Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Millä kotimainen vaateteollisuus saataisiin nousuun?

Vierailija
20.02.2025 |

Yksi kerrallaan kotimaiset pienet ja isommat vaate/muotibrändit ilmoittavat mittavista talousvaikeuksistaan ja lopettamisesta. 

Mitä sun mielestä olisi pitänyt tehdä toisin? Olisiko yrityksen voinut pelastaa jokin? 

Kommentit (1942)

Vierailija
1181/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa vaatteita mitkä valmistetaan Suomessa?

Sidosteen sukat. Osa armeijan tuotteista. Käsityöyrittäjien tuotteet. Designer-brändit kuten Papu, Pura. Joku halusi maksaa suomalaisista neuleista niin tuo Pura sellainen brändi.

Osa noista ompelee tamsilk.

Vierailija
1182/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä jätän suosiolla tuon kotimaisen vaateteollisuuden rauhaan. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, niin isoin asiakaskunta monessakin mielessä on ne, jotka odottaa näitä XXXL kokoja.

Ei voi vaatia, että sama yritys tuottaa sujuvasti isoja kokoja ja istuvampia malleja normaalipainoisille.

Normaalipainoisia suomalaisnaisia on ilmeisesti vähemmistö. Siksi me ei löydetä enää mitään kivaa. Näkeehän sen Jumbon Stockallakin. Miesten vaateosasto on huikea ja siellä riittää miesasiakkaita mutta naisten puoli ammottaa tyhjyyttään.

Loukkaannutko siis siitä, että myynnissä on isompia kokoja kuin sinulle olisi mieleen? Esim. Toiveen Viivi on itse mallina vaatteilleen koossa xs. En tavallisesti arvioi ihmisten kehoja, mutta en kuvailisi häntä ylipainoiseksi. 

 

Meillä on nyt työharjoittelussa

Kun nyt kerran otit koon esille, niin se on vaikea katsoa, että sopisiko vaate itselle kun se on ylipainoisen mallin päällä. Se on ihan yhtä hakuammuntaa koko ostaminen. Normaalipainoinen ja ylipainoinen näyttää samassa vaatteessa ihan erilaiselle. Jotkut yritykset voisivat keskittyä isoihin vaatekokoihin pelkästään. Ei tarvitsisi kosiskella meitä normaalipainoisia asiakkaiksi ollenkaan.

 

Onhan se raskasta ja vaikeaa, kun joutuu katsomaan seuraavan kuvan, jossa on hoikka malli. Selaussormi ja hiirikäsi väsyy. 

 

Voimia Sinulle tähänkin iltaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1183/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään töissä keväällä 2021 hankitussa R-Collectionin yksivärisessä (ei mustassa) Milja-villasekoitehaalarissa.

https://www.r-collection.fi/product/5058/milja-haalarit-musta

Istuu vyötäröltä, istuu hartioista, ei uhkaa kenenkään kansanterveyttä. Kenties  eräs ketjun ahkera kirjoittaja mahtuisi yöpymäänkin tämän suojissa!

Näyttää olevan vetoketju haalarissa takana. Miten käyt työpäivän aikana vessassa, onko sinulla extra pitkät käsivarret? Haalarit ovat ihania, mutta käytännöliayyden vuoksi saa olla napit/vetoketju edessä tai vähintään vetoketju sivusaumassa. Monet Suomalaiset vaatefirmat valmistavat haalareita, mutta usein jäävät ostamatta yllämainittujen puutteiden takia.

Kävin muutaman kerran vessassa. Avasin vyön solmun ja sitten vetoketjun selkäpuolelta, minkä jälkeen laskin haalarin alas. Asioinnin jälkeen sama toisinpäin. Samoin olen toiminut ennenkin saman vaatteen kanssa. 

 

Olen hieman keskivertoa pidempi, ja käsivarteni ovat aivan tavallisen mittaiset. Pidän sen verran huolta kehostani, ettei ole tullut nivelten liikkumisongelmia näin keski-iässäkään. 

Vierailija
1184/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä jätän suosiolla tuon kotimaisen vaateteollisuuden rauhaan. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, niin isoin asiakaskunta monessakin mielessä on ne, jotka odottaa näitä XXXL kokoja.

