Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE: Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalit

Vierailija
11.03.2025 |

https://yle.fi/a/74-20146020

 

No nyt!

Tästä ei voi tulla kuin hyvä!

Kommentit (167)

Vierailija
101/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten nämä lapset kotoutuvat Suomeen, jos tarhatäti ja opekin puhuvat arabiaa?

Ja mitä tasa-arvoa se on, että pääsevät helpommin opiskelemaan kuin suomalaiset.

Osaatteko te lukea suomea ollenkaan? Tuossa ohjelmassa opiskellaan viisi vuotta ihan suomeksi. 

 

Eivät he osaa. Silti on pokkaa haukkua muiden osaamista vaikka nämä sankarit eivät pääsisi opiskelemaan edes tuonne s2-väylälle. Ehkä heitä harmittaa juuri se?

Vierailija
102/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nämä väylät on siitä huonoja, että ne huonontaa muiden sisäänpääsymahdollisuuksia ja taas väylää pitkin pääsee helpommin sisään. Tuossakin sanottiin, että väylä ei lisää aloituspaikkoja, joten sisäänpääsyprosentti pienenee. Väylää pitkin hakijoita on huomattavasti vähemmän ja sisäänpääsy helpompaa. 

Jos ei väylän kautta sisäänpääsy olisi helpompaa, sitä ei edes tarvittaisi, eikö vain? Jatkossa naisten suosimia opiskelupaikkoja menee ns. heikommalle ainekselle wokeismin nimissä, ja tämä on ihana uutinen! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Potki suomenkielistä on ajan henki. Törkeää eriarvoistamista. Toisaalta, suomalaiset ovat tilanteeseen tottuneet vuosisatojen aikana.

Vierailija
104/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakaopettajia taitaa puuttua pelkästään pääkaupunkiseudulla monta sataa, sossuista on aivan järjetön pula kaikkialla. Hyvä vaan, että saadaan työvoimapulaa paikattua. 

Mutta miten se auttaa työvoimapulan paikkaamiseen, että osa opiskelupaikoista korvamerkitään S2-taustaisille? Eikö olisi järkevämpää lisätä aloituspaikkoja ja huolehtia siitä, että kaikilla hakijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä sisään?

 

Miten niin korvamerkitään? Paikkoja on tismalleen saman verran kuin ennen eikä ole mitään kiintiöitä. Ainoa muutos on, että myös s2 arvosanoilla saa saman pistemäärän kuin s1 arvosanoilla. Edelleenkään tuonne ei mennä pelkällä äidinkielen arvosanalla.

 

Vierailija
105/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakaopettajia taitaa puuttua pelkästään pääkaupunkiseudulla monta sataa, sossuista on aivan järjetön pula kaikkialla. Hyvä vaan, että saadaan työvoimapulaa paikattua. 

Mutta miten se auttaa työvoimapulan paikkaamiseen, että osa opiskelupaikoista korvamerkitään S2-taustaisille? Eikö olisi järkevämpää lisätä aloituspaikkoja ja huolehtia siitä, että kaikilla hakijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä sisään?

 

Miten niin korvamerkitään? Paikkoja on tismalleen saman verran kuin ennen eikä ole mitään kiintiöitä. Ainoa muutos on, että myös s2 arvosanoilla saa saman pistemäärän kuin s1 arvosanoilla. Edelleenkään tuonne ei mennä pelkällä äidinkielen arvosanalla.

 

Mistä tuon luit? Artikkelissa ei ollut mainintaa tuosta. 

Vierailija
106/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaiset haluavat tuhots kulttuurinsa ja kielensä ihan itse 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanokaapa minulle nyt ihan suoraan mikä ongelma on, että vaikka sosiaalityötä pääsee jatkossa opiskelemaan myös ihminen, joka ei ole syntynyt suomenkieliseen kotiin, mutta on käynyt suomenkieliset koulut?

Vierailija
108/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äärivasemmistolainen ihmiskoe etenee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on jo oma väylä jossa peruskoulun 6 keskiarvolla ja vastaavilla lukiopapereilla pääsee kaikkiin ruotsinkielisiin opintoihin. Suomenkieliset putoavat nyt kolmannelle sijalle opintomahdollisuuksissa, jos S2 ryhmä menee tuohon väliin.

