Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
Vähän kärjistetty otsikko, mutta kertoo olennaisen aiheesta.
Me ollaan siis 30 vuotiaita 10 vuotta avioliitossa ollut pariskunta, jossa miehen urakehitys on johtanut jonkinnäköiseen "kastieroon" suhteessa.
Ollaan alettu seurustelemaan lukion jälkeen 20-vuotiaina opiskelijoina. Muutaman vuoden jälkeen syntyi lapsi ja mentiin naimisiin.
Hölmönä opiskelin ensin naisvaltaiselle alalle, jossa palkkakehitys hinkkasi paikoillaan. Mentiin samana vuonna työelämään ja viiden vuoden aikana mun palkka oli noussut 50€/kk ja miehen 1000€/kk. Vaihdoin sitten alaa ja nyt mulla pari vuotta työkokemusta ja suomalaisen mediaanipalkka. Olen asiantuntijatyössä, mutta työhöni kuuluu myös "käsienlikaamista". Toistaiseksi ei matkustelua.
Mies on kuitenkin samalla edennyt urallaan todella nopeasti ja tienaa nyt melkein tuplasti sen, mitä minä.
Meillä on molemmilla omat rahat ja maksetaan kaikki 50/50. Tämä ei sinällään haittaa, ei minulla ole miehen rahoihin mitään oikeutta, eikä omakaan palkkani huono ole.
Mutta se mikä painaa... Koska mies on edennyt jonkin sortin johtajaksi, hän käy kerran pari vuodessa ulkomaanmatkoilla ja käyvät reissuissaan katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä 5 ruokalajin illallisia yms..
Yritän aina välillä ehdottaa, josko lähdettäisiin yhdessä ulkomaanmatkalle. Miestä vaan ei kiinnosta hiukkaakaan katsoa kanssani mitään matkakohteita tms. vaan jos reissun haluan, saan sen yksin varata. Mies lähtee kyllä mukaan järjestämälleni reissulle ja oletettavasti maksaa siitä puolet myös. Olen kerran järjestänyt meille matkan Espanjaan. Jostain "tavallisisen tason" ravintoloista mies saattaa todeta, että eipä ollut ihmeellistä. Minä taas totean, että tämän paremmassa minä en ole koskaan käynytkään.
Jotenkin harmittaa, että mies näkee maailmaa ja kulttuuria ja hienoja ravintoloita "firman piikkiin", mutta ei ole yhtään kiinnostunut suunnittelemaan reissua minun kanssani. Minun pitäisi huolehtia matka, jos sellaisen haluan. Katsoa yksikseni mielenkiintoinen matkakohde, varata hotellit, lentoliput ja kuljetukset. Toimia siis matkanjärjestäjänä.
Tai sitten järjestän matkan ihan itselleni ja jätän miehen kotiin.
Mitä ajattelette?
Kommentit (742)
Olin kerran yhden naisen kanssa. Hän sai korkeaa palkkaa. Ihastuin mutta koska tuloni olivat silloin noin puolet hänen tuloistaan, en voinut jatkaa suhdetta vakavammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
------------- ei ole reilua, että sinun palkasatsi menee paljon suurempi osa lapsen kuluihin kuin hänen palkastaan! Miten ihmeessä perustelette tuon matematiikan toisilllenne.--------
Tässä on nyt asian ydin. Sinun palkastasi menee paljon suurempi prosentti lapsen elättämiseen kuin miehesi palkasta.
Se on yksiselitteisen väärin ja hyvin nolo sekä miehellesi että sinulle. Mikä ihme teitä vaivaa?Syy on se, että minä suostuin lapsen toiveeseen kalliista harrastuksesta. Tein siis lopullisen päätöksen antaa lapselle mahdollisuuden siihen. On totta, että halvempiakin olisi. Olen erityisesti miesten kuullut arvostelevan nimenomaan lasten kalliita harrastuksia tällä palstalla, eikä minun mies ole poikkeus.
ap
Ei mies voi tuolla perusteella luistaa lapsen harrastuksen maksamisesta. Eik
Entä jos lapsi haluaa vaikka koiran? Pitääkö miehen sitten maksaa koirasta kulut, jos vaimo päättää sellaisen hankkia, vaikka mies ei ole koiraa halunnut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
------------- ei ole reilua, että sinun palkasatsi menee paljon suurempi osa lapsen kuluihin kuin hänen palkastaan! Miten ihmeessä perustelette tuon matematiikan toisilllenne.--------
Tässä on nyt asian ydin. Sinun palkastasi menee paljon suurempi prosentti lapsen elättämiseen kuin miehesi palkasta.