Ei voi vaatia, että sama yritys tuottaa sujuvasti isoja kokoja ja istuvampia malleja normaalipainoisille.

Normaalipainoisia suomalaisnaisia on ilmeisesti vähemmistö. Siksi me ei löydetä enää mitään kivaa. Näkeehän sen Jumbon Stockallakin. Miesten vaateosasto on huikea ja siellä riittää miesasiakkaita mutta naisten puoli ammottaa tyhjyyttään.



Tältä näyttää keskikokoinen suomalaisnainen bikineissä: https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000010552441.html .

Ei kukaan vaatetehtailija tai kauppias hanki aikaisempaa menekkiä enempää edellisinä sesonkina myymättä jääneitä kokoja. On täysin normaalia, että vaatteita tehdään eniten keskikokoisille naisille. Tehtaan konekanta vaikuttaa paljon siihen, että mistä ja miten valmistetaan. Harvalla on mahdollisuus tehdä sekä joustamattomasta että joustavasta kankaasta vaatteita samassa tehtaassa. 

Pidän todella epäkypsänä ja rumana käytöksenä haukkua toisten kiloja ja muotoja täällä anonyymina. Olipa ihminen minkä kokoinen hyvänsä, hän haluaa tulla maksavana asiakkaana kuulluksi ja autetuksi vaatetta ostaessaan. Jos oma koko on ylittämätön ongelma teollisuudelle, pitää alkaa käydä ompelijalla. Ompelija tekee mittatilaustöitä tilaajan maun mukaan.

Vierailija
1185/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään töissä keväällä 2021 hankitussa R-Collectionin yksivärisessä (ei mustassa) Milja-villasekoitehaalarissa.

https://www.r-collection.fi/product/5058/milja-haalarit-musta

Istuu vyötäröltä, istuu hartioista, ei uhkaa kenenkään kansanterveyttä. Kenties  eräs ketjun ahkera kirjoittaja mahtuisi yöpymäänkin tämän suojissa!

Näyttää olevan vetoketju haalarissa takana. Miten käyt työpäivän aikana vessassa, onko sinulla extra pitkät käsivarret? Haalarit ovat ihania, mutta käytännöliayyden vuoksi saa olla napit/vetoketju edessä tai vähintään vetoketju sivusaumassa. Monet Suomalaiset vaatefirmat valmistavat haalareita, mutta usein jäävät ostamatta yllämainittujen puutteiden takia.

Nyt kun ei voi moittia printtiä, kaavan simppeliyttä tai telttamaisuutta, ongelmaksi nostetaan sitten toiminnallisuus. 

 

Minulla on useampikin vaate, joissa on vetoketju takana. Suurimman osan olen ostanut Pariisista. 

 

Vaikeimmin puettava haalarini on brittimalli, jossa on vetoketju edessä. 

 

Sama

Vierailija
1186/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1147 tuli maininneeksi, että jonkun firman nettikaupan toiminta oli amatöörimäistä. Huonot nettikaupat ovat yksi syy huonoon myyntiin.

Hyvä nettikauppa kuvaa tuotteen monesta suunnasta, antaa kunnon kuvauksen, materiaalitiedot ja hoito-ohjeet. Ehdottomasti tärkein tieto on kunkin koon mitat juuri kyseisestä tuotteesta. Esim. Nanson ja varsinkin Noshin verkkokaupassa nämä tiedot melko hyvin onkin esillä. Joistakin tuotteista tosin on liian vähän kuvia.

Citymarketin nettikauppa (joka tosin ei juurikaan edusta suomalaista vaatetusteollisuutta) on esimerkki melko huonosta nettikaupasta erittäin puutteellisine tietoineen. Eikä ole kehumista Prismankaan nettivaatteiden kuvauksissa. Samoin Luhdan. Ei edes vaivauduta aina kertomaan onko ulkoilutakissa vuori tai mitä vuodenaikaa varten täytevanut on te



 

Temuta sä vaan. Mä alan ompelemaan vaatteeni itse.

Selvitikö ostamasi kankaan kutistuvuusprosentin, vai pesetkö ennen kaavoitusta? 😊

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1187/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään töissä keväällä 2021 hankitussa R-Collectionin yksivärisessä (ei mustassa) Milja-villasekoitehaalarissa.

https://www.r-collection.fi/product/5058/milja-haalarit-musta

Istuu vyötäröltä, istuu hartioista, ei uhkaa kenenkään kansanterveyttä. Kenties  eräs ketjun ahkera kirjoittaja mahtuisi yöpymäänkin tämän suojissa!

Näyttää olevan vetoketju haalarissa takana. Miten käyt työpäivän aikana vessassa, onko sinulla extra pitkät käsivarret? Haalarit ovat ihania, mutta käytännöliayyden vuoksi saa olla napit/vetoketju edessä tai vähintään vetoketju sivusaumassa. Monet Suomalaiset vaatefirmat valmistavat haalareita, mutta usein jäävät ostamatta yllämainittujen puutteiden takia.

Nyt kun ei voi moittia printtiä, kaavan simppeliyttä tai telttamaisuutta, ongelmaksi nostet

Rakastan haalareita, mutta minulla on lyhyet käsivarret. Vaikka olenkin notkea ja petite jätän haalarit joissa vetoketju takana ostamatta. Ranskassa asuessa haalareita tuli muutama hankittua, plussana on mittasuhteet. Olen heidän vaatemitoitukselleen sopiva, ei tarvitse lyhentää mitään.

Vierailija
1188/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaateyrittäjät voisivat hinnoitella XL kokoisesta eteenpäin hinnat korkeammiksi kuin koot XS, S ja M. Niihin isompiin kokoihinhan menee paljon enemmän kangasta, niin sillä tavalla kulurakennetta voisi tasapainottaa.

 

Hyvä idea senkin puolesta, että se hyödyttäisi ihmisiä kun tulisi syötyä terveellisemmin, ettei taas tarvitse ostaa isompia ja kalliimpia vaatteita.



Sinun kannattaisi lukea Emilia Huvisen kirjoittama kirja Paskat geenit. Muuten tiedetään se, että saman perheen jäsenilläkin voi olla suolistossa erilainen mikrobiomi. Se vaikuttaa ruoan energian ja ravinteiden imeytymiseen. Esimerkiksi antibiootit heikentävät suoliston mikrobiomia. Osa saa clostriduim difficilen, jota pitää puolestaan hoitaa toisilla lääkkeillä. Silloin ei ajatella suoliston mikrobiomia. Silloin ajatellaan m

Kyllä se lihavuus on yleensä ihan itse suun kautta hankittua. Jos energian saanti ylittää kulutuksen, varastoituu ylimääräinen rasvaksi. Ratkaisu on vähentää energian saantia, radikaalisti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1189/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä jätän suosiolla tuon kotimaisen vaateteollisuuden rauhaan. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, niin isoin asiakaskunta monessakin mielessä on ne, jotka odottaa näitä XXXL kokoja.

Ei voi vaatia, että sama yritys tuottaa sujuvasti isoja kokoja ja istuvampia malleja normaalipainoisille.

Normaalipainoisia suomalaisnaisia on ilmeisesti vähemmistö. Siksi me ei löydetä enää mitään kivaa. Näkeehän sen Jumbon Stockallakin. Miesten vaateosasto on huikea ja siellä riittää miesasiakkaita mutta naisten puoli ammottaa tyhjyyttään.

Loukkaannutko siis siitä, että myynnissä on isompia kokoja kuin sinulle olisi mieleen? Esim. Toiveen Viivi on itse mallina vaatteilleen koossa xs. En tavallisesti arvioi ihmisten kehoja, mutta en kuvailisi häntä ylipainoiseksi. 

 

Meillä on nyt työharjoittelussa

Kun nyt kerran otit koon esille, niin se on vaikea katsoa, että sopisiko vaate itselle kun se on ylipainoisen mallin päällä. Se on ihan yhtä hakuammuntaa koko ostaminen. Normaalipainoinen ja ylipainoinen näyttää samassa vaatteessa ihan erilaiselle. Jotkut yritykset voisivat keskittyä isoihin vaatekokoihin pelkästään. Ei tarvitsisi kosiskella meitä normaalipainoisia asiakkaiksi ollenkaan.

Linkittäisitkö verkkokaupan, joka käyttää ainoastaan pluskoon malleja? Olisin todella kiitollinen!

Kaikki tuntemani vaatteiden verkkomyyjät kuvaavat vaatteensa sekä hoikkien että plus- tai keskikoon mallien yllä, elleivät sitten käytä pelkästään hoikkia malleja. Poikkeuksena Zizzi, mutta jotenkin epäilen, ettet ole heidän asiakkaansa?

 

Linkkiä odotellessa kiitän jo etukäteen!

Vierailija
1190/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Papu on kyllä vastuullinen ja hyvä kotimainen brändi, mutta vaatteita ei tuoteta Suomessa. Suunnittelu on ehkä kotimaista mutta kankaat ja ompelu tehdään edullisemmissa maissa, mutta Euroopassa kuitenkin. Silti hintataso on monelle asiakkaalle liian korkea. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1191/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä jätän suosiolla tuon kotimaisen vaateteollisuuden rauhaan. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, niin isoin asiakaskunta monessakin mielessä on ne, jotka odottaa näitä XXXL kokoja.

Ei voi vaatia, että sama yritys tuottaa sujuvasti isoja kokoja ja istuvampia malleja normaalipainoisille.

Normaalipainoisia suomalaisnaisia on ilmeisesti vähemmistö. Siksi me ei löydetä enää mitään kivaa. Näkeehän sen Jumbon Stockallakin. Miesten vaateosasto on huikea ja siellä riittää miesasiakkaita mutta naisten puoli ammottaa tyhjyyttään.



Tältä näyttää keskikokoinen suomalaisnainen bikineissä: https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000010552441.html .

Ei kukaan vaatetehtailija tai kauppias hanki aikaisempaa menekkiä enempää edellisinä sesonkina myymättä jääneitä kokoja. On täysin normaalia, että vaatteita tehdään eniten keskikokoisille naisille

 

 

Mun mielestä toi on ylipainoinen. Ja selittyy hyvin se, että muumiteltat tekee kauppansa. Ylipaino on oikeasti merkittävä terveysriski, eikä sitä tulisi normalisoida. Se tulee yhteiskunnallekin kalliiksi kun ihmisille tulee juurikin lihavuudesta johtuvia sairauksia.

Vierailija
1192/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä jätän suosiolla tuon kotimaisen vaateteollisuuden rauhaan. Kuten tästäkin ketjusta huomaa, niin isoin asiakaskunta monessakin mielessä on ne, jotka odottaa näitä XXXL kokoja.

Ei voi vaatia, että sama yritys tuottaa sujuvasti isoja kokoja ja istuvampia malleja normaalipainoisille.

Normaalipainoisia suomalaisnaisia on ilmeisesti vähemmistö. Siksi me ei löydetä enää mitään kivaa. Näkeehän sen Jumbon Stockallakin. Miesten vaateosasto on huikea ja siellä riittää miesasiakkaita mutta naisten puoli ammottaa tyhjyyttään.



Tältä näyttää keskikokoinen suomalaisnainen bikineissä: https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000010552441.html .

Ei kukaan vaatetehtailija tai kauppias hanki aikaisempaa menekkiä enempää edellisinä sesonkina myymättä jääneitä kokoja. On täysin normaalia, että

Mun mielestä toi on ylipainoinen. Ja selittyy hyvin se, että muumiteltat tekee kauppansa. Ylipaino on oikeasti merkittävä terveysriski, eikä sitä tulisi normalisoida. Se tulee yhteiskunnallekin kalliiksi kun ihmisille tulee juurikin lihavuudesta johtuvia sairauksia.

 

Kuka toi? Linkin takana on useamman ihmisen kuva.  En tosin halua tietääkään. Yksikään noista kuvien naisista ei ole minkäänlaisen terveysriskin piirissä kokonsa puolesta. 

 

Nuo naiset ovat keskikokoisia, tilastollisesti normaaleja, eikä heidän kuviensa näyttämisessä ole mitään pahaa. 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1193/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selkeästi tässä ketjussa on korostunut kaksi keskeistä syytä, miksi suomalinen vaate ei kelpaa: 1. Kaavoitus ja 2. Hinta-laatusuhde.

