Kenelle naisen haluttomuus oikeastaan on ongelma?

Minulle mies makuuhuoneessa on lähinnä häiriötekijä, paljon nautinnollisempaa yksin. Voisin hyvin olla parisuhteessa aseksuaalin tai homomiehen kanssa, mutta viihdyn myös mainiosti yksin. 

Itse olen ollut haluton koko elämäni, mutta silti pysty esittämään että tykkään seksistä jne... Seksiä mieheni kanssa melkein joka päivä ja tätä menoa ollut koko suhteen ajaan eli 5 vuotta. Saan seksistä ainoastaan vain jonkunlaista validaatiota että olen viehättävä ja tietenkin kiva että mies nauttii. Minun haluttomuus johtuu varmaan kun alapäässä ei oikein ole minkäänlaista tuntoa ja orgasmeja en ole ikinä saanut seksissä. Masturboidessa saan minuutissa jos haluan.

Koen että "haluttomuuteni" seksiä kohtaan on kyllä ongelma ihan MINULLE. Olisi kiva jos saisi orgasmeja seksin aikana ja seksi tuntuisi itsellekin mahtavalta ja HALUAISIN seksiä jne... Harmittaa että ei, joten seksi minulle on sitten vain sellaista näyttelemistä ja se on välillä surullista mutta en jaksa enään etsiä ratkaisuja ongelmaani..

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että yleistän nyt rajusti, mutta yleistän kuitenkin. Miesten ja naisten seksuaalisuus on melko kaukana toisistaan. Kuin ne kuuluisat Mars ja Venus. Mies haluaa jatkuvasti, nainen on pidättyvämpi. Naisella on kuukautiset, ovulaatiot ja raskaudet. Miehen ei tarvitse kuin ruikkaista ja vaatia lisää. Ei kai se ole sen kummempaa kuin biologiaa. Ja turha nyt tulla toitottamaan niiden miesten ja naisten, joille asia on päinvastoin. Yleistin.

Seuraa Avara luonto:

Yleisesti ottaen uros tekee kaikkensa kelvatakseen naaraalle. Naaras valitsee kumppaninsa. Jos naarasta ei kiinnosta, uros jää ilman. Uroksen täytyy siis tehdä kaikkensa kelvatakseen, sillä naaraalle on tärkeää lajin säilyminen hyvien geenien kautta. Uros, joka ei kelpaa, joutuu lauman ulkopuolelle.

Naarasta ei paljon uroksen pallien pakotukset kiinnosta.

Piste.

Jos lähdetään "Avara luonto"-linjalle, niin jos uros ei kelpaa naaraalle, ei se suinkaan jää ilman, vaan hakee vapaan naaraan jolle kelpaa. Lisäksi kelvattuaan naaraalle, uros hakee tyypillisesti toisen naaraan, jonka kanssa paritella, eikä sitä paljon kiinnosta, toivooko tämä ensimmäinen naaras uskollisuutta vai ei.

Meidän monogaaminen parisuhde on kuitenkin aika kaukana tuosta nisäkkäiden lisääntymisestä. Johtuisiko siitä, että haemme elämäämme muutakin sisältöä kuin geenien jatkamisen.

Vierailija kirjoitti:

Se on ongelma silloin jos parisuhteessa kuitenkin haluaa seksiä. Itse olen suhteessa jossa meitä kumpaakaan ei tällä hetkellä kiinnosta seksi, joten kummankaan haluttomuus ei haittaa kumpaakaan. Ja ei olla eroamassa, tämä on meille oikein hyvä näin. Katsotaan mikä on tilanne näiden vauvavuosien jälkeen. 

Ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvässä parisuhteessa kumppanin haluttomuus tai halujen suuri ero ei tarkoita seksittömyyttä. Hyvä kumppani ymmärtää toisen tarpeet ja tarvittaessa tyydyttää hänet, veikkei itse juuri silloin kovin halukas olisikaan.  Mutta kyllä se seksin laatuun vaikuttaa. Ainahan se on nautittavampaa silloin kun kumppanikin on innolla mukana varrattuna siihen että aistii toisen vain olevan mukana koska ei halua kumppaninsa kokevan puutetta.

Jos tuollainen on hyvä parisuhde niin ei ole ihme, että moni nainen valitsee sinkkuelämän. Kyllä ahdistaisi parisuhde, jossa on velvoitettu tyydyttämään toisen tarpeita. Oikeasti hyvässä parisuhteessa toki kumppani voi käyttäytyä tavalla, joka lisää sun halujasi. Sitten sitä haluaakin itse enemmän. 

Itse luit sinne väliin tuon "velvoitettu", vaikka siitä ei puhuttu mitään. Hyvässä parisuhteessa kumpikin *haluaa omasta tahdostaan* vastata toisen tarpeisiin, *ei* velvollisuudesta.