Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä paikalla ex-uskovia?
27.02.2025 |
Toivon asiallista keskustelua. En tiedä kuinka yleistä tämä on tähän suuntaan verrattuna uskoon tulemiseen , tai kuinka tabu tämä aihe on, mutta jos jollain on kokemuksia?
sinä joka olet luopunut uskosta , sinusta on tullut ateisti tai agnostikko, mikä sai sinut päättämään näin? Millaiseksi koet elämäsi ennen tätä päätöstä ja sen jälkeen?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kasvoin hellariperheessä ja toivon niin kovasti että en olisi. Miten paljolta murheelta ja syvältä ahdistukselta olisinkaan välttynyt jos olisin saanut syntyä uskonnottomaan perheeseen.
Olen päässyt lähes kokonaan irti uskonnon kahleista (uskovaiset rakastavat sanoa: ei uskonto, vaan elävä usko - kyllä se on ihan sitä samaa uskontoa kuin muillakin), mutta edelleen kalvaa syyllisyys, ahdistus, epävarmuus aina välillä. Mitä jos Jumala onkin olemassa ja nyt pilaan kaiken??
Sitten tajuan että no ei tietenkään ole, eikä mitään helvettiä eikä taivasta ole, vaan elämä loppuu kun aivotoiminta loppuu. Sitten ahdistun taas mutta entä jos on taivas - mä EN HALUA taivaaseen, en halua ikuista elämää, en halua että mitään on kuoleman jälkeen. Jne.
Tällaisessa uskonnollisen ahdistuksen kierteessä on todella kuluttavaa olla. Ja tämä on suoraa seurausta helluntailaisuuden omituisen pelokkaasta uskonnollisuudesta jossa koko
Suosittelen myös sinulle yuo tube kanavaa Mind shift. Saat sieltä vastauksia juuri noihin kysymyksiin,joiden kanssa kipuilet. Jos on liian raskassoutuista, kokeile kanavaa Timmy Gibson tai Harmonic Atheist. Etsivä löytää,kolkuttavalle avataan ja anova saa. Totuus on tekevä teidät vapaiksi, aivan kuten Jeesus kuulopuheiden mukaan opetti. Jos nämä asiat todella painavat sinua, ole kiltti ja googleta edes "ateismi" tai "agnostismi". Se ei paljon aikaasi vie. On hienoa,että olet vihdoin herännyt ajattelemaan omilla aivoillasi-jatka silllä tiellä. Lopputulos voi olla,että turvaudut jatkossakin uskontoon tai uskoosi oli se mikä vain, tai sitten päädyt toteamaan,että me olemme pelkkää tähtipölyä. Tältä palstalta et vastauksia syvimpiin kysymyksiisi silti saa, sinun on oltava itse se,joka tietoa etsii. Etsi sitä oikeista paikoista eli seurakuntasi pastori tai uskova läheisesi ei ole oikea paikka kysyä vaikeita,oleellisia kysymyksiä tai saada vastauksia. Toivottavasti löydät sen,mitä etsit;ehkä voisit harkita opintoja psykologian saralta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HeIvetissä on hyvä olla, ei kahvikaan pääse jäähtymään.
Helvetti ei ole mikään leikin asia, vaan karmea tuskan paikka. Ikuinen ero Jumalasta.
Nii, just. Juuri tätä on kuullut täällä varmaan aika moni. Pintaan nousee aikamoiset flashbackit. En tiedä onko tuo lause ihan sopiva tähän keskusteluun varsinkin kun moni on myöntänyt täällä olevansa aika sekaisin ajatustensa kanssa , ehkä peloissaankin että mitäs nyt kun kyseenalaistan tätä kaikkea, ja mieleen on tullut helvetillä pelottelut. Tämähän on omiaan taas ahdistamaan kaikkia näitä ihmisiä täällä.
kiitos taas muistutuksesta , ehkä tarkoitat vain hyvää , mutta tuo on yksi näiden tunteiden juurisyy ja ristiriitaista monelle täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys uskosta luopuneille; Luitteko ja opiskelitteko Raamattua jokapäivä itsenäisesti?
