YLE: Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalit
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia taitaa puuttua pelkästään pääkaupunkiseudulla monta sataa, sossuista on aivan järjetön pula kaikkialla. Hyvä vaan, että saadaan työvoimapulaa paikattua.
Mutta miten se auttaa työvoimapulan paikkaamiseen, että osa opiskelupaikoista korvamerkitään S2-taustaisille? Eikö olisi järkevämpää lisätä aloituspaikkoja ja huolehtia siitä, että kaikilla hakijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä sisään?
Ja sitten koulusysteemin romahtaessa tuodaan ratkaisuksi lukukausimaksulliset yksityiskoulut! Ollaan jo valmiina käsiä hieromassa.
Onko tarkoituksena lisätä yhdenvertaisuutta niin, että myös suomenkieliset vanhemmat joutuu asioimaan opettajan kanssa tulkin välityksellä esim. silloin kun oppilaalla on erityistä tukea vaativia ongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoituksena lisätä yhdenvertaisuutta niin, että myös suomenkieliset vanhemmat joutuu asioimaan opettajan kanssa tulkin välityksellä esim. silloin kun oppilaalla on erityistä tukea vaativia ongelmia?
Vedä nyt vit tu päähäsi. Nämä sossut ja opettajat opiskelevat ihan samoilla materiaaleilla ja arvioinneilla.
Miten nämä lapset kotoutuvat Suomeen, jos tarhatäti ja opekin puhuvat arabiaa?
Ja mitä tasa-arvoa se on, että pääsevät helpommin opiskelemaan kuin suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä lapset kotoutuvat Suomeen, jos tarhatäti ja opekin puhuvat arabiaa?
Ja mitä tasa-arvoa se on, että pääsevät helpommin opiskelemaan kuin suomalaiset.
Osaatteko te lukea suomea ollenkaan? Tuossa ohjelmassa opiskellaan viisi vuotta ihan suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoituksena lisätä yhdenvertaisuutta niin, että myös suomenkieliset vanhemmat joutuu asioimaan opettajan kanssa tulkin välityksellä esim. silloin kun oppilaalla on erityistä tukea vaativia ongelmia?
Vedä nyt vit tu päähäsi. Nämä sossut ja opettajat opiskelevat ihan samoilla materiaaleilla ja arvioinneilla.
Entä sitten? Suoritin itse maisterin tutkinnon Åbo Akademissa ruotsin kielellä ja osaan oman alani sanastoa sujuvasti, mutta montaa muuta aihetta käsittelevät kahvipöytäkeskustelut ruotsiksi tuottaa silti vaikeuksia. Tiedän siis hyvin, että yliopistosta voi valmistua ilman että kielitaito olisi lähelläkään natiivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoituksena lisätä yhdenvertaisuutta niin, että myös suomenkieliset vanhemmat joutuu asioimaan opettajan kanssa tulkin välityksellä esim. silloin kun oppilaalla on erityistä tukea vaativia ongelmia?
Vedä nyt vit tu päähäsi. Nämä sossut ja opettajat opiskelevat ihan samoilla materiaaleilla ja arvioinneilla.
Entä sitten? Suoritin itse maisterin tutkinnon Åbo Akademissa ruotsin kielellä ja osaan oman alani sanastoa sujuvasti, mutta montaa muuta aihetta käsittelevät kahvipöytäkeskustelut ruotsiksi tuottaa silti vaikeuksia. Tiedän siis hyvin, että yliopistosta voi valmistua ilman että kielitaito olisi lähelläkään natiivia.
Miksi vakaopettajan pitäisi käydä kenenkään kahvipöytäkeskusteluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tarkoituksena lisätä yhdenvertaisuutta niin, että myös suomenkieliset vanhemmat joutuu asioimaan opettajan kanssa tulkin välityksellä esim. silloin kun oppilaalla on erityistä tukea vaativia ongelmia?
Vedä nyt vit tu päähäsi. Nämä sossut ja opettajat opiskelevat ihan samoilla materiaaleilla ja arvioinneilla.
Entä sitten? Suoritin itse maisterin tutkinnon Åbo Akademissa ruotsin kielellä ja osaan oman alani sanastoa sujuvasti, mutta montaa muuta aihetta käsittelevät kahvipöytäkeskustelut ruotsiksi tuottaa silti vaikeuksia. Tiedän siis hyvin, että yliopistosta voi valmistua ilman että kielitaito olisi lähelläkään natiivia.
Miksi vakaopettajan pitäisi käydä kenenkään kahvipöytäkeskusteluja?
En tiedä vakaopettajien työnkuvasta, mutta luokanopettajien työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa oppilaiden vanhempien kanssa monenlaisista asioista.
En tiedä vakaopettajien työnkuvasta, mutta luokanopettajien työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa oppilaiden vanhempien kanssa monenlaisista asioista.
Jos ei 12:ta vuoden suomeksi opiskellun peruskoulun ja kolmen vuoden kandin opinnoissa yliopistossa ole oppinut suomea niin, että pystyy puhumaan lapsen kynäotteesta tai puheenkehityksestä, niin ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vakaopettajien työnkuvasta, mutta luokanopettajien työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa oppilaiden vanhempien kanssa monenlaisista asioista.
Jos ei 12:ta vuoden suomeksi opiskellun peruskoulun ja kolmen vuoden kandin opinnoissa yliopistossa ole oppinut suomea niin, että pystyy puhumaan lapsen kynäotteesta tai puheenkehityksestä, niin ihmettelen.
Siinähän ihmettelet. Saanen kuitenkin huomauttaa, ettei kaikki S2-taustaiset ole käynyt lainkaan suomalaista peruskoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vakaopettajien työnkuvasta, mutta luokanopettajien työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa oppilaiden vanhempien kanssa monenlaisista asioista.
Jos ei 12:ta vuoden suomeksi opiskellun peruskoulun ja kolmen vuoden kandin opinnoissa yliopistossa ole oppinut suomea niin, että pystyy puhumaan lapsen kynäotteesta tai puheenkehityksestä, niin ihmettelen.
Siinähän ihmettelet. Saanen kuitenkin huomauttaa, ettei kaikki S2-taustaiset ole käynyt lainkaan suomalaista peruskoulua.
99% on. Ja loput on käyneet ainakin sen kolmivuotisen lukion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vakaopettajien työnkuvasta, mutta luokanopettajien työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa oppilaiden vanhempien kanssa monenlaisista asioista.
Jos ei 12:ta vuoden suomeksi opiskellun peruskoulun ja kolmen vuoden kandin opinnoissa yliopistossa ole oppinut suomea niin, että pystyy puhumaan lapsen kynäotteesta tai puheenkehityksestä, niin ihmettelen.
Siinähän ihmettelet. Saanen kuitenkin huomauttaa, ettei kaikki S2-taustaiset ole käynyt lainkaan suomalaista peruskoulua.
99% on. Ja loput on käyneet ainakin sen kolmivuotisen lukion.
Turha kuvitella, että lukion käyminen takaisi erityisen hyvää ja monipuolista kielitaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vakaopettajien työnkuvasta, mutta luokanopettajien työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa oppilaiden vanhempien kanssa monenlaisista asioista.
Jos ei 12:ta vuoden suomeksi opiskellun peruskoulun ja kolmen vuoden kandin opinnoissa yliopistossa ole oppinut suomea niin, että pystyy puhumaan lapsen kynäotteesta tai puheenkehityksestä, niin ihmettelen.
Siinähän ihmettelet. Saanen kuitenkin huomauttaa, ettei kaikki S2-taustaiset ole käynyt lainkaan suomalaista peruskoulua.
99% on. Ja loput on käyneet ainakin sen kolmivuotisen lukion.
Turha kuvitella, että lukion käyminen takaisi erityisen hyvää ja monipuolista kielitaitoa.
Kerrotko miten näille sitten voisi saada paremman kielitaidon, jolla voisi jatko-opiskella Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko miten näille sitten voisi saada paremman kielitaidon, jolla voisi jatko-opiskella Suomessa?
En kerro, koska se ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi yliopisto, ei ole monesta opiskelijasta kyse. Sitä paitsi näille aloille hakee lähes pelkästään naispuolisia. S2-tytöt pärjää mm. Pisa-kokeissa paremmin kuin Itä-Suomen kantasuomalaiset pojat.
s2:een laitetaan nykyisin ihan äidinkielenään suomea puhuvia lapsia, joiden isä saattaa olla muualta.
Kyllä, täysin suomenkielisiä. Isä joka on muualta ei asu edes samassa osoitteessa eikä ole asunut yli 15 vuoteen. Kotona ei puhuta mitään muuta kieltä kuin suomea mutta voi vain ilmoittaa että puhutaan vaikka englantia vaikka näin ei ole. Eli huijaamalla voi saada helpon hyvän numeron. Tässä pitäisi olla paljon tiukempi seula.
Suomessa DEI ja wokeismi on näköjään edelleen voimissaan. Moni kantasuomalainen nuori haluaisi myös noihin ammatteihin normaaleja reittejä nopeammalla aikataululla. Miksi heille ei anneta samaa mahdollisuutta kuin muukalaisille?
Sinänsä tämä on ihan oikeudenmukaista, että suurinta haittaa tästä on suomenkielisille naisille, joiden keskuudessa nuo rajalliset opiskelupaikat ovat tavoitelluimpia, ja tämä sama ihmisryhmä on kaikkein eniten woketuksen kannalla. Omat koirat purivat. :D
Nämä väylät on siitä huonoja, että ne huonontaa muiden sisäänpääsymahdollisuuksia ja taas väylää pitkin pääsee helpommin sisään. Tuossakin sanottiin, että väylä ei lisää aloituspaikkoja, joten sisäänpääsyprosentti pienenee. Väylää pitkin hakijoita on huomattavasti vähemmän ja sisäänpääsy helpompaa.
Onhan yliopistotasollakin ehdotettu, että pitäisi väljentää opinnäytetöiden kielellisiä vaatimuksia, että maa hanmuuttajatkin voisivat opiskella. Eli siis huonompikin kirjakieli kelpaisi.
Sen tiedän, että nimenomaan kirjoittaminen tökkii niilläkin tulijoilla, jotka osaavat puhua suomea sujuvasti. Peruskoulussa ei sijoiteta aikaa heidän kirjoittamisen opettamiseensa, vaan eka vuoden jälkeen he ovat perusryhmissä, tarvitsisivat paljon apua kirjoittamisessa, jota opella ei kaikille isossa ryhmässä riitä. Tarvittaisiin kirjoittamisen pienryhmäopetusta heille t. äidinkielen ope