylkäävät sinut selitystä antamatta.

Joo, on minutkin matkan varrella ghostattu. Olen ehkä niin epäsosiaalinen, ettei se ole haitannut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Koeta niellä se ajatus ettet enää miellytä. Äläkä uhriudu valittamalla ettet ole tehnyt mitään pahaa tai väärää. Selvästikin olet, et vain ymmärrä sitä.

En ole tehnyt eikä ole koskaan ollut riitaa tms. Kai hän olisi sanonut, jos oikeasti olisi kyse jostain mun tekimisistä?

Ap

Voi olla kyse sun tyhmyydestä ja siitä että jankutat, mikä kävi jo ilmi. Ihmissuhteet alkaa ja ne päättyy, jatka elämää äläkä vollota.

Vierailija kirjoitti:

Oletko liian raskas omilla puheillasi kaveriasi kohtaan? Kuormitatko häntä liikaa joillain sinun asioilla? Pitäisikö vaihtaa aiheita joihinkin muihin.

Älä neuvo, ei nuo opi. Mä lemppasin lauantaina raskaan ja ruikuttelevaisen ihmisen. Hän on impulsiivinen ja lapsellinen uhriutuja  ja syyttelijä vaikka  täyttää kohta 70. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Koeta niellä se ajatus ettet enää miellytä. Äläkä uhriudu valittamalla ettet ole tehnyt mitään pahaa tai väärää. Selvästikin olet, et vain ymmärrä sitä.

En ole tehnyt eikä ole koskaan ollut riitaa tms. Kai hän olisi sanonut, jos oikeasti olisi kyse jostain mun tekimisistä?

Ap

Joskus syynä voi olla vain se että on siirtynyt mielestään ns parempiin piireihin, sinussa ei olekaan vikaa, ole huoleti.

Vierailija kirjoitti:

Tutustuin pari vuotta sitten harrastuskaverin kanssa. Meillä synkkaa hyvin ja pääosin on ihan mukavaa- ollaan vietetty muutaman kerran aikaa muutenkin kuin harrastuksissa. Hän on kertonut että hänen on vaikea ystävystyä- en oikeastaan enää ihmettele miksi hänellä ei ole paljoa ystäviä:

- Hän puhuu itsestään, perheestään ja lapsistaan taukoamatta- vertaa kaikkea ja kaikkia keskenään ääneen. Jos kerron että lapseni kävi tänään pyöräilemässä, hän alkaa kertoa kuinka hänen lapsensa teki sitä, tätä ja tuota. En siis puhu enää tästä aiheesta.

-  Jos kerron jotain mikä minun pitäisi tehdä- vaikkapa pitäisi pestä ikkunat: hän kyselee minulta joka kerta että joko pesit ne, nyt kyllä kannattaisi jo pestä kun on tulossa huonompi ilma ja blaablaa...

- Jos kerron että meillä on siniset verhot, hän kertoo seuraavalla viikolla ostaneensa siniset verhot

-en vaan käsitä, oikeasti kiva ihminen mutta mo

Hänellä kuulostaa olevan heikohkot sosiaaliset taidot, mikä monesti selittää sen, miksi sinänsä kivan oloinen ihminen tuntuu raskaalta seuralta. Hän ilmeisesti olettaa, että kääntämällä puheenaiheen omaan lapseensa silloin, kun sinä kerrot omastasi, on vain kokemusten jakamista eikä tajua vaikuttavansa omahyväiseltä. Heittoihin ja puolivakavissa tehtyihin suunnitelmiin, kuten tuo ikkunoiden pesu, hän ei osaa suhtautua riittävän kepeästi vaan tulkitsee tilanteen niin, että ikkunoiden pesu on nyt sinun elämäsi ykkösasia ja hän huolehtii, ettet vahingossakaan unohda asiaa. Sinisten verhojen osto lienee kömpelö yritys luoda jotain yhteenkuuluvuuden tunnetta teidän välillenne eikä hän näe, että vaikuttaa mielistelijältä tai kiusallaan matkivalta.