Missä porukoissa päivittäinen itsenäinen Raamatun lukeminen on niin tärkeää, että se täytyy nostaa esiin tuolla tavalla? Kertooko se oikean uskon puutteesta vai mistä, jos kristitty ei lue Raamattua itsenäisesti joka päivä?
Oikeastaan kaikissa kristillisissä suuntauksissa,mutta se koskee vain rivikristittyjä,papistohan ja vanhemmistoveljet ovat pyhiä pelkän tittelinsä ja asemansa johdosta.. Ainakin luterilaisessa pappissääty/rahvas toiminnassa,mutta sama pätee kyllä myös helluntaissa ja lestojn kesken,nykyään myös karismaatikoissa-kaikki on pelkkää politiikkaa ja ihmissuhdepelejä,niinsanotusti. Jos ihminen on uudestisyntynyt,hänen tulee lukea opustaan päivittäin,ruokoilla päivittäin,tuntea olevansa menossa helvettiin päivittäin ja maksaa kymmenyksensä seurakunnalleen. Esitit kysymyksen,joka kertoo siitä ettet tiedä omakohtaisesti uskovaisten maailmasta mitään. En suosittele kokeilemaan,mutta aito Jeesuksen seuraaja ei oikeasti tarvitse kirjakokoelmaa,vaan hän tekee ilman ulkoisia auktoriteetteja mitä Jumala käskee. Juuri siksi Jeesus tuomittiin teloitettavaksi ristillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "kenelle ei anneta enemmän kun jaksaa kantaa" on ymmärretty väärin. Ei tarkoita sitä että uskova säästyy maailman ongelmista, sairauksista y.m vastoinkäymisistä.
Jeesus opetti itse että tämä maallinen elämä tulee olemaan kärsimyksiä täynnä. Tämä on langennut maailma.
Mutta kun kuljemme Jeesuksen kanssa, ja turvaudumme Häneen niin saamme kokea rauhaa ja toivoa kaiken keskellä. Hän kantaa !
Minä tässä joka kirjoitin tuon ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa . En tiedä viittasitko yleisellä tasolla ihmisiin vai myös minun tekstiin mutta anyway.. Varmasti moni ymmärtääkin tuon väärin mutta ainakin henkilökohtaisesti itse lisäsin tuon tekstiini sen vuoksi että itse koen ettei rukouksiin vain tule vastausta. Olen kantanut vastoinkäymisiä mukanani vuosia , erityisesti viime aikoina ovat vain lisääntyneet. En oleta että uskova säästyy on
Miksi pelkäät sitä vaihtoehtoa, että Jumalaa,jota rukoilet, ei ole tai että mitään jumaluutta ei ole? Mieti sitä ja löydät vastauksen. Voi olla jokin jumaluus tai sitten ei-mikä tuo sinulle mielenrauhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kai koskaan ollut "kunnon uskovainen", mutta jollain tavalla uskoin Jumalan olevan olemassa, ja että kaikilla meille tapahtuville asioille on tarkoituksensa. Sitten läheiseni, jolla oli ensin kamala lapsuus ja nuoruus väkivallan uhrina, ja sitten juuri kun hän pääsi jaloilleen ja tuli onnelliseksi, hän sairastui ja kuoli. Vielä niin että tiesi että elämä päättyy nyt sitten kaksikymppisenä, just kun kaikki oli ekaa kertaa elämässä hyvin.
Siihen loppui mun uskoni. MITÄÄN tarkoitusta ei tuollaisella voi olla tai jos on, niin sellaiseen sadistiin en halua liittyä millään lailla.
