Lue keskustelun säännöt.
Millä kotimainen vaateteollisuus saataisiin nousuun?
Yksi kerrallaan kotimaiset pienet ja isommat vaate/muotibrändit ilmoittavat mittavista talousvaikeuksistaan ja lopettamisesta.
Mitä sun mielestä olisi pitänyt tehdä toisin? Olisiko yrityksen voinut pelastaa jokin?
Kommentit (1942)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kukoisti vielä 70-luvulla vaateteollisuus. Itsekin suunnittelin vaateteollisuusteknikon ammattia, vaan yksi iso firma toisensa jälkeen lopetti, joten ei ollut mitään järkeä hakeutua ko koulutukseen. Surullista, miten tietotaito alasajettiin.
Nyt on sitten tarjolla huonon mallisia, ryppyisiä ja ties miten myrkyllisistä matriaaleista väsättyjä tekeleitä.
Niinpä. Ostin Martinex nimisen suomalaisfirman yöpaitoja. Eivät haisseet uutena tai en ainakaan huomannut mutta pesun jälkeen haisivat.
Ärsyttävää. Yritän vielä pestä niitä lisää ja katson lähteekö haju. Että joo, ei voi yhtään tietää onko suomalaisyrityksen tuote lainkaan parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas. Se on kuulkaas niin että kankaiden käyttö vaatteiden tekemisessä on vanhanaikaista. Rakenteesta nimeltä taso joudutaan tekemään kuperia pintoja ja sehän onnistuu vain jos kangas venyy.
Tulevaisuuden ratkaisuissa välivaihe kangas jää pois ja vaatteet tehdään suoraan joukosta lankoja. Robotti toimii vähän niinkuin 3D tulostin.
Tämän nimi on neule. Useimmissa toteutuksissa robotin korvaa mummo :)
Jo muinaisilla egyptiläisillä oli taito kutoