Aggressiiviset ja väkivaltaiset lapset päiväkodissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo tätä maailmaa, todistaa mm julkisesti Priden fetissejä niin tartteeko ihmetellä nuorten, lasten aggressiivista ja väkivaltaista käytöstä? 

Mitä aggressiivista ja väkivaltaista käytösmallia Prideltä saa? Kertoisitko jotain esimerkkejä? Oma käsitykseni on, että olis just päinvastainen festivaali, mutta ehkä olen väärässä kun en ole koskaan osallistunut.

Pride-ideologian mukaan jokaisen pitää saada olla juuri sellainen kuin miksi identifioituu, vastaa se sitten todellisuutta tai ei. Ja muiden pitää leikkiä mukana, halusivat tai eivät, muuten se on transfobiaa ja viharikos. 

Ehkä nuo lyövät ja purevat lapset vain haluavat murskata heitä tulevaisuudessa sortavan cisteemin ja hakata TERFfejä. Katso terf is a slur, miten nämä miehet naisiin suhtautuvat. Mutta kun ihmisoikeudet!

Naiseksi itsensä kokevat miehet mekot päällä ja suhruista huulipunaa naamallaan hakevat vaikka oikeusteitse (hello, Australia!) mahdollisuutta tunkeutua väkisin naisten tiloihin ja toimintoihin, oikein tehokasta toisten rajojen rikkomista. Naisilla tai homoilla ei saa olla mitään omaa, trans*t tunkevat niihin vaikka väkisin. Ja lainsäätäjä lähtee täysillä leikkiin mukaan, seuraavana lakiin kuvitteellinen kolmas sukupuoli.

Hyvin menee samalla tekniikalla jo lapsilla: muilla ei ole väliä, minun tunteeni ja senhetkinen tunnetilani ovat muiden rajoja ja koskemattomuutta tärkeämpiä. Ei empatiaa, ei yhteistyökykyä, muiden pitää vaan alistua!

Vierailija kirjoitti:

On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.

Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille. 

Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta. 

Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.

Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille. 

Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta. 

Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Lapsen rankaiseminen tai kiinnipitely on lasun paikka (tai opettajan tapauksessa potkujen paikka). Ei se ole sattumaa, että valitaan lapsen rauhoittaminen ruudun avulla, koska se on ainoa sallittu keino millä lapsi on mahdollista saada rauhoittumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On lapsia joilla täysin kehittymätön impulssikontrolli. Ei kyetä istumaan paikoilla, ei syömään rauhassa, ei kuuntelemaan saati seuraamaan ohjeita, ei kyetä odottamaan omaa vuoroa , jonotttamisesta puhumattakaan. Ihme katkeamatonta kovaäänistä pölötystä tulee suusta ja välillä vaan suoraa kiljumista ja huutoa täysillä. Jatkuvaa juoksentelua , ravaamista ympäri huonetta. Lepohetkellä mahdottomuus pysyä paikalla ja rauhoittua kuuntelemaan satua koska hauskempaa nipistellä kavereita ja riehua. Ulkoilussa lukuisia sitkeitä yrityksiä kiivetä aidan yli.

Näitä muutama esim eskariryhmässä ilman minkäänlaista avustajaa, niin onnea vaan arkeen opelle ja hoitsuille ja mujille lapsille. 

Ja tuo rauhattomuus selittyy pitkälti nykylapsilla sillä, että vanhemmat eivät jaksa keskittyä kasvatukseen vaan antavat älylaitteen lapselle. Kännykkä ja ruudun tuijottaminen ei oikeasti tee mitään hyvää kehittyvän lapsen aivoille. Kun oppii siihen, että kaikki hoituu nopeasti ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään, niin ei silloin opi minkäänlaista kärsivällisyyttä. Nykylapset eivät osaa rauhoittua. Eikä niitä siihen opeteta, koska vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa lasta. Kuinka monta kertaa olette esim. julkisilla paikoilla todistaneet juurikin tuota, että esim. kaupassa ei osata jonottaa tai huudetaan ja kiljutaan kurkku suorana julkisissa. Ei siis naureta tai puhuta normaalisti, vaan oikeasti kiljutaan niin että korviin sattuu. Samaan aikaan vanhempi ei puutu käytökseen mitenkään. Kaikki lähtee siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja kuria. Jos niitä ei aseta lapselle, se oppii kyllä, että saa tehdä mitä haluaa ilman seuraamuksia. Toki esim. ylivilkkaita lapsia on ollut aina, mutta kouluissakin oli erityisluokat. Ja nehän toimivat hyvin, koska se takasi oppirauhan kaikille. Nykyään sanotaan, että kaikilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen. Sitten on toki vanhempia, jotka haluaisivat auttaa lastaan, mutta uupuvat, kun sitä apua ei tule mistään muualta. 

