YLE: Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalit

Suomi on yhä edelleen Suomen virallinen ykköskieli. Jos ei sitä viitsi opetella. Niin miksi asuu Suomessa? 

Vierailija kirjoitti:

mikseivät sitten hae yhteishaussa ilman erityistä S2 hakua, jos niin hyvin osaavat kielen.

 

Varmaan koska s2 suomenkielen arvosanaa ei ole kelpuutettu aikaisemmin. 

Estääkö S2 oppilaita osallistumasta äidinkielen kirjoituksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla noilla aloilla on huutava työvoimapula. On järjetöntä torpata opsikelijoita, joilla olisi halua tulla alalle ja osaavat suomea, mutta eivät aivan yhtä hienoin finessein kuin kantikset parhaimmillaan. 

 

opettajiksi ja sossuiksi nyt ei vaan tarvita sakkia joka ei saa kirjoittaa ja puhua suomea. Osaavia suomenkielisiäkin on tarjolla sekä kantaväestöä, että ulkomaalaistaustaisia jotka hakevat ihan normaalin yhteishaun kautta noihin koulutuksiin ilman mitään kieliryhmiä. Avustavat työt ovat sitten eri asia. Niissä ei kielitaidon puute niin haittaa.

s2 ei tarkoita suomenkielen taidotonta. Se tarkoittaa sitä, että äidinkieli ei ole suomi. Nämä lapset käyvät normaalit suomenkieliset koulut, mutta suomen kieli on alkuun pikkasen helpotettua. 

Jos osaavat hyvin suomea, voivat hakea normi haussa. Pitäisi olla opettajaksi pääsyn kriteerit kaikille samat. Kiva, että joillakin on sit ope, joka ei osaa kunnolla suomea.

Esimerkiksi yliopistossa vain hakukokeessa piti käyttää sitä toista kieltä ja se ei ollut mikään kielikoe, että hyvinkin puutteellisella kielitaidolla pääsi sisään, jos asiatieto oli kunnossa. Siihen aikaan sai kaiken sen jälkeen tenttiä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Ruotsinkieliselle linjalle oli prosentuaalisesti paljon vaikeampi päästä sisään. 

Kateudella ei näköjään ole mitään rajoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävän typerä uudistus. Kuka haluaa lapsensa opettajaksi s2-henkilön? Nämäkö sitten ovat vastuussa lasten äidinkielen osaamisesta? Jos joku on eriarvoistavaa niin tämä. Toiset saavat pätevän opettajan, toiset kieltä kunnolla osaamattoman.

Tuskin äidinkielen opettajaksi heti ensimmäisenä rupeaa. Äly hoi.

Äidinkieltä opitaan myös äidinkielen tuntien ulkopuolella. Se ei voi mitenkään olla vaikuttamatta lasten kielen osaamiseen, jos kaikilla muilla tunneilla opettaja puhuu ja kirjoittaa suomea vähän miten sattuu.

Eikös tässä oo jo kauan puhuttu lasten suomen kielen rapautumisesta? Tämäkö sitä elvyttää, että opettajatkaan ei osaa suomea? Kenenhän älynväläys taas.

Saksassa oli jo 10 vuotta sitten sellainen tilanne, että lapsiperheet paniikissa muuttivat sellaisille alueille, joiden kouluissa oli saksaa osaavat opettajat. Osa kouluista kun oli sellaisia että lasten äidinkielen taito heikkeni opettajien takia.

Tuttavaperhe asui tämän takia kaksiossa kahden lapsen kanssa. Sillä alueella ei heillä ollut varaa isompaan asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

No miten nämä S2 opiskelijat sitten selviävät virkamiesruotsista? 

Heille riittää että osaavat suomea tai ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

"Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas."

Mikä kielelliseen eriarvoisuuteen liittyvä ongelma on aiemmin ollut ja miten erillinen väylä S2-taustaisille voi olla sen tasa-arvoisempi?

Osaako kukaan vastata kysymyksiin?

Vierailija kirjoitti:

Suomi on yhä edelleen Suomen virallinen ykköskieli. Jos ei sitä viitsi opetella. Niin miksi asuu Suomessa? 