Kaverini oli uskonlahkossa ja erosi siitä. Sinne jäi vanhemmat, puoliso ja omat lapset. Eivät edes tervehtineet häntä enää, jos kadulla tulivat vastaan. Mutta kun lapset kasvoivat, ottivat salaa yhteyttä häneen ja 18v täytettyään ovat muuttaneet hänen luo asumaan 😊
Helluntaissa tehdään samaa mitä lestoissa. Täysin mielisairasta toimintaa. Aivan samankaltainen tarina löytyy myös omasta kokemuspiiristäni,Nummela,kotikirkko. Uskonnolliset yhteisöt ovat valtakunnallisesti erittäin suuria henkisen väkivallan harjoittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huh huh , tutun kuuloista!
ja tiedän itsekin just tuon mistä puhut, kuluttava kierre. Koen sitä parhaillaan itsekin. Mieli tekisi vain antaa olla mutta sitten tulee ajatus entä jos.. entä jos annan tämän kaiken olla ja käännän selkäni ja nyt satun kuolemaan? Kaikkien minulle opetettujen asioiden mukaan menisin suoraa päätä kadotukseen.
mutta kun en minäkään halua valita! En halua valita taivasta , en halua valita helvettiä! En vain halua , haluan vain lakata olemasta kun aika koittaa, ilman mitään seuraavaa etappia, ois sit vaan maatuminen edessä. Moni ystävä ja miehenikin uskoo näin tapahtuvan , mutta minkäs teet itsesi kohdalla kun koko ikäsi olet saanut kuulla helvetistä?
"Ihanaa" että joku ymmärtää ja kipuilee samojen ansioiden kanssa. Kyllä me tästäkin vielä selvitään <3. Mä lohduttaudun usein lukemalla kirjaa avaruudesta ja planeetoista ja muistuttamalla itseäni että ei vaan ole mitään järkeä siinä että Jumalaa olisi. Menen kuoleman jälkeen haudan lepoon ja lopulta auringon kuolessa ja maapallon tuhotuessa miljoonien vuosien jälkeen minustakin tulee tähtipölyä. Täytyy vaan yrittää etenkin vertaistuen kautta päästä ahdistuksesta eteenpäin ja keskittyä tähän ihanaan ainutkertaiseen elämään.
Näissä uskonasioissa on se jännä juttu, että kun ne iskostetaan herkän lapsen mieleen, niistä on tosi vaikea päästä aikuisenakaan irti. Kaikki jumalat ja helvetit ja pelot sulautuvat osaksi oman mielen rakenteita liian varhaisessa vaiheessa. Niistä tulee osa omaa minuutta.
Tätä on vaikea ymmärtää, jollei tätä ole itse kokenut. Se sanoinkuvaamaton yksinäisyys ja iankaikkisen helvetin kauhu, jonka eteen pieni lapsi asetetaan se on liikaa monelle. Minulle se on ainakin ollut.
Ei lapsia pidä pelotella helvetillä, jumalalla eikä saatanalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvoin uskovaisessa perheessä, mutta vanhempieni avioeron myötä se jäi, koska vanhempi, jolle me lapset päädyimme, otti etäisyyttä myös uskoon. Vanhemmat olivat tavanneet uskon kautta, joten tuo oli ihan ymmärrettävä kehityskulku.
Tuon jälkeen lähdin pian kotoa opiskelemaan, ja kaikkien siihen liittyvien muutosten keskellä usko ei käynyt mielessä silloin eikä myöhemminkään sopeuduttuani. Nyt vasta opiskelujen päätyttyä ja elämän asetettua uomiinsa olen taas alkanut miettiä uskoani luettuani uskonnollista kirjallisuutta, joka oli ollut kirjahyllyssäni kauan. Sen verran olen päättänyt, että tämän vuoden aikana menen käymään kirkossa ainakin kerran ja katson, miltä se tuntuu kaikkien näiden vuosien jälkeen aikuisena.