Jos tuo ylipainojankkaaja edustaa suomalaista vaatetusteollisuutta tai suunnittelijoita, niin huonosti menee kyllä sitten jatkossakin. Jos ei ole edes halua kuunnella suurinta osaa asiakkaita, niin kovin käy pieneksi tuo suomalaisen asiakaskunnan piiri. Puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, ei silti välttämättä lihavia, ja tämä kannattaa ottaa huomioon. Lisäksi tässä ihan sivuhuomautuksena, että muodokas voi olla myös olematta ylipainoinen, ja silloin nuo telttamalliset marimekot sun muut ei näytä hyviltä päällä, vaan saavat kauniin vartalon näyttämään tynnyriltä. Ei kannata ihmetellä, miksi kauppa ei käy, jos vaate ei näytä hyvältä päällä. 

Samoin hinta-laatusuhteen arvostelijat on vaiennettu väitteillä, että vaate pitäisi saada bangladeshilaisen t-paidan hinnalla. No ei kai kukaan sellaista ole vaatinut. Mutta on hyvin rajallista, mihin suomalaisen keskituloisen palkka riittää. Jos asiakunnan suppeutta ihmetellään, niin kannattaisi ottaa huomioon myös kotimaisen ostovoiman yleinen heikentyminen, mihin hallituksen viimeaikaiset toimet ovat johtaneet. Halutaanko kotimaiset vaatteet suunnata vain rikkaille tai ylemmän keskiluokan tulotasolle, vai kelpaisivatko asiakkaiksi myös keskituloiset ja sitä alemmatkin tuloluokat? 

 

Vierailija
1194/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Andiata on liian hienoa minulle, mutta olen ihastunut parin tilauksen perusteella Niinmun ja FeelK:n vaatteisiin, että vaihdan kohta koko trikooarsenaalini näihin ihanuuksiin. Ommelliselta käyn vielä ostamassa jos tulee villaa ja merinovillaa, ja Northoutdoorilta kevyitä merinot-paitoja (vaikka tulevatkin Kiinasta), mutta Versonpuoti taitaa nyt jäädä pois jos ei tule jotain uutta erilaista sieltä. Tai no on siellä pari mallia, joita todennäköisesti yhä joskus ostan vaikka trikoota / collegea ovatkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1195/1942 |
11.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Andiata on liian hienoa minulle, mutta olen ihastunut parin tilauksen perusteella Niinmun ja FeelK:n vaatteisiin, että vaihdan kohta koko trikooarsenaalini näihin ihanuuksiin. Ommelliselta käyn vielä ostamassa jos tulee villaa ja merinovillaa, ja Northoutdoorilta kevyitä merinot-paitoja (vaikka tulevatkin Kiinasta), mutta Versonpuoti taitaa nyt jäädä pois jos ei tule jotain uutta erilaista sieltä. Tai no on siellä pari mallia, joita todennäköisesti yhä joskus ostan vaikka trikoota / collegea ovatkin.

 

Sä olet nyt sanonut tämän jo monta kertaa. Hyvä, jos olet tyytyväinen. Mä en ole enkä tilaa enää yhtään mitään varsinkaan näiltä mainostetuilta suomimerkeiltä. Olen lopen kyllästynyt kaikkeen huonoon suomalaiseen.

Oltermannikin on kuin kumia eikä maistu enää hyvälle!

Vierailija
1196/1942 |
12.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sovitetut ja palautetut vaatteet voi myydä myymälässä. Kukaan ei odota, että myymälässä myytävät olisivat sovittamattomia.

Mitä jos tilaat vaikka laukun. Hyväksytkö, että sitä on lähmineet ties ketkä ennen sinua? Etkö mieluummin ostaisi puhtaan laukun valmistajan kääreissä?

Joka tapauksessa. Mun puolestani saa olla.

Itse asiassa sellaisiakin ihmisiä on, jotka olettavat saavansa myymälästä koskemattoman tuotteen. Siis ihan käsillä koskemattoman! Minulla oli kerran tällainen asiakkaana eräässä Helsingin keskustan tavaratalossa. Hän ei suostunut sovittamaan mitään, mikä ei ollut siististi viikattuna pinossa hyllyllä, koska viikkaamattomiin tuotteisiin "on koskettu". Teki mieli kysyä miten hän olettaa niiden tuotteiden materialisoituvan viikattuina siihen hyllylle, mutta koska hän oli silminnähden ahdistunut aiheesta, en viitsinyt rikkoa illuusiota. Jostain syystä se oli kuitenkin ok että minä koskin tuotteeseen ottaessani sen sieltä pinosta..

Sinulle tiedoksi että kyllä jokaista laukkua, vaatekappaletta ja kenkäparia klähmitään oikein olan takaa tehtaalla valmistuksen aikana - usean eri ihmisen käsillä, paljon likaisemmissa oloissa kuin kenenkään loppuasiakkaan koti voi olla.

Vierailija
1197/1942 |
12.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä tiedän, miten vaatefirman saa tuottamaan. Minne voin ilmoittaa ideani siten, että itsekin pääsisin tuloista osalliseksi? 

Hyvätkin ideat ovat täysin arvottomia ilman toteutusta. Siitä vain toteuttamaan niin pääset myös osalliseksi!

Vierailija
1198/1942 |
12.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Selkeästi tässä ketjussa on korostunut kaksi keskeistä syytä, miksi suomalinen vaate ei kelpaa: 1. Kaavoitus ja 2. Hinta-laatusuhde.

Jos tuo ylipainojankkaaja edustaa suomalaista vaatetusteollisuutta tai suunnittelijoita, niin huonosti menee kyllä sitten jatkossakin. Jos ei ole edes halua kuunnella suurinta osaa asiakkaita, niin kovin käy pieneksi tuo suomalaisen asiakaskunnan piiri. Puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, ei silti välttämättä lihavia, ja tämä kannattaa ottaa huomioon. Lisäksi tässä ihan sivuhuomautuksena, että muodokas voi olla myös olematta ylipainoinen, ja silloin nuo telttamalliset marimekot sun muut ei näytä hyviltä päällä, vaan saavat kauniin vartalon näyttämään tynnyriltä. Ei kannata ihmetellä, miksi kauppa ei käy, jos vaate ei näytä hyvältä päällä. 

Samoin hinta-laatusuhteen arvostelijat on vaiennettu väitteillä, että vaate pitäisi saada bangladeshilaisen t-paidan hinnalla. No ei kai

1. Kaavoitus

Vastaan, kuten aiemminkin ja kuten muutkin: muumitelttaa myydään, koska sitä ostetaan.

Jaan nyt muumiteltat kahteen osaan  syntyhistorian perusteella

A: lastenvaatevalmistajien äideille suuntaamat vaatteet

Onko ihme, jos nämä vaatteet ovat väljiä ja mukavia? Ihminen on synnyttänyt, hänen kehonsa on muuttunut, ja työelämän sijasta hän viettää aikaa kotona uuden olion kanssa - pian olion perässä pitää kyykkiä ja rymytä. Ulkoillessa toppahousut saa kivasti leggingssien päälle ja ehkä tunikankin sullottua sinne alle. Makuupussitakki kaiken päälle ja kyllä tarkenee. 

Ja mikä parasta, sekä vanhempi että lapsi voivat pukeutua samaan puputiikerikuosiin!

En itse käytä tämän lajin vaatteita, mutta en halua pilkata ketään, joka käyttää. Ennemmin kiitän jokaista, joka on tehnyt lapsia tähän pikkumaahan.

 

B: globaali ilmiö, jossa muoti väljenee

Väljää muotia näkee nyt muuallakin kuin Suomessa. Ilmiöön vaikuttavat ainakin skeittari- ja surffarimuoti ja niin sanottu comfort movement sekä toiselta puolen muslimitaustaisten kuluttajien tarve säädylliselle, vaikka länsimaiselle vaatetukselle. Laatikot ja kaavut ovat suosittuja myös Japanissa, voisin arvailla, että yksinkertaisen estetiikan perinne vaikuttaa?

Omaan vaatekaappiini sopii hyvin tämän aallon myötä tuotettuja takkimekkoja, housuja ja joskus väljä mekkokin, jos malli sattuu pukemaan ja sen ilmettä voi muokata vyöllä.

Kuitenkin suomalaisilta yrityksiltä saa myös muuta kuin kaapua ja laatikkoa -joka muuta väittää, ei tiedä, mistä puhuu.  

2. Hinta-laatusuhde

Mitä se vaate siis saisi maksaa? Ja mikä on se laatu, jollaista haluat? 