Se on yksiselitteisen väärin ja hyvin nolo sekä miehellesi että sinulle. Mikä ihme teitä vaivaa?Syy on se, että minä suostuin lapsen toiveeseen kalliista harrastuksesta. Tein siis lopullisen päätöksen antaa lapselle mahdollisuuden siihen. On totta, että halvempiakin olisi. Olen erityisesti miesten kuullut arvostelevan nimenomaan lasten kalliita harrastuksia tällä palstalla, eikä minun mies ole poikkeus.
ap
Ei mies voi tuolla perus
Entä jos lapsi haluaa vaikka koiran? Pitääkö miehen sitten maksaa koirasta kulut, jos vaimo päättää sellaisen hankkia, vaikka mies ei ole koiraa halunnut?
Tietenkin, jos on sellaisen ottamiseen suostunut. Koira on kuitenkin aika lailla eri asia kun se asuu siellä taloudessa ja siitä aiheutuva vaiva on paljon enemmän kuin vain taloudellista.
Ap vaikutat hienolta naiselta ja varmasti olet hyvä vaimo, miehesi vaan on taukki eikä osaa sitä arvostaa. Olet vaan hieman turhan kiltti ainakin suhteessa mieheesi, joten hän kävelee sitten ylitsesi. Tämä ei kyllä ole mitään harvinaista, mutta kannattaa nyt ihan tosissaan miettiä myös sitä omaa itseä eikä aina vaan muitten (miehesi ja lapsesi) toiveita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
------------- ei ole reilua, että sinun palkasatsi menee paljon suurempi osa lapsen kuluihin kuin hänen palkastaan! Miten ihmeessä perustelette tuon matematiikan toisilllenne.--------
Tässä on nyt asian ydin. Sinun palkastasi menee paljon suurempi prosentti lapsen elättämiseen kuin miehesi palkasta.
Se on yksiselitteisen väärin ja hyvin nolo sekä miehellesi että sinulle. Mikä ihme teitä vaivaa?Syy on se, että minä suostuin lapsen toiveeseen kalliista harrastuksesta. Tein siis lopullisen päätöksen antaa lapselle mahdollisuuden siihen. On totta, että halvempiakin olisi. Olen erityisesti miesten kuullut arvostelevan nimenomaan lasten kalliita harrastuksia tällä palstalla, eikä minun mies ole poikkeus.
ap
Ei mies voi tuolla perus
Pitää osallistua koirankin kuluihin ihan vastaavasti. Perhe on kokonaisuus, josta molemmat vastaavat yhdessä. Siihen kuuluu aivan oleellisesti myös tulojen ja menojen jako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestä ei selvästi ap:n seura kiinnosta, joten parempi alkaa etsiä reissuseuraa muualta. Matkustele yksin tai kaverin kanssa, tai vaikka lapsen kanssa, tai kaikkia näitä. Jos sinulla kerran on rahaa niin miksi ei?
Toki voisit yrittää lakata olemasta kynnysmatto ja vaatia miestäkin osallistumaan lapsensa harrastuksiin ja matkoihin, kyllä se hänen velvollisuutensa olisi. Nythän hän on ihan vapaamatkustaja. Voit vaikka esim kysyä, haluaako hän lapsensa pitävän häntä täytenä kusipäänä, kun ei halua lapsen harrastukseen satsata rahaa vaikka sitä olisi? Käy vaikka lukemassa joku keskusteluketju, johon tuollaisen varakkaan mutta pihin vanhemman lapset ovat kirjoittaneet. Ei ole kovin kaunista tekstiä.
Juu jätä vaan ukko kotia saat itsellesi vapaata ko ei tartte olla kokoajan tutka päällä. Hyvää matkaa. Petri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karsastan tuota termiä kouluttaa, kun puhutaan aikuisista ihmisistä
Naiset käyttää sitä miehistä, ei kukaan mies voisi sanoa, että "kouluttaa" naistaan. Kuvastaa feministinaisten alkeellista käsitystä tasa-arvosta. Pikemminkin voisi puhua revanssista. t. nainen 68 v
Vierailija kirjoitti:
Karsastan tuota termiä kouluttaa, kun puhutaan aikuisista ihmisistä
Naiset käyttää sitä miehistä, ei kukaan mies voisi sanoa, että "kouluttaa" naistaan. Kuvastaa feministinaisten alkeellista käsitystä tasa-arvosta. Pikemminkin voisi puhua revanssista. t. nainen 68 v
Mä olen kyllä kuullut tän konservatiivisten arvojen naisen suusta, en feministin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme noin suurin piirtein viisikymppinen pariskunta. Miehelläni on yliopistokoulutuksia ja minullakin hyvä yliopistokoulutus. Mieheni on ihan hyväpalkkaisissa töissä. Minä en ole päässyt edes kunnolla työelämään, vaikka olen yrittänyt.