Lapsena aivopesty uskomaan, esiteininä epäilin jo huijausta. Muutaman vuoden tutkin asiaa ja totesin homman kusetukseksi. Vanhemmat ja sukulaiset eivät luonnollisesti pitäneet uudistuneesta itsestäni ja yrittivät kaikin tavoin pakottaa uskomaan satuolentoihin uudelleen. Kotoa kun lähdin en ole sen jälkeen huuhaajuttuihin sekaantunut. Ärsyynnyn edelleenkin jumalatuputuksesta ja totean asian loukkaavan vapauttani olla uskomatta. Sillä ne hiljenevät yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HeIvetissä on hyvä olla, ei kahvikaan pääse jäähtymään.
Helvetti ei ole mikään leikin asia, vaan karmea tuskan paikka. Ikuinen ero Jumalasta.
Katsotaanpa. Ateistilla on ero jumalasta/jumalista. Silti elävät ihan normaalisti, ei tuskia lainkaan. Jokin on siis pielessä väitteessäsi. Taitaa olla se, että jumalia ja helvettiä ei ole. Olet siis erehtynyt tai oikeastaan lapsuudesta alkanut iskostaminen on erehdyttänyt sinut. Ja se erehdyttämisen ketju jatkuu sukupolvesta toiseen. Surullista.
On valitettavasti uskontoryhmiä mitkä eivät noudata Jumalan Sanaa. Suomen evl kirkko on esimerkki mädätyksestä. Toinen ääripää voi taas olla uskonyhteisö jossa Jumalan rakkaus ei näy ollenkaan.
Ei ole helppoa löytää Raamatullinen uskonyhteisö.
Muistutan että Jumala rakastaa kaikkia, muutta vihaa syntiä. Synti erottaa Jumalasta. Jeesus oli maan päällä samalla täysin Jumala ja täysin ihminen. Jeesus kärsi ja kuoli ristillä meidän syntiemme puolesta, että saisimme synnit anteeksi. Tuomiopäivänä ei kukaan tule pärjäämään ilman Jeesusta. Hän on ainoa joka on elänyt synnittömän elämän, ja lunasti meidän synnit.
Tahallisissa synneissä ei uskovan ole kuiteinkaan lupa elää, vaan om tehtävä parannus.
Te jotka ovat pettyneitä Jumalaan tai epäilette Hänen olemassaoloaan:
Pyytäkää että Jumala näyttäisi teille kuka Hän on. Saisitte ottaa uskoa vastaan, ja uudestisyntyä. Jeesus tulisi elämäänne. Kulkisitte Pyhän Hengen johdatuksessa.
Ette voi menettää mitään, mutta saatatte yllättyä! Jumala on rakkaus.
Kaikkea Hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskova ei ole sama kun Kristus, joka on Jumala! Raamattu ei opeta että uskova kristitty ja Jeesus on sama.
Pyhä Henki johdattelee kuiteinkin uskovaa Jumalan tahdon mukaisella tiellä ja tulemme enemmän Jeesuksen kaltaiseksi.
Tämä ketju ei edelleenkään ole uskovien evankeliointipaikka-teille on omat ketjunne ja alustanne-menkää sinne.
Kaikella kunnioituksella, mutta minulla on myös oikeus osallistua tähän ketjuun.
Taidat itse olla ateisti, eli täysin väärässä ketjussa.
Sinulla ei ole moraalista/eettistä eikä edes raamatullista oikeutta osallistua tähän ketjuun jos päämääräsi on uskovien sanoin "evankelioida" tai tuputtaa omia uskonnollisia näkemyksiäsi,jotka ovat satuttaneet lukemattomia ihmisiä tavalla tai toisella. Rukoile ja tee lähimmäisellesi kuten toivot itsellesi tehtävän-anna henkesi toisen edestä. Ei sinulle Jeesus mitään muuta käskyä ole oikeasti antanut.Mene siis itseesi ja niele ylpeytesi(joka Jumalasi mukaan on synti).