 

Itse olen todennut, että paremman laadun ostaminen tulee jo muutamassa vuodessa edullisemmaksi kuin vaihtelevalaatuisen pikamuodin hankkiminen.

Kestävä vaate taas on melko samoissa hinnoissa, osti sen kotimaiselta tai ulkomaiselta valmistajalta. Maksoin viimeksi vähemmän kotimaisen yrityksen arkihousuista kuin kansainvälisen merkin farkuista. 

Saako siis esimerkiksi t-paita maksaa 50 € (kuten merkeillä, joilla osa työstä tehdään Suomessa, osa vastuullisesti Euroopassa) tai 60 € (materiaali kudottu ja vaate tehty Suomessa)? Jaksaako pienituloisempi odottaa sesonkialeja, jolloin tuoteen voi saada muutamankin kympin halvemmalla? Montako paitaa ihminen tarvitsee? Mihin mielestäsi keskituloisella on varaa?

 

Vierailija
1199/1942 |
12.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa kukoisti vielä 70-luvulla vaateteollisuus. Itsekin suunnittelin vaateteollisuusteknikon ammattia, vaan yksi iso firma toisensa jälkeen lopetti, joten ei ollut mitään järkeä hakeutua ko koulutukseen. Surullista, miten tietotaito alasajettiin.

Nyt on sitten tarjolla huonon mallisia, ryppyisiä ja ties miten myrkyllisistä matriaaleista väsättyjä tekeleitä.

Vierailija
1200/1942 |
12.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisäisin tuohon hyvään telttakaavoitusta koskevaan analyysiin yhden kohdan:

Suomessa on niin vähän ihmisiä että vaatteiden kaavoittaminen erikseen eri vartalotyypeille ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Jotta vaatteen saa istuvaksi, on valittava millaisen vartalon päälle se "optimoidaan". Samalla luovutaan tietoisesti muun mallisten kuluttajien asiakkuudesta. Haasteet eivät pääty vielä tähän vaan tästä istuvasta vaatteesta tarvitaan tietenkin eri kokoja. Istuvan vaatteen sarjominen eri kokoihin - niin että nämä muut koot myös istuvat hyvin - ei ole aina helppoa. Mitä istuvampi (= monimutkaisempi) vaate, sitä haastavampaa tämä on, ja taas joudutaan hyväksymään että vaate ei istu edes kaikille valitun vartalotyypin edustajille, koska kaikilla saman mallisillakaan ihmisillä se koko ei kasva täsmälleen samalla tavalla. 

Mitä pienempiin tuotantomääriin mennään, sitä enemmän tuotteille tulee hintaa. Pieni määrä kangasta maksaa paljon enemmän kuin suuri määrä samaa kangasta. Kahdenkymmenen kappaleen valmistus maksaa helposti tuplasti enemmän (per kappale) verrattuna 200 kappaleen sarjaan. Asiakas ei mielellään näitä ylimääräisiä kustannuksia maksa, vaan tuotteen hintaa verrataan vastaavan ulkomaisen tuotteen hintaan - joka on paljon halvempi, koska suuressa maassa riittää asiakkaita niin että istuvankin vaatteen tuotantomäärä saadaan järkevälle tasolle.

Telttamainen vaate "sopii" monen tyyppiselle vartalolle. Sen sisään mahtuu niin omena kuin päärynäkin ja tiimalasi voi kuroa vyötärön esille vyöllä. Sarjonta on helppoa koska parin millimetrin pyöristäminen ei vaikuta visuaalisesti istuvuuteen mitenkään. Istuvan bleiserin sarjonnassa se vaikuttaa heti, ja niitä saumoja joihin näitä heittoja voi tulla on lisäksi paljon enemmän.

Suomalainen suunnitteluosaaminen on maailmanlaajuisesti arvostettua, mutta osaavakaan suunnittelija ei voi muuttaa maamme erityisolosuhteita, jotka pitkälti määräävät sen millaisia vaatteita täällä on mahdollista myydä. Toinen tällainen asia on ilmasto. Lämpimät ja vettä kestävät vaatteet ovat jo valmiiksi kalliita valmistaa, joten esteettisistä arvoista tingitään - eihän talven pimeydessä kukaan edes näe mitä meillä on päällä. 

t. eri

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän yksi