Ruotsinkielisille ei ole omaa väylää yhteenkään koulutukseen. Kyse on ruotsia tarpeeksi hyvin osaavien kiintiöistä, joihin voi hakea kuka tahansa joka on osoittanut osaavansa ruotsia tarpeeksi hyvin. Kyse on täysin eri asiasta kuin tässä uudessa S2-väylässä, johon yhdelläkään S1-taustaisella ei ole mitään asiaa. Ja kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ruotsia osaavien kiintiöille on paikkansa (ainakin niin kauan kun Suomen lait on mitä on): Olisi ruotsinkielistä koulua käyviä lapsia kohtaan väärin, jos heitä opettaisi sellaiset opettajat joiden ruotsin kielen taitonsa ei olisi erinomaisella tasolla.

Vierailija
110/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos toisen polven maahanmuuttaja ei osaa suomea natiivin tasolla, niin se on voi voi. Ei mitään syytä "lellintään" itseä parempien kustannuksella. Luokanopettaja, jolla ei ole kieli täysin hallinnassa tekee hallaa kaikille oppilaille heidän äidinkielestään riippumatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanokaapa minulle nyt ihan suoraan mikä ongelma on, että vaikka sosiaalityötä pääsee jatkossa opiskelemaan myös ihminen, joka ei ole syntynyt suomenkieliseen kotiin, mutta on käynyt suomenkieliset koulut?

Mikä estää tällaista ihmistä opiskelemasta sosiaalityötä jo nyt, ilman erillistä väylää S2-taustaisille? Jos heidän pistemääränsä jää liian alhaiseksi S2:n takia, eikö heillä ole oikeus täydentää ylioppilastutkintoaan S1-tason äidinkielellä? Minäkin tein aikoinani niin, että täydensin yo-tutkintoani myöhemmin pitkällä matematiikalla, kun huomasin ettei lyhyen matikan laudaturiani arvostettu kovin korkealle.

Vierailija
112/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on jo oma väylä jossa peruskoulun 6 keskiarvolla ja vastaavilla lukiopapereilla pääsee kaikkiin ruotsinkielisiin opintoihin. Suomenkieliset putoavat nyt kolmannelle sijalle opintomahdollisuuksissa, jos S2 ryhmä menee tuohon väliin.

Ruotsinkielisille ei ole omaa väylää yhteenkään koulutukseen. Kyse on ruotsia tarpeeksi hyvin osaavien kiintiöistä, joihin voi hakea kuka tahansa joka on osoittanut osaavansa ruotsia tarpeeksi hyvin. Kyse on täysin eri asiasta kuin tässä uudessa S2-väylässä, johon yhdelläkään S1-taustaisella ei ole mitään asiaa. Ja kuten tämäkin keskustelu osoittaa, ruotsia osaavien kiintiöille on paikkansa (ainakin niin kauan kun Suomen lait on mitä on): Olisi ruotsinkielistä koulua käyviä lapsia kohtaan väärin, jos heitä opettaisi sellaiset opettajat joiden ruotsin kielen taitonsa ei olisi erinomaisella tasolla.

Tuo on totta. Itsekin opiskelin ruotsin kielisten kiintiössä ruotsiksi, ja meistä puolet oli täysin suomenkielisiä. Piti vain pääsykokeen lisäksi läpäistä melko helppo ruotsin tentti, että voi ottaa opiskelupaikan vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaapa minulle nyt ihan suoraan mikä ongelma on, että vaikka sosiaalityötä pääsee jatkossa opiskelemaan myös ihminen, joka ei ole syntynyt suomenkieliseen kotiin, mutta on käynyt suomenkieliset koulut?

Mikä estää tällaista ihmistä opiskelemasta sosiaalityötä jo nyt, ilman erillistä väylää S2-taustaisille? Jos heidän pistemääränsä jää liian alhaiseksi S2:n takia, eikö heillä ole oikeus täydentää ylioppilastutkintoaan S1-tason äidinkielellä? Minäkin tein aikoinani niin, että täydensin yo-tutkintoani myöhemmin pitkällä matematiikalla, kun huomasin ettei lyhyen matikan laudaturiani arvostettu kovin korkealle.

 

Lyhyt matikka oli oma valintasi. S2 ei ole oppilaan oma valinta. Edelleen, miksi ei suomenkielisessä kodissa kasvanut saisi opiskella sosiaalityöntekijäksi suomalaisessa yliopistossa?

 

Vierailija
114/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaapa minulle nyt ihan suoraan mikä ongelma on, että vaikka sosiaalityötä pääsee jatkossa opiskelemaan myös ihminen, joka ei ole syntynyt suomenkieliseen kotiin, mutta on käynyt suomenkieliset koulut?

Mikä estää tällaista ihmistä opiskelemasta sosiaalityötä jo nyt, ilman erillistä väylää S2-taustaisille? Jos heidän pistemääränsä jää liian alhaiseksi S2:n takia, eikö heillä ole oikeus täydentää ylioppilastutkintoaan S1-tason äidinkielellä? Minäkin tein aikoinani niin, että täydensin yo-tutkintoani myöhemmin pitkällä matematiikalla, kun huomasin ettei lyhyen matikan laudaturiani arvostettu kovin korkealle.