Se käy täysin selväksi aloituksesta sekä aloittajan ensimmäisellä sivulla olevista kommenteista,että tämä ketju on tarkoitettu vain ja ainoastaan uskostaan luopuneille-hän halusi kuulla meidän tarinamme ja kokemuksemme-ei hörhöjen tuputusta ikuisuuden ihanuudesta. Ei,en ole ateisti-mistä niin päättelet? Omista uskonnollisista lähtökohdstasi käsin tietenkin. Olen ollut uskossa yli kaksikymmentä vuotta ennen aivotoimintani todellista käynnistymistä. Voit siis poistua ketjusta,jos et osaa olla jakamatta "ilo"sanomaasi. Et ilmeisesti ymmärrä,että keskustelua uskovaisuuden haavoittavista seurauksista voi/pitää käydä ilman uskonnollisia dogmeja,joten parempi varmasti kaikille,että menet sinne,missä seuraasi/näkemyksiäsi aidosti tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskova ei ole sama kun Kristus, joka on Jumala! Raamattu ei opeta että uskova kristitty ja Jeesus on sama.
Pyhä Henki johdattelee kuiteinkin uskovaa Jumalan tahdon mukaisella tiellä ja tulemme enemmän Jeesuksen kaltaiseksi.
Tämä ketju ei edelleenkään ole uskovien evankeliointipaikka-teille on omat ketjunne ja alustanne-menkää sinne.
Kaikella kunnioituksella, mutta minulla on myös oikeus osallistua tähän ketjuun.
Taidat itse olla ateisti, eli täysin väärässä ketjussa.
Onko kyvyssäsi johdonmukaiseen ajatteluun jokin vialla? Tämä ketju sopii ateistille hyvin.
Vierailija kirjoitti:
" kristitty" joka luopuu uskostaan ei alunperinkään ole ollut uudestisyntyneessä, pelastavassa uakossa!
Tää on sitä kaikista kamalinta uskonnollisten manipulaatiota ja syyllistämistä. Mä annoin koko elämäni Jumalalle, lähdin raamattukouluun, lähdin lähetystyöhön, elin vain uskoa ja niin uskossa kuin kukaan voi, se oli mun koko elämä. Ja sitten havahduin - tässä ei ole mitään järkeä. En kuule mitään Jumalan ääntä, ne on mun omia ajatuksia. En ole koskaan saanut rukousvastausta, ne on olleet vaan tavallisia tapahtumia ja sattumia jne. Ja sit uskovat tulevat inisemään että no niin et ollut oikeasti uskossa! No sitten se teidän Jumala on sadisti joka nauttii kun toinen itkien polvillaan rukoilee sitä oikeaa uskoa, eikä sitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä ketju
"Onko sinulla vaikeita kokemuksia, jotka liittyvät uskonnolliseen yhteisöön tai muuhun tiiviiseen yhteisöön kuulumiseen tai yhteisöstä irtautumiseen? Tästä ohjelmasta löydät tietoa hengellisestä väkivallasta sekä tukea kokemustesi käsittelemiseen."
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/uskonnollisesta-yhteisosta…
Tällainen omahoito-ohjelma on julkaistu viime syksynä. Kannattaa vilkaista, jos ei ole vielä tuttu.
Miksi jotkut uskovat tulee tällaisiinkin ketjuihin evankelioimaan ohittaen täysin ketjuun osallistuneiden huonot kokemukset? Luuletteko oikeasti, että tuollainen lähestymistapa toimii?
Ehdotan, että te uskovaiset nyt vain teette, kuten raamattu opettaa eli jätätte meidät luopiot tähän ketjuun rimpuilemaan omin nokkinemme. Nämä helvettilauseet eivät nyt ihan oikeasti tässä kohtaa auta enää yhtään mitään.
Raamatussa sanotaan, ettei uskosta luopunutta voi enää tuoda takaisin vaan hänet on hylättävä. Hylätkää meidät nyt älkääkä tulko enää sössöttelemään niitä helvettiasioitanne tänne, please. Ja joo #uskonto ja usko on kaksi eri asiaa. Voit pettyä ihmisiin muttet Jeesukseen jne, Jokainen ex-uskovainen on kuullut nuo sata kertaa. Lägg av!