Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Iän myötä miehestäni on tullut läheisriippuvainen
09.03.2025 |
Mies täyttää kohta 62 vuotta. Itse olen miestäni 12 vuotta nuorempi. Olen hoikka, sporttinen ja aktiivinen nainen. Tykkään käydä salilla ja puuhata omia juttujani. Mies jämähtänyt kotiin, eikä käy kuin töissä ja kaupassa, kaikki muu aika viettää kotona. Kaverit ovat jääneet, kerran vuodessa käy töissä tyhy päivällä viihteellä. Meillä on vielä 20 ja 13 vuotiaat lapset. Meillä on pitkä, yli 20 vuotta kestänyt hyvä ja uskollinen avioliitto.
Ongelmaksi on alkanut muodostua pikkuhiljaa miehen vanhetessa miehen läheisriippuvaisuus minusta.Kaikki pitää tehdä yhdessä, kauppaankin pitää aina mennä yhdessä. Mies suuttuu jos en lähde hänen seuraksi aina kauppaan. Hän kyselee jatkuvasti missä olen ja milloin tulen kotiin ja on heti hakemassa minut esim kuntosalilta autolla kotiin. Kotona suuttuu jos kuuntelen itsekseni kuulokkeilla musiikkia tai äänikirjaa, koska haluaa minun seuraa. Television katseluun haluaa myös minun seuraa, ei voi katsoa sitä yksin.
Ihan oikeasti tämä on alkanut haittaamaan elämääni. Emme juuri riitele mistään ja meillä kotona raikuu nauru kun mies ja lapset ovat kovia vitsailemaan. Tykätään laittaa hyvää ruokaa ja leipoa, katsella leffoja ja dokumentteja ja toki keskustella. Ollaan pitkässä liitossa hitsauduttu hyvin yhteen, mutta miehen kasvava läheisriippuvuus minusta on alkanut pelottaa ja ahdistaa. Mietin millaista se on kymmenen vuoden päästä? Mies haluaa olla vain minun kanssa ja etsii koko ajan seuraani, lapsetkin jäävät siinä hieman sivuun häneltä, minä taas keskityn paljon lapsiini ja heidän seuraan. Lapset ovat myös itse huomanneet jo ajat sitten että isälle äiti on ykkönen, mikä itseäni surettaa.
Mitä tälle tilanteelle pitäisi tehdä? Minä haluan pitää omasta vapaudestani kiinni mutta se alkaa olla hankalaa. Pelottaa ajatuskin siitä mitä käy kun lapset sitten muuttaa kotoa pois ja itsenäistyvät.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
En tiiä, mutta kyrvänsyylä oot, ap.
Joku kilttimies triggeröityi😂On se vaan niin väärin kun joku saa 12 vuotta nuoremman naisen joka on sporttinen ja itsenäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota siitä ero ja hanki uusi mies paremmalla onnella. Turha jäädä kärvistelemään.
Jep, nykyään näitä dementiapappoja ei saa tuupattua edes laitokseen, joten hoito jää kontollesi. Lähde ajoissa.
Jos ap:n loru olisi miehen kirjoittama, niin voi siitä kivien lentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä annan periksi välillä en. En jaksa vääntää joten useimmiten annan periksi. Eniten ärsyttää että on aina pakko mennä yhdessä kauppaan. Olisi ihana kun mies kävisi yksin kaupassa.
Kertomasi perusteella miehelläsi voi hyvinkin olla alkava muistisairaus. Tämä olisi hyvä lääkärissä testata. Kaupassa käynti voi toisaalta tuntua tutulta rituaalilta, toisaalta kauppa yksin ollessa voi tuntua pelottavan vieraalta paikalta.
Jos jollain on alzheimer niin se on ap:llä sillä naisilla riski siihen on kaksinkertainen.
Olipa harvinaisen pöljä päätelmä. Mikään ap:n te
Juurihan arvelit, että aloitus on tekoälyn kirjoittama. Miten loogista olisi sitten ajatella, että tekoälyllä olisi sukupuoli. Toisaalta alzheimerin esiintyvyys tekoälyllä on tasan nolla prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa ollutkin mies joka olisi kuskannut, viihtynyt kotona, jolla ei olisi ollut niitä harrastuksia. Omia menoja ja "antakaa nyt olla rauhassa" iltoja ja sunnuntaita.