Minun sukulainen lopetti varhaiskasvatuksen erityisopettajana juuri sen takia, koska se tilanne oli ihan toivoton. On niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, joille ei saa antaa mitään kurinpalautusta - et saa edes sanoa tiukasti mitään, tai ottaa lapsesta kiinni. Ei hän jaksanut tehdä töitä lasten kanssa, koska hän ei pystynyt millään tavalla auttamaan niitä ongelmallisia lapsia. Ja hänkin sanoi, että nämä tapaukset ovat tikittäviä aikapommeja. Kun ne pystyvät jo pienenä lapsena ties minkälaisiin kamaliin tekoihin (esim. kuristavat toisia tai peittävät toisen suun ja nenän niin, ettei toinen pysty hengittämään), niin odottakaas vain kun saavuttavat murrosiän ja aikuisuuden. Minusta on käsittämätöntä, että joku 8-vuotias haluaa - ja edes tietää - satuttaa toista niin, että toinen ei saa henkeä. Ja pelottavinta on se, että noilla lapsilla ei ole mitään omatuntoa. He saattavat oikeasti laittaa toisen hengenvaaralliseen tilanteeseen, ja sen jälkeen vain kohauttavat olkiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Lapsen rankaiseminen tai kiinnipitely on lasun paikka (tai opettajan tapauksessa potkujen paikka). Ei se ole sattumaa, että valitaan lapsen rauhoittaminen ruudun avulla, koska se on ainoa sallittu keino millä lapsi on mahdollista saada rauhoittumaan.

Ei lapsen "rankaiseminen" tarkoita sitä, että annat sille tukkapöllyn tai vedät sitä turpaan, on muitakin keinoja. :D  Ne vaatii vain sen, että vanhempi itse viitsii nostaa persauksensa ylös. Ja kyllä vanhempi saa ottaa lapsesta kiinni - ethän sinä muuten voisi kantaakaan lasta! Esim. ennen jos kiljuit tai huusit kuin syötävä ravintolassa tai kaupassa, niin arvaa mitä? Vanhempi vei lapsen pois siitä tilanteesta ja tehtiin selväksi, että takaisin ei tulla, ennen kuin osataan käyttäytyä. Annettiin vaikka kotiarestia, koska lapsi ei osannut käyttäytyä kunnolla. Eli näytettiin sille lapselle, että huonoilla teoilla on seuraukset ja ei saa käyttäytyä miten haluaa. Jos kuulit aikuisen ojentavan lasta, sitä ei edes ihmetelty vaan päinvastoin pidettiin hyvänä, kun taas nykyään varmaan heti kukkahatutäti tulisi ojentamaan että lapselle ei saa puhua noin. Ja huom. ero on nimenomaan siinä, miten puhutaan. Nykyään jos vanhemmilla menee hermo, he saattavat vain tiuskia lapselle tai jopa kiroilla, ja lapsihan oppii sen. Vanhemmat eivät selitä, miksi meni hermo (eli mitä lapsi on tehnyt väärin) vaan huutavat yhtä vihaisina kuin lapsikin että stana turpa kiinni. Nykylapsilla on ihan älyttömän huono sanallinen ulosanti, ja joka toinen sana saattaa olla kirosana. Vanhemmiltahan se opitaan. Kun taas esim omassa lapsuudessa (haha, kultaisella -90-luvulla) vanhemmat veivät pois tilanteesta ja sanoivat kyllä tiukasti ja käskivät lopettaa, mutta eivät kiroilleet. 