S2 on nimenomaisesti suomen kielen opettelua. Siinä on vain huomioitu, että tulee takamatkalta, koska äidinkieli on joku muu kuin suomi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävän typerä uudistus. Kuka haluaa lapsensa opettajaksi s2-henkilön? Nämäkö sitten ovat vastuussa lasten äidinkielen osaamisesta? Jos joku on eriarvoistavaa niin tämä. Toiset saavat pätevän opettajan, toiset kieltä kunnolla osaamattoman.

Tuskin äidinkielen opettajaksi heti ensimmäisenä rupeaa. Äly hoi.

Äidinkieltä opitaan myös äidinkielen tuntien ulkopuolella. Se ei voi mitenkään olla vaikuttamatta lasten kielen osaamiseen, jos kaikilla muilla tunneilla opettaja puhuu ja kirjoittaa suomea vähän miten sattuu.

Sanos muuta. Opettajan huonosta kielitaidosta kärsii etenkin huonosti suomea osaavat vieraskieliset lapset, mutta myös suomenkieliset. Eikä tarkoitukseni ole nyt leimata kaikkia S2-taustaisia, koska heidän joukossaan on myös monia joilla olisi ollut hyvät edellytykset opiskella koulussa suomea äidinkielen tunneilla. On surullista, että tällaisten ihmisten potentiaalia on haaskattu laittamalla heidät S2-opetukseen. Tehtyä virhettä ei kuitenkaan voi korjata antamalla S2-oppilaille omaa väylää yliopistoon, vaan heille tulee/tulisi antaa mahdollisuus täydentää ylioppilastutkintoaan äidinkielen kokeella tai osoittaa kielitaitonsa jotenkin muuten niin, että he saavat täsmälleen yhtä hyvät mahdollisuudet päästä yliopistoon kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas."

Mikä kielelliseen eriarvoisuuteen liittyvä ongelma on aiemmin ollut ja miten erillinen väylä S2-taustaisille voi olla sen tasa-arvoisempi?

Osaako kukaan vastata kysymyksiin?

Koulussa kaikki oppilaat opiskelevat oppiainetta, jonka nimi on äidinkieli ja kirjallisuus. Oppiaineen tunneilla opiskellaan joko suomen kieli ja kirjallisuus (S1) - oppimäärän tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän mukaisia tavoitteita. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on yksi äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä. Siihen ohjataan oppilaita, joiden suomen kieli taito on kehittynyt, muttei vielä riitä siihen, että oppilas opiskelisi suomea äidinkielenä. S2-opetus kehittää oppilaan suomen kielen taitoa niin, että hän pystyy toimimaan ja opiskelemaan tasavertaisesti muiden kanssa. S2-opetus kannustaa hyödyntämään muitakin oppilaan osaamia kieliä suomen kielen ja muiden aineiden opiskelussa.

Korkeakouluissa Opetushallitus suosittaa S2- ja S1- opintojen yhdenvertaista kohtelua korkeakouluihin hakeutuville. Tavoite on, että eroa ei tehdä sen mukaan, kumman oppimäärän opetukseen oppilas on osallistunut. Korkeakoulu jen pisteytyskäytännöt vaihtelevat, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa esimerkiksi opinto-ohjaajalta.

Käytännössä s2 on antanut paljon heikommat pisteet yliopistojen opiskelijavalinnoissa, jolloin pääsy on ollut mahdotonta. 

Ruotsinkielisillä on jo oma väylä jossa peruskoulun 6 keskiarvolla ja vastaavilla lukiopapereilla pääsee kaikkiin ruotsinkielisiin opintoihin. Suomenkieliset putoavat nyt kolmannelle sijalle opintomahdollisuuksissa, jos S2 ryhmä menee tuohon väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla noilla aloilla on huutava työvoimapula. On järjetöntä torpata opsikelijoita, joilla olisi halua tulla alalle ja osaavat suomea, mutta eivät aivan yhtä hienoin finessein kuin kantikset parhaimmillaan. 