Teillä on toisinpäin, sinä edustat tyypillistä miestä perheessänne. Omat menot, tarve olla yksin, puoliso ei tärkeä vaan itsestään selvyys.
Oliko miehelläsi viiskymppisenä oma viidrnkympin villityksensä?
Mies oli 50 vuotias kun mun nuorin lapsi syntyi, joten viisikymppiset hänellä meni vaippoja vaihdellen.
Sun nuorin lapsi, eli olit raskaana toiselle kun aloitte suhteeseen? Provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. ajattelee, että hänellä on omat juttunsa, mutta sitten kun hänellä on aikaa, pitää miehen olla siinä käytettävissä. Avioparit tekevät monia asioita yhdessä. Tuo kaupassakäynti on hyvä juttu, eipähän ostele vääriä tuotteita, kun toinen on mukana.
No ei kyllä pidä paikkaansa. En vaadi miestä minua hakemaan kuntosalilta tai töistä. Hän itse sitä haluaa. Tuo kaupassakäynti kommentti paljastaa ettet ymmärtänyt yhtään mistä on kyse
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeesti rouva irroittautunut viettämään " omaa elämää" vaiko mies läheisriippuvaiseksi?
Kuinkahan päin on, mies kaipaa entistä yhdessä oloa, rouvalla uusi nuoruus?
No kyllä se pitää sanoa, että nyt kun lapset alkaa olla jo isoja ja se pikkulapsielämä on takana, minulla on tarve ottaa omaa aikaa urheillen ja puuhaillen omia harrastuksia, kuten lukemista. Terveet elämäntavat ovat alkaneet kiinnostaa, huolehdin kunnostani ja hyvinvoinnistani, syön terveellisesti ja nukun riittävästi. Urheilusta on tullut rakas harrastus ja henkireikä.
älä puhu urheilusta, kun tarkoitat kuntoilua.
Miksi hän ei voisi urheilla? Tietenkin voi. Emme voi sitä tietää. Urheilu ja kuntoilu ovat eri asioita. Ja itse urheilen, en kuntoile. Olen 60 vuotias. Olen treenannut tavoitteellisesti koko elämäni ajan. Salilla ja juoksureiteillä on muita kaltaisiani, jotka juoksevat kymppiä ja puolimaratoonia säännöllisesti ja nopeammin kuin monet nuorempansa. Oman kuntosalin seniorit nostavat enemmän rautaa kuin nuoret miehet. Osalla salin senioreista on pitkä kilpailutausta takanaan. Ei pidä olettaa. Ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkät liitot on kompromisseja.
Keskustelkaa asiasta ja etsikää joku puolitie, ratkaisu mikä antaa sinulle tarpeeksi vapautta, mutta myös miehelle tarpeeksi läheisyyden tunnetta.
Kun on tahtoa niin löytyy myös ratkaisu :)
Vierailija kirjoitti:
Ja naiset muka romanttisia ja empaattisia 🤣
Eihän tuossa mitään romanttista ole mielestäni. Se kuulostaa kontrolloinnilta. Onko mies mustasukkainen? Pelkää, että vaimo löytää nuoremman? Tai sitten hänellä voi olla alkava muistisairaus ja pelkää, ettei osaa enää yksin kulkea kaupassa?
Muuten, olen aina ihmetellyt puolisoita, jotka käyvät kaupassa yhdessä. Miksi he tekevät niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä annan periksi välillä en. En jaksa vääntää joten useimmiten annan periksi. Eniten ärsyttää että on aina pakko mennä yhdessä kauppaan. Olisi ihana kun mies kävisi yksin kaupassa.
Kertomasi perusteella miehelläsi voi hyvinkin olla alkava muistisairaus. Tämä olisi hyvä lääkärissä testata. Kaupassa käynti voi toisaalta tuntua tutulta rituaalilta, toisaalta kauppa yksin ollessa voi tuntua pelottavan vieraalta paikalta.
Jos jollain on alzheimer niin se on ap:llä sillä naisilla riski siihen on kaksinkertainen.
Oli
Satun tietämään tämän palstan demografian joten on erittäin todennäköistä että kirjoituksen tänne lähettänyt henkilö on nainen. Tekoäly ei kovin helposti osa aloituksia lähettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa ollutkin mies joka olisi kuskannut, viihtynyt kotona, jolla ei olisi ollut niitä harrastuksia. Omia menoja ja "antakaa nyt olla rauhassa" iltoja ja sunnuntaita.