Suhteessamme ei ole lapsia, vaikka olisimme halunneet. Mieheni maksaa lähes kaikki meidän elämiseen liittyvät menot. Mieheni haluaa jakaa kaikki, mitä hänellä on ja tämä on ollut mieheni toive. Hänestä tuntuisi pahalta, jos minulla olisi jotenkin huonompi elintaso kuin hänellä.
Tiedän, että mieheni on tosi reilu minulle ja osaan arvostaa tätä kaikkea.
Olemme olleet avioliitossa yli 20 vuotta ja meillä on yhteinen tili ja yhteiset rahat.
Anteeksi mutta tulee vahva tunne että miehelläsi on toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei teidän ongelma ole luokkaero, vaan se että sun mies ei arvosta sua enää yhtään. Taidat olla nykyään pelkkä kulujentasaushyöty.
Miehesi käyttää rahaansa toiseen naiseen, ei yhteiseen lapseenne. Näin se vain on. Mitä luulet että puuhailee työmatkoillaan ? Meneekö nukkumaan aina yhdeksältä illalla ? Kätevää kun on oma tilinsä niin et pääse jäljille. Sinua on liian helppo jymäyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan se vähä outoo jos toinen on peruskoulun 8 luokalla ja toinen lukion 3 luokalla
Mies tienaa tuplasti sen mitä sulla, mutta maksaa vain puolet menoista...? Ei kuulosta hyvältä...
Ap vaikutat reippaalta ja pärjäävältä tekijänaiselta. Olet osannut ottaa elämän omiin käsiisi ja vaihtaa alaa kun edellinen ei miellyttänyt. Nyt olisi aika myös lakata odottamasta miehesi muuttumista ja ryhtyä elämään omaa elämää. En välttämättä tarkoita eroa, vaan sitä että alat tehdä niitä asioita joista haaveilet, ilman miestä. Ei kannata madella ja odottaa huomionosoituksia, kun ei häntä selvästi vaan nyt kiinnosta.
Voi jopa olla, että miehelle iskee joku herätys kun vaimo ei aina olekaan aina kotona kuuntelemassa hänen työjuttujaan, vaan pitää hauskaa muualla ilman häntä.
Sun mies on onnenonkija tai miksi sitä hyväksikäyttäjää, joka menee naimisiin vain oman hyödyn takia kutsutaankin. Maksat puolet kaikesta, hoidat lapsen ja huushollin etkä edes pääse reissuun? Potkase se pellolle ja ala suhteeseen sellaisen aikuisen ihmisen kanssa, joka tekee oman osansa ja haluaa viettää aikaa sun kanssa.
Miehesi on lapsellinen ja kypsymätön inisijä, joka ei ymmärrä että perhe on yksikkö. Halveksin tuollaista minä-minä-minun rahat- on- minun rahojani , perheestä viis. Ja erityisesti sitä, että isä ei osallistu ainoan lapsensa harrastuskustannuksiin , koska pihin mielestä kaikki on aina liian kallista. Sanoisin että vaihtoon, saituus on ihmisessä ominaisuus joka vain pahenee iän myötä ja yleensäkin ottaen vastenmielinen piirre ihmisessä.
"Mieheni haluaa jakaa kaikki, mitä hänellä on ja tämä on ollut mieheni toive."
Oletko trolli vai lyötkö vaan tosi lujaa?
Ei mies voi tuolla perusteella luistaa lapsen harrastuksen maksamisesta. Eikä yhden lapsen ratsastus nyt niin kallis harrastus ole teidän tulotasoilla. En vain kerta kaikkiaan ymmärrä lapsiperheitä, joissa tuloja ei jaeta tasan ja menoja makseta yhteisesti. Minusta se ei ole oikeudenmukaista enkä hyväksy mitään puolusteluja sellaiselle. Liian helposti käy niin, että pienempituloinen on ahtaammalla kuin toinen ja lasten menoista isompi osa kasautuu naiselle, joka usein on tuo pienempituloinen.