Kotiarestikaan ei enää ole hyväksytty rankaisukeino. Eivätkä myöskään pikkulapsilla aiemmin käytetyt jäähyt.

Itselläni on lapsi jolla on ongelmia, ei kuitenkaan ole aggressiivinen muita lapsia kohtaan päiväkodissa. Voin kertoa että mitään tukea ei ole olemassakaan, sitä on kyllä yritetty hakea. Tuki jota olemme saaneet on ollut aivan hyödytöntä.

Onko aggressoreilla jokin tietty perimään liittyvä  piirre. Riittääkö näköhavainto aggressiotodennäköisyyden arviointiin.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on lapsi jolla on ongelmia, ei kuitenkaan ole aggressiivinen muita lapsia kohtaan päiväkodissa. Voin kertoa että mitään tukea ei ole olemassakaan, sitä on kyllä yritetty hakea. Tuki jota olemme saaneet on ollut aivan hyödytöntä.

Ikävä kuulla, että tässä on näin paljon vaihtelua. Minun lapsen päiväkodissa tiedän yhden lapsen, joka sai erinomaista tukea ja toimintaterapiaa ja pääsi yli sosiaalisista haasteistaan ja on pärjännyt peruskoulussa aivan hienosti, myös sosiaalisesti. Ja toisen lapsen, joka on pärjännyt ihan OK ja saanut nyt toimivan lääkityksen useiden kokeilujen jälkeen. Eli tukea on kyllä ollut tarjolla ja tuntemieni lasten tapauksessa ei ole ollut hyödytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku käytöshäiriö lapsella on. Taustalla voi olla jotain erityisyyttä eikä olla osattu puuttua oikealla tavalla ja/tai sitten ei ole saanut tarvitsemiaan tukitoimia kotoa tai muualta.

Kyllä tuohon on pakko puuttua. Ei voi jatkua noin. Mun tytön eskariryhmässä oli tuollainen poika ja repi mun tyttöä hiuksista monta kertaa ja kiusasi muitakin. Itsensäkin uhkasi t@ppaa ja oli laitoksessa. Tämä siis jo eskari-iässä. Äitinsä kanssa juteltiin muutamasti niin siitä tiedän ne im- jutut. Nyt tämä samainen poika on 15 ja voin sanoa että siitä pojasta luetaan vielä lehdestä eikä mistään hyvästä asiasta. Hän ei selvästikään saanut oikeita tukitoimia. Ei kotona eikä muuallakaan. Ei tommonen pompottelu laitoksesta toiseen ja rankat lääkitykset taida toimia noin pienillä ainakaan positiivisesti.

Voithan ap sinäkin tehdä lasun? Jos tämä lapsi saisi tarvitsemansa avun ajoissa.

Ei se lasu mitään auta. Meilläkin on näitä lapsia ja ovat jo lastensuojelun piirissä. Ei silti tipu päiväkotiin edes avustajaa, vaikka tällainen lapsi vie yhden ryhmän aikuisen täysin. 

Mutta muistakaapa äänestää seuraavissa vaaleissa heitä, jotka ovat sitä mieltä, että inkluusio hittoon. 

 

Vihervasemmisto ajoi inkluusion kouluihin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku käytöshäiriö lapsella on. Taustalla voi olla jotain erityisyyttä eikä olla osattu puuttua oikealla tavalla ja/tai sitten ei ole saanut tarvitsemiaan tukitoimia kotoa tai muualta.

Kyllä tuohon on pakko puuttua. Ei voi jatkua noin. Mun tytön eskariryhmässä oli tuollainen poika ja repi mun tyttöä hiuksista monta kertaa ja kiusasi muitakin. Itsensäkin uhkasi t@ppaa ja oli laitoksessa. Tämä siis jo eskari-iässä. Äitinsä kanssa juteltiin muutamasti niin siitä tiedän ne im- jutut. Nyt tämä samainen poika on 15 ja voin sanoa että siitä pojasta luetaan vielä lehdestä eikä mistään hyvästä asiasta. Hän ei selvästikään saanut oikeita tukitoimia. Ei kotona eikä muuallakaan. Ei tommonen pompottelu laitoksesta toiseen ja rankat lääkitykset taida toimia noin pienillä ainakaan positiivisesti.

