Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä paikalla ex-uskovia?
27.02.2025 |
Toivon asiallista keskustelua. En tiedä kuinka yleistä tämä on tähän suuntaan verrattuna uskoon tulemiseen , tai kuinka tabu tämä aihe on, mutta jos jollain on kokemuksia?
sinä joka olet luopunut uskosta , sinusta on tullut ateisti tai agnostikko, mikä sai sinut päättämään näin? Millaiseksi koet elämäsi ennen tätä päätöstä ja sen jälkeen?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Monella kuuluu usko hiipuneen kun on tullut vastoinkäymisiä elämässä. Pakko kysyä että mitä odotitte? Kristus, lähes kaikki apostolit ja lukematon määrä tavallisia uskovia heidän jälkeensä murhattiin uskon takia.
Yksi tapa estää jäsenten eroamista ryhmästä tiukan kontrolloivilla uskonnollisilla yhteisöillä on opettaa, että uskoivaisena olemiseen kuuluu kärsimystä. Tällöin jäsen, jonka kärsii ryhmän vahingollisten opetusten noudattamisen vuoksi ei niin herkästi eroa ryhmästä, kun kärsimys nähdään jollain tavalla hengellisesti myönteisenä ja odotettavissa olevana asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, koskeeko tämä ketju minua, koska minä uskon vieläkin: paljon vahvemmin jopa. Mutta eri tavalla. Laajemmin. Minun mielestäni uskoni on ihan samaa, mutta av:lta olen oppinut, että olen harhateillä.
Oletko universalisti tai vastaava, agnostikko?
En ole agnostikko. En tiedä, mitä universalistilla tarkoitetaan, mutta ehkä sitä.
Olen kasvat fundamentalistiuskovaisessa perheessä, jossa paavikin oli itse saatana. Minä taas uskon, että on yksi Jumala, mutta eri kulttuurit tulkitsevat sitä eri tavalla.
Tähän tulokseen minäkin olen tullut. Kuitenkin eri lähtökohdista: olen ihan tavallisesta suvaitsevaisesta luterilaisesta perheestä ja uskonasiat ovat aina kiinnostaneet. En kuitenkaan ole löytänyt kristittyjen joukosta yhtään enempää hyvyyttä tai lähimmäisenrakkautta kuin agnostikkojen tai toisuskoistenkaan. Siksi ajattelen että ehkä se yhteys Jumalaan tai Korkeimpaan voi tapahtua montaa väylää pitkin. Vaikka ehkä me kristillisyyteen kasvaneet löydämme oman inspiraatiomme siihen lähinnä Raamatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella kuuluu usko hiipuneen kun on tullut vastoinkäymisiä elämässä. Pakko kysyä että mitä odotitte? Kristus, lähes kaikki apostolit ja lukematon määrä tavallisia uskovia heidän jälkeensä murhattiin uskon takia.
Yksi tapa estää jäsenten eroamista ryhmästä tiukan kontrolloivilla uskonnollisilla yhteisöillä on opettaa, että uskoivaisena olemiseen kuuluu kärsimystä. Tällöin jäsen, jonka kärsii ryhmän vahingollisten opetusten noudattamisen vuoksi ei niin herkästi eroa ryhmästä, kun kärsimys nähdään jollain tavalla hengellisesti myönteisenä ja odotettavissa olevana asiana.
Sitten on niitä yhteisöjä, jotka opettavat että sairaudet paranee ja saa paljon rahulia, hyvän työn ja vaikka mitä. Sitten kun pysyykin yhtä köyhänä ja kipeenä kuin ennenkin, niin uhri alkaa syytellä Jumalaa ja lopuksi irtisanoutuu koko uskosta. Suurimman potin korjaa sielunvihollinen.