 

opettajiksi ja sossuiksi nyt ei vaan tarvita sakkia joka ei saa kirjoittaa ja puhua suomea. Osaavia suomenkielisiäkin on tarjolla sekä kantaväestöä, että ulkomaalaistaustaisia jotka hakevat ihan normaalin yhteishaun kautta noihin koulutuksiin ilman mitään kieliryhmiä. Avustavat työt ovat sitten eri asia. Niissä ei kielitaidon puute niin haittaa.

Juuri niin. Jos kouluihin halutaan välttämättä lisää erilaisista kulttuureista tulevia aikuisia, erillistä S2-kaistaa voisi kokeilla koulunkäyntiavustajille. Siihen ei liittyisi yhtä isoja ongelmia kuin tähän.

Ei kai avustajina kantasuomalaisia enää toimikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas."

Mikä kielelliseen eriarvoisuuteen liittyvä ongelma on aiemmin ollut ja miten erillinen väylä S2-taustaisille voi olla sen tasa-arvoisempi?

Osaako kukaan vastata kysymyksiin?

Koulussa kaikki oppilaat opiskelevat oppiainetta, jonka nimi on äidinkieli ja kirjallisuus. Oppiaineen tunneilla opiskellaan joko suomen kieli ja kirjallisuus (S1) - oppimäärän tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän mukaisia tavoitteita. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on yksi äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä. Siihen ohjataan oppilaita, joiden suomen kieli

Mielestäni on väärin, jos S2:sta annetaan yhtä paljon pisteitä kuin S1:stä. Ihan yhtä väärin kuin sekin, jos vaikka lyhyen saksan laudaturista annetaan yhtä paljon pisteistä kuin pitkän saksan laudaturista. Vaikka arvosana on kummassakin tapauksessa sama, toinen osoittaa merkittävästi parempaa osaamista kuin toinen.

Suomen koulumaailmassa on siis kastijako voimissaan.

1. Bättre folk

2. Maamut

3. Kantasuomalaiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas."

Mikä kielelliseen eriarvoisuuteen liittyvä ongelma on aiemmin ollut ja miten erillinen väylä S2-taustaisille voi olla sen tasa-arvoisempi?

Osaako kukaan vastata kysymyksiin?

Koulussa kaikki oppilaat opiskelevat oppiainetta, jonka nimi on äidinkieli ja kirjallisuus. Oppiaineen tunneilla opiskellaan joko suomen kieli ja kirjallisuus (S1) - oppimäärän tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän mukaisia tavoitteita. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on yksi äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen oppimää

Arvostelussa arvioidaan sen oppimäärän hallitsemista. Jos on opiskellut vaikka lyhyen matematiikan ja hallitsee sen täydellisesti, saa laudaturin. Vastaavasti pitkän matematiikan oppimista arvioidaan omalla arvosanallaan saa täydestä osaamisesta saa laudaturin. Voi arvioida vain opiskellun osaamista, ei maailmassa olevan muun tietämyksen hallitsemista. 

Vierailija kirjoitti:

Arvostelussa arvioidaan sen oppimäärän hallitsemista. Jos on opiskellut vaikka lyhyen matematiikan ja hallitsee sen täydellisesti, saa laudaturin. Vastaavasti pitkän matematiikan oppimista arvioidaan omalla arvosanallaan saa täydestä osaamisesta saa laudaturin. Voi arvioida vain opiskellun osaamista, ei maailmassa olevan muun tietämyksen hallitsemista.

Pitää paikkaansa, samoin kuin sekin ettei kaikkien aineiden arvosanat osoita yhtä hyvää osaamista. Esim. pitkän ja lyhyen saksan laudatureilla on paljon eroa, vaikka kumpikin on omassa kategoriassaan paras mahdollinen suoritus.

Meidän perhe on ihan kantasuomalainen, mutta lapsella on S2, koska on käynyt peruskoulun Keski-Euroopassa. Puhuu ihan täydellistä suomea, mutta tuolle luokalle laitettiin, koska hänellä ei ollut ennen lukiota arvosanoja äidinkielestä. 

Vakaopettajia taitaa puuttua pelkästään pääkaupunkiseudulla monta sataa, sossuista on aivan järjetön pula kaikkialla. Hyvä vaan, että saadaan työvoimapulaa paikattua.