 

Lyhyt matikka oli oma valintasi. S2 ei ole oppilaan oma valinta. Edelleen, miksi ei suomenkielisessä kodissa kasvanut saisi opiskella sosiaalityöntekijäksi suomalaisess

Edelleen, mikä estää tällaisia ihmisiä opiskelemasta sosiaalityöntekijäksi jo nyt? Kukaan ei ole vielä kertomut konkreettisesti, miten S2-tausta asettaa hakijan eriarvoiseen asemaan kuin muut, puhumattakaan siitä miten se tekee opiskelupaika saamisesta mahdotonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Somalinkielisisää uutisissa paahdetaan puoluepolitiikkaa, kuka suosii ketäkin.

Vierailija
116/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onlo nykykäytännössä mitään muuta ongelmaa kuin syrjintäolettama joka johtuu siitä, että S2-taustaiset olevat syystä tai toisesta aliedustettuina yliopistoissa? Ainakin minä sain Ylen jutusta sellaisen vaikutelman, että uudistus halutaan tehdä puhtaasti ideologisista syistä:

"Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet S2-oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa, mutta heidän osuutensa yliopistoissa on pieni, kertoo Taalas. Jyväskylän yliopistossa heitä on hänen mukaansa monella alalla alle viisi prosenttia.

Yliopiston tavoitteena on keksiä, miten koulutukseen saataisiin mahdollisimman laaja joukko Suomessa asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi."

Vierailija
117/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onlo nykykäytännössä mitään muuta ongelmaa kuin syrjintäolettama joka johtuu siitä, että S2-taustaiset olevat syystä tai toisesta aliedustettuina yliopistoissa? Ainakin minä sain Ylen jutusta sellaisen vaikutelman, että uudistus halutaan tehdä puhtaasti ideologisista syistä:

"Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet S2-oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa, mutta heidän osuutensa yliopistoissa on pieni, kertoo Taalas. Jyväskylän yliopistossa heitä on hänen mukaansa monella alalla alle viisi prosenttia.

Yliopiston tavoitteena on keksiä, miten koulutukseen saataisiin mahdollisimman laaja joukko Suomessa asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi."

 

Niin, halutaan nostaa siirtolaisten koulutusastetta. Onko joku syy miksi sosiaalityöntekijänä tai vakaopettajana ei voisi olla nykyistä enemmän muualla syntyneiden jälkeläisiä?

 

Vierailija
118/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka tässä valehtelee tai johtaa ihmisiä harhaan? Opetushallituksen mukaan S2-oppimäärän suorittaminen ei aseta ketään millään tavalla muita huonompaan asemaan, kun hän hakee korkeakouluopintoihin: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/jos-oppilaalle-valitaan-s2-oppimaa…

Vierailija
119/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä aineenopena olisin halunnut muuntokouluttautua alalle, mutta väyliä ei ole ollut - olisin vaikka ollut valmis maksamaan. Sen sijaan maahanmuuttajille on huomattavasti enemmän ollut mahdollisuuksia, on pistänyt jo aiemmin silmään.

Vierailija
120/167 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onlo nykykäytännössä mitään muuta ongelmaa kuin syrjintäolettama joka johtuu siitä, että S2-taustaiset olevat syystä tai toisesta aliedustettuina yliopistoissa? Ainakin minä sain Ylen jutusta sellaisen vaikutelman, että uudistus halutaan tehdä puhtaasti ideologisista syistä:

"Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet S2-oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa, mutta heidän osuutensa yliopistoissa on pieni, kertoo Taalas. Jyväskylän yliopistossa heitä on hänen mukaansa monella alalla alle viisi prosenttia.

Yliopiston tavoitteena on keksiä, miten koulutukseen saataisiin mahdollisimman laaja joukko Suomessa asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi."

 

Niin, halutaan nostaa siirtolaisten koulutusastetta. Onko joku syy miksi sosiaalityöntekijänä tai vakaopettajana ei voisi olla nykyistä enemmän muualla syntyneiden jälkeläisiä?

Siinä ei tietenkään ole mitään ongelmaa, jos nykyistä useampi S2-taustainen opiskelee kyseisiä aineita. Se on kuitenkin ongelma, jos heidät otetaan yliopistoon S2-taustaisten oman väylän kautta niin että osa heitä kyvykkäämmistä S1-taustaisista jää sen takia ilman opiskelupaikkaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä yhdeksän