Voithan ap sinäkin tehdä lasun? Jos tämä lapsi saisi tarvitsemansa avun ajoissa.

Ei se lasu mitään auta. Meilläkin on näitä lapsia ja ovat jo lastensuojelun piirissä. Ei silti tipu päiväkotiin edes avustajaa, vaikka tällainen lapsi vie yhden ryhmän aikuisen täysin. 

Mutta muistakaapa äänestää seuraavissa vaaleissa heitä, jotka ovat sitä mieltä, että inkluusio hittoon. 

 

Heitä? Siis Perussuomalaisia. En ole kuullut minkään muu puolueen puhuvan aiheesta. Purra on ottanut suoraan kantaa usein suomalaisen koululaitoksen surkeasta tilanteesta ja vaka kuuluu ilman muuta samaan kastiin.

https://www.suomenuutiset.fi/tyytymattomyys-opetushallitukseen-kasvaa-j…

Ongelmsa on tullut himasta. Ei kasvatusta eikä kiinnostusta.

Nyt lapsi kotihoitoon.

Tarvittavat muutokset. Hopi hopi.

Vierailija kirjoitti:

Toisella vanhemmalla voi olla ongelma, esimerkiksi isä käyttää viinaa, hormoneja ja huumeita. Onko väkivaltainen isä tai kiusaako isoveli, miten ruutuaika? Tai jokin on pielessä. Ehkä voi kysyä lapselta mikä on hätänä. Ettei päästä muiden kimppuun. Tunteita voi ohjata muualle tekemiseen tai erilailla ilmaista. -Ellei ole tiuskiva äiti joka ei ymmärrä sanoa lapselle ei ja saa. Lasta pitää myös ohjata tarhassa, sekä kotona kivasti. Tunneasiat ovat lapsillekin vaikeita vielä.

Niin, mitenkähän  joku ulkopuolinen voi vaikuttaa kuvatunlaisen lapsen käytökseen ja kasvatukseen?   En ymmärrä minkä takia nätisti käyttäytyvien lasten täytyy elää sellaisessa ympäristössä kaiket päivät.

99% poikia, vähintään.

Kyllähän se elämäm kolu siellä taustalla on

Olen toiminut opettajana varhaiskasvatuksessa 25 vuotta ja kyllä meno on mennyt ihan karmivaan suuntaan. Itse työskentelen "hyvällä alueella" ja työpaikassani on joka ryhmässä pätevät kasvattajat, joiden kanssa on hyvä työskennellä. Mutta nykyään näitä erityistä tukea tarvitsevia on vain liikaa... Ja se että sijaisia ja avustajia ei saada. Olen hyvä työssäni ja pidän lapsista, mutta alkaa omakin jaksaminen olla koetuksella.

Eskariryhmässä minulla oli vasta yksi yli 50kg painava  6-vuotias, joka sylki, potki, kiroili ja heitteli huonekaluja kun hermostui. Ja näitä hermostumisia tuli aivan käsittämättömistä syistä, mahdoton yrittää ennakoida. Tätä lasta oli pakko holdata useitakin kertoja päivässä, mutta siihen tarvittiin kaksi aikuista. Ihan jo oman oikeusturvan takaamiseksi ja että lapsen sai pideltyä aisoissa. Kyllä tuli osumaa itselle , työkavereille ja muille lapsille. 

Koulussa sentään on mahdollisuus soittaa kotiin, että tulkaa hakemaan riehuva lapsi kotiin. Varhaiskasvatuksessa tämä ei onnistu...

Vierailija kirjoitti:

Olen toiminut opettajana varhaiskasvatuksessa 25 vuotta ja kyllä meno on mennyt ihan karmivaan suuntaan. Itse työskentelen "hyvällä alueella" ja työpaikassani on joka ryhmässä pätevät kasvattajat, joiden kanssa on hyvä työskennellä. Mutta nykyään näitä erityistä tukea tarvitsevia on vain liikaa... Ja se että sijaisia ja avustajia ei saada. Olen hyvä työssäni ja pidän lapsista, mutta alkaa omakin jaksaminen olla koetuksella.