Teillä on toisinpäin, sinä edustat tyypillistä miestä perheessänne. Omat menot, tarve olla yksin, puoliso ei tärkeä vaan itsestään selvyys.
Oliko miehelläsi viiskymppisenä oma viidrnkympin villityksensä?
Mies oli 50 vuotias kun mun nuorin lapsi syntyi, joten viisikymppiset hänellä meni vaippoja vaihdellen.
Sun nuorin lapsi, eli olit raskaana toiselle kun aloitte suhteeseen? Provo.
Siis sain lapset ihan aviomieheni kanssa, olin 30 ja 38 kun lapset syntyi, kärsin pitkään lapsettomuudesta, mies 42 ja 50 kun lapset syntyi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä huomaa että on sunnuntai kun provot on pitkiä. Vìttu AINA sama juttu.
Tuossa ei ole kyse läheisriippuvuudesta, tarkoittaa eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei ole miestä, ei nuorta, ei vanhaa. 💖
"Miksi hän ei voisi urheilla? Tietenkin voi. Emme voi sitä tietää. Urheilu ja kuntoilu ovat eri asioita. Ja itse urheilen, en kuntoile. Olen 60 vuotias. Olen treenannut tavoitteellisesti koko elämäni ajan. Salilla ja juoksureiteillä on muita kaltaisiani, jotka juoksevat kymppiä ja puolimaratoonia säännöllisesti ja nopeammin kuin monet nuorempansa. Oman kuntosalin seniorit nostavat enemmän rautaa kuin nuoret miehet. Osalla salin senioreista on pitkä kilpailutausta takanaan. Ei pidä olettaa. Ohis."
60-vuotiaat eivät urheile ja kuntoilukin on jo pelkkää katkokävelymäistä köpöttelyä. Mutta uskottele itsellesi, mitä tykkäät. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Ja naiset muka romanttisia ja empaattisia 🤣
Romanttinen rakkaus kehitettiin varhaisella keskiajalla Euroopan hoveissa. Maailma on sen jälkeen muuttunut, mutta vielä tänä päivänäkin naiset jahtaavat keskiaikaista rakkauskäsitettä.
Itse olen miestäni 12 vuotta nuorempi.
Lopetin lukemisen tähän. Olisit ajatellut tätä silloin, kun aloitte olemaan porukoissa. Iällä on väliä, kun ajattelee asioita kauaskantoisemmin.
Mies ei ole käyttöesine, jonka voi laittaa kaapin perälle odottamaan ja ottaa taas esille kun se sopii omiin itsekkäisiin tarpeisiin.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi hän ei voisi urheilla? Tietenkin voi. Emme voi sitä tietää. Urheilu ja kuntoilu ovat eri asioita. Ja itse urheilen, en kuntoile. Olen 60 vuotias. Olen treenannut tavoitteellisesti koko elämäni ajan. Salilla ja juoksureiteillä on muita kaltaisiani, jotka juoksevat kymppiä ja puolimaratoonia säännöllisesti ja nopeammin kuin monet nuorempansa. Oman kuntosalin seniorit nostavat enemmän rautaa kuin nuoret miehet. Osalla salin senioreista on pitkä kilpailutausta takanaan. Ei pidä olettaa. Ohis."
60-vuotiaat eivät urheile ja kuntoilukin on jo pelkkää katkokävelymäistä köpöttelyä. Mutta uskottele itsellesi, mitä tykkäät. 🤣
Kyllä mun kuntosalilla on iäkkäämpiä kuntoilijoita jotka ovat erittäin hyvässä tikissä. Se on vaan niin, että jos on koko elämänsä pitänyt itsestään huolta, on normipainoinen ja kuntoilee esim 5 krt viikossa niin kyllä se kroppa ja vointi on ihan eri kuin sohvaperunalla! Iän myötä ero tulee vain selkeämmäksi
Alue: Aihe vapaa
Eikös ollut vähän epäloogista: oma vika, ja silti pitäis toista rangaista?
Joka leikkiin ryhtyy sen leikin kestäköön, olis pikemminkin mun neuvo.