Raskainta näissä ihmisissä on se, etteivät he tosiaan käsitä sitä, millaisena se toisen käytös heille näyttäytyy ja miksi heidän on niin vaikea ystävystyä. Minulla oli nuorena melko paljon tällaisia sosiaalisesti kömpelöitä ihmisiä kavereina ja jollain tasolla tajusin, että he yrittivät parhaansa eivätkä tahtoneet tahallaan loukata. Koska heillä oli kuitenkin epärealistinen minäkuva ja olemattomat itsereflektiotaidot, ei heille voinut antaa kilttiäkään palautetta ilman, että olisivat loukkaantuneet. Joku meni ihan pois tolaltaan ja toinen alkoi vähän kuin veetuillakseen käyttäytyä entistäkin tökerömmin. Siksi olen päättänyt, etten enää yritä ystävystyä sosiaalisesti kovin hukassa olevien ihmisten kanssa, koska heidän kanssaan ei vain saa toimivaa ja vuorovaikutteista ihmissuhdetta luotua. Nuorena ja kilttinä ajattelin, että heidän käytöstään pitää vain ymmärtää, koska en itsekään ole täydellinen. En ollut täydellinen silloin enkä ole sitä nytkään mutta sen varjolla en voi antaa manipuloida itseäni yksipuolisiin, uuvuttaviin ja pahimmillaan toksisiin "ystävyys"suhteisiin.

Pitkäaikaisen ystävyyden lopetin siihen, kun toinen ei koskaan kysynyt minulta, mitä minulle kuuluu. Laitoin tälle kaverille viestiä reilu puolisen vuotta sitten ja kyselin hänen perheensä kuulumisia. Hän vastasi kertomalla tilanteestaan mutta hänellä ei käynyt mielessäkään kysyä, miten minä voin tai mitä minulle kuuluu. Siitä lähtien olen odottanut, josko hän kysyisi minun kuulumisia. Ei ole kuulunut, ja elämässäni on vaikka mitä rankkoja juttuja meneillään.

Sitten päätin olla enää laittamatta hänelle mitään viestiä. Elämäni paras päätös. Nyt saan olla vain todellisten ystävien kanssa <3

Ihmisellä on vapaa tahto eli hän voi yksipuolisesti tehdä päätöksiä eikä muilla ole niihin mitään sanottavaa. Se, onko kyseiset päätökset viisaita jää nähtäväksi.

Ihmissuhteiden on tarkoitus olla vastavuoroisia ja jos näin ei ole, ihmissuhteella on taipumus päättyä ennemmin tai myöhemmin, sopuisasti tai vähemmän sopuisasti, molempien tai toisen osapuolen tietoisena tai tiedostamattomana toimintana.

Myös elämäntilanteet vaikuttavat ja jotkut ihmiset ovat valmiimpia jatkamaan elämässään eteenpäin kun elämäntilanteet ja olosuhteet muuttuvat.

Jotkut asiat on vain pakko hyväksyä, vaikka ei haluaisi. 

Minäkin katkaisin välit yhden vanhan ystävän kanssa. Kaveriporukan yhteisellä mökkireissulla puhui musta tosi loukkaavasti muille. Se oli tarkoitettu hauskaksi jutuksi, mutta mua se loukkasi. Sillä hetkellä ymmärsin, että tämä ihminen ei joko tunne minua oikeasti lainkaan tai sitten ei välitä siitä, että pahoitan mieleni. Muuten ei olisi puhunut sillä tavoin. Päätin, että ihan sama kumpi on syynä, mutta en kaipaa sellaista ihmistä ystäväkseni. Hän ei yhtään ymmärtänyt tätä syytä jälkikäteen. Oli muilta kysellyt, että mitä ilkeää hän muka silloin sanoi... 

Mulla kaveri lopetti yhtäkkiä yhteydenpidon kun sairastu, olisi voinut edes sanoa että nyt vaikeaa en halua pitää yhteyttä. Nyt kun terve niin viestittelee.. En oikein vaan ole päössyt tuon adian yli. 

Vierailija kirjoitti:

Aika velikultia täällä monet suomalaiset, vanhat ystävät ja kaverit hylkäätte feidaamalla paskahousuisesti.

Kai te olette samalla lailla ok jos ja kun omat läheisenne hylkäävät vastaavasti teidät kuin seinään selitystäkään antamatta?

Itse asiassa olen ok. Ajattelen että hän voi paremmin muiden ihmisten seurassa kuin minun, joten parempi vaan jos lopettaa yhteydenpidon. En halua olla muille ihmisille pahan olon lähde.