Täällä Suomessa uskovat pääsevät varsin vähällä. Ainoastaan sanallista päänaukomista voi kohdata satunnaisesti ja sitten maallisia sairauksia mitkä on jokaisen ihmisen osana. Paljon vaikeampaa on useissa kehitysmaissa, joissa taivastien valitsemisesta seuraa potkut töistä (laillista monessa maassa, eikä Kelasta saa usein yhtään mitään), fyysistä väkivaltaa ja suvun ja muun yhteisön hylkääminen. Pohjois-Koreassa loppuelämän keskitysleirituomio on ihan normaali. Monissa maissa kärsimys todellakin kuuluu uskovien elämään, juuri kuten se on Raamatussa sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Joo oon, keski-iässä meni usko ja nyt vtuttaa kun olen koko elämäni odotellut, että Jumala johdattaisi jonnekin, ja nyt huomaan että mulla ei ole yhtään mitään ja mitään jumalaa ei edes todennäköisesti ole olemassa. Mä siis tosiaan uskoin että kunhan vaan rukoilen ja yritän elää Jumalan tahdon mukaisesti, niin Jumala johdattaisi mulle oikean miehen, tehtävän (olipa se hengellinen tai maallinen) jne. Ei johdatettu mitään, nyt olen 44-vuotias tyyppi ilman ihmissuhteita tai koulutusta, hantti-pätkähommia tehden.
No en nyt usko, että johdatus toimii niin, että istut vain kotona rukoilemassa ja kaikki vain yhtäkkiä järjestyy. Kyllä sinun täytyy lähteä tapaamaan ihmisiä, jotta tapaat tulevan puolison tai hakea opiskelemaan, jotta se oma elämäntehtävä sitten myöhemmin selkenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo oon, keski-iässä meni usko ja nyt vtuttaa kun olen koko elämäni odotellut, että Jumala johdattaisi jonnekin, ja nyt huomaan että mulla ei ole yhtään mitään ja mitään jumalaa ei edes todennäköisesti ole olemassa. Mä siis tosiaan uskoin että kunhan vaan rukoilen ja yritän elää Jumalan tahdon mukaisesti, niin Jumala johdattaisi mulle oikean miehen, tehtävän (olipa se hengellinen tai maallinen) jne. Ei johdatettu mitään, nyt olen 44-vuotias tyyppi ilman ihmissuhteita tai koulutusta, hantti-pätkähommia tehden.
No en nyt usko, että johdatus toimii niin, että istut vain kotona rukoilemassa ja kaikki vain yhtäkkiä järjestyy. Kyllä sinun täytyy lähteä tapaamaan ihmisiä, jotta tapaat tulevan puolison tai hakea opiskelemaan, jotta se oma elämäntehtävä sitten myöhemmin selkenee.
Vähän kuin jotkut käsittää valvomisen ja Jeesuksen paluun odottamisen sellaisena että lopetetaan työt ja koulut ja mennään alba päällä vuoren huipulle odottamaan.
Raamatussahan puhutaan siitä että pitää hoitaa omaa leiviskää ja mieluiten pysyä siinä osassa, jossa oli kutsutuksi tullessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinä helvettiin joudu, ellet tietoisesti valitse olevasi paha.
Etkä myöskään taivaaseen, ellet sitäkään tahdo.
Jos tahdot, että sielusi sammuu ja elämä loppuu, ruumiin kuoleman jälkeen tulee toinen kuolema,kadotus, sielusi kuolema. Lakat olemasta. Ikuisesti.
Jumala antoi sinulle vapaan tahdon.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä helvettiin joudu, ellet tietoisesti valitse olevasi paha.
Etkä myöskään taivaaseen, ellet sitäkään tahdo.
Jos tahdot, että sielusi sammuu ja elämä loppuu, ruumiin kuoleman jälkeen tulee toinen kuolema,kadotus, sielusi kuolema. Lakat olemasta. Ikuisesti.
Jumala antoi sinulle vapaan tahdon.
Mihin Raamatun kohtaan ensimmäinen ja kolmas väite perustuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syynä olivat huonot kokemukset uskovaisista ihmisistä. Enkä nyt tarkoita mitään pikkujuttuja.
Yksityiskohtia ei viitsi kertoa, ovat aika tunnistettavia ja liittyvät suurta julkista huomiota saaneisiin tapahtumiin.
Vierailija kirjoitti:
Myös kommentit ovat tervetulleita heiltäkin jotka ovat vaikka kasvaneet uskovaisessa perheessä mutta ovat irtautuneet tästä omalle polulleen. Miten perhe on ottanut asian?
No jaa. Minulla oli ihan oma polkuni jo pienenä lapsena. Minähän en siis lapsena suostunut niihin uskisten juttuihin, vaikka varmaan jonkin verran ihan pienenä tuli käytyä, kunnes ei sitten kiinnostanut. Minä olin ainoa perheen lapsi, joka ei niihin suostunut. Isälle oli ok, mutta äiti sai siitä aina riitaa aikaiseksi. Äiti olisi niihin uskis juttuihin vienyt. Minä en siis koskaan ollut uskis, en edes lapsena, vaikka perheessä oli ainakin yksi uskis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" kristitty" joka luopuu uskostaan ei alun perinkään ole ollut uudestisyntyneessä, pelastavassa uskossa!
Olen täsmälleen samaa mieltä. Jumalan perheeseen synnytään ja uskoon tullessa uskoviin tulee Pyhä Henki sinetiksi. Täällä on paljon pettyneitä ihmisiä ja voin sanoa että tässä on melkein 10 vuotta itselläkin kohta mennyt jolloin uskonasiat ovat alkaneet tuntua kaukaisilta, rukous ja Raamatunluku on jäänyt. En ole kerta kaikkiaan jaksanut suorittaa uskoa, vaan totesin että jos sekin on yhtä suorittamista niin antaa olla sitten. Olen vain elänyt, ajelehtinut ja selviytynyt. Välillä sanonut pari sanaa Jumalalle. Mutta jotain tapahtui nyt viikonlopun aikana. Instagram syötti minulle jatkuvasti sisältöä Jeesuksen paluusta. Kuuntelin hengellistä laulua ja ylistin mukana. Heräsin unesta uudelleen.
Väitän että jotain suurta on tapahtunut näkymättömässä maailmassa. Henkivaltojen taistelua. Niin suuria asioita tällä hetkellä tapahtuu maailmalla ja älkää nyt väittäkö että asioitten takana on vain pari ärsyttävää papparaista. Kyllä heidän takanaan vaikuttavan henkivallat. Samaan aikaan koko muslimiväestö rukoilee väärää jumalaa kun on Ramadan. Minut vedettiin sieltä harmaasta shonnasta kaiken sen yläpuolelle. Minussa vaikuttaa sama Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleista ja sen takia uskoni ei ole kuollut vaikka olen elänyt hyvin horrostelevaa uskovan elämää ilman seurakuntayhteyttä. Jumala ei kutsumustaan kadu eikä minun syntymääni Hänen perheeseensä ole peruuttanut. Se joka on uskoon tullut, on uskossa vaikka eläisi maailmassa. Mutta palkka iankaikkisuudessa on sen mukainen miten on elänyt.
Luovuin uskosta 12-vuotiaana. Myöhemmin tunsin Jumalan vaikutuksen elämässäni ja tulin uudestaan uskoon. Lapsuudenperheeni ei ollut uskossa.
Oletko uskovainen? Mene muualle tästä keskustelusta-aloituksen aihepiiri ei henkilökohtaisesti kosketa sinua. Kuvitteletko,että monet vakaumuksellisen uskonsa vuoksi kärsineet ja nykyiset agnostikot/ateistit eivät nimenomaan ole joutuneet kaltoinkohtelun,sairaan aivopesun ja dogmatismin sekä hyväksikäytön uhreiksi juuri siitä syystä,minkä kommentissasi esiin toit? Oletko vähän yksinkertainen? Mene muihin ketjuihin trollaamaan.