 

Eskariryhmässä minulla oli vasta yksi yli 50kg painava  6-vuotias, joka sylki, potki, kiroili ja heitteli huonekaluja kun hermostui. Ja näitä hermostumisia tuli aivan käsittämättömistä syistä, mahdoton yrittää ennakoida. Tätä lasta oli pakko holdata useitakin kertoja päivässä, mutta siihen tarvittiin kaksi aikuista. Ihan jo oman oikeusturvan takaamiseksi ja että lapsen sai pideltyä aisoissa. Kyllä tuli osumaa itselle , työkavereille ja muille lapsille. 

 

Koulussa sentään on mahdollisuus soittaa kotiin, että tulkaa hakemaan riehuva lapsi kotiin. Varhaiskasvatuksessa tämä ei onnistu...

Varhaiskasvatusta on ollut vasta 11 vuotta. Sitä ennen oli päivähoitoa joka oli huomattavasti maalaisjärkisempää toimintaa. Holdatakin sai yksin siihen aikaan, koska laki oli toinen. Ennakointi ei ollut niin tärkeää koska huonosta käytöksestä lapsi sai jäähyn tai muun rangaistuksen, ja sitä kautta yleensä oppi tottelemaan paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä ei valitettavasti johtaja eikä johtajan pomo voi mitään kuten ei koulussakaan. Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, vaikka hänen todellinen psyykkinen kuntonsa olisi niin huono, että päiväkotiryhmä olisi hänelle huonoin mahdollinen paikka. Usein näilll lapsilla jo isot tuen prosessit meneillään, mutta kaikki virallinen tapahtuu niin hitaasti, että vakavaa vahinkoa ehtii tapahtua. Varhaiskasvatus on pääsääntöisesti laadukasta ja monenlaisia arjen keinoja on käytössä. Ne eivät valitettavasti riitä, henkilökohtaisia avustajia ei saada tai he eivät ole tarpeeksi koulutettuja. Osalla vanhemmat kieltävät tilanteen täysin, osalla vanhemmat myös aivan hädissään siitä, että ammattiapua tai hetkellistä sairaalapaikkaa ei ole saatavilla. Päiväkodeissa on tällä hetkellä TODELLA sairaita lapsia. 

Aiemmin muita jatkuvasti satuttamaan pyrkivät hoitolapset olivat hyvin harvinaisia.

Nykypäivän päiväkodissa taas on hyvin harvinaista ellei lapsiryhmässä ole ainoatakaan erityis/tuentarpeista tai vaikeahoitoista.

Sellainenkin on toistunut uutena ilmiönä että sisarusparista isompi satuttaa pienempää aivan tahallaan. Kaadetaan nurin, itketetään, nipistetään, astutaan kädelle, jne kun hoitajan silmä välttää esim ulkoilun aikana. Kyseessä voi olla isoveli tai isosisko joka kurittaa pienempää purkaen tähän jotain ilkeää. Miksi ihmeessä vanhempi ei puutu lujasti tuollaiseen?

On käynyt esim näin että kun hoitohenkilökunta vanhemmalle sitten sanoo esim että isompi pukkasi päällä nuorempaa tahallaan niin että nuoremmalta tuli veri nenästä, saattaa vanhemmat tuumata että: nooh tuolla pienemmällä tulee nii helposti verta nenästä...

Ei oteta oikein miksikään lapsen väkivaltaista käytöstä. Ja nämä vanhemmat ovat korkeakoulutettua, hyvin toimeentulevaa väkeä. Painota tuoyta ennen kuin noku tulee alkkisperheistä vinkumaan. Lapsi saattaa heittää kivellä jotain huoltajan aikana , joka ei piittaa pätkääkään, katsii vaan "ohi" ja on että aijaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen toiminut opettajana varhaiskasvatuksessa 25 vuotta ja kyllä meno on mennyt ihan karmivaan suuntaan. Itse työskentelen "hyvällä alueella" ja työpaikassani on joka ryhmässä pätevät kasvattajat, joiden kanssa on hyvä työskennellä. Mutta nykyään näitä erityistä tukea tarvitsevia on vain liikaa... Ja se että sijaisia ja avustajia ei saada. Olen hyvä työssäni ja pidän lapsista, mutta alkaa omakin jaksaminen olla koetuksella.

 

Eskariryhmässä minulla oli vasta yksi yli 50kg painava  6-vuotias, joka sylki, potki, kiroili ja heitteli huonekaluja kun hermostui. Ja näitä hermostumisia tuli aivan käsittämättömistä syistä, mahdoton yrittää ennakoida. Tätä lasta oli pakko holdata useitakin kertoja päivässä, mutta siihen tarvittiin kaksi aikuista. Ihan jo oman oikeusturvan takaamiseksi ja että lapsen sai pideltyä aisoissa. Kyllä tuli osumaa itselle , työkavereille ja muille lapsille. 

 

Koulussa sentään on mahdollisuus soittaa kotiin, että tulkaa hakemaan riehuva lapsi kotiin. Varhaiskasvatuksessa tämä ei onnistu...

Ellei lapsi ole valmiiksi psyykelääkityksellä nykypäiväkotiin mennessä - on hän lääkityksellä sieltä tullessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä ei valitettavasti johtaja eikä johtajan pomo voi mitään kuten ei koulussakaan. Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, vaikka hänen todellinen psyykkinen kuntonsa olisi niin huono, että päiväkotiryhmä olisi hänelle huonoin mahdollinen paikka. Usein näilll lapsilla jo isot tuen prosessit meneillään, mutta kaikki virallinen tapahtuu niin hitaasti, että vakavaa vahinkoa ehtii tapahtua. Varhaiskasvatus on pääsääntöisesti laadukasta ja monenlaisia arjen keinoja on käytössä. Ne eivät valitettavasti riitä, henkilökohtaisia avustajia ei saada tai he eivät ole tarpeeksi koulutettuja. Osalla vanhemmat kieltävät tilanteen täysin, osalla vanhemmat myös aivan hädissään siitä, että ammattiapua tai hetkellistä sairaalapaikkaa ei ole saatavilla. Päiväkodeissa on tällä hetkellä TODELLA sairaita lapsia. 

Aiemmin muita jatkuvasti satuttamaan pyrkivät hoitolapset olivat hyvin harvinaisia.

Nykypäivän päiväkodissa taas on hyvin harvinaista ellei lapsiryhmässä ole ainoatakaan erityis/tuentarpeista tai vaikeahoitoista.

 

Sellainenkin on toistunut uutena ilmiönä että sisarusparista isompi satuttaa pienempää aivan tahallaan. Kaadetaan nurin, itketetään, nipistetään, astutaan kädelle, jne kun hoitajan silmä välttää esim ulkoilun aikana. Kyseessä voi olla isoveli tai isosisko joka kurittaa pienempää purkaen tähän jotain ilkeää. Miksi ihmeessä vanhempi ei puutu lujasti tuollaiseen?

On käynyt esim näin että kun hoitohenkilökunta vanhemmalle sitten sanoo esim että isompi pukkasi päällä nuorempaa tahallaan niin että nuoremmalta tuli veri nenästä, saattaa vanhemmat tuumata että: nooh tuolla pienemmällä tulee nii helposti verta nenästä...

Ei oteta oikein miksikään lapsen väkivaltaista käytöstä. Ja nämä vanhemmat ovat korkeakoulutettua, hyvin toimeentulevaa väkeä. Painota tuoyta ennen kuin noku tulee alkkisperheistä vinkumaan. Lapsi saattaa heittää kivellä jotain huoltajan aikana , joka ei piittaa pätkääkään, katsii vaan "ohi" ja on että aijaa.

Kasvatustieteilijöiden mukaan ruumiillinen kuritus tekee lapsista väkivaltaisia, mutta käytännön kokemus osoittaa kyllä ihan päinvastaista. Lasten väkivaltaisuus on lisääntynyt suunnilleen samaa tahtia kuin mitä ruumiillinen kuritus on harvinaistunut. 90-luvulla suurin osa sai tukistuksia kotona ja aika moni sai remmiäkin, mutta siitä huolimatta päiväkodeissa oli paljon rauhallisempi meininki.

Lapsi ei saa altistua millään tavoin väkivallan uhalle tai sen näkemiselle. Silti päiväkodeissa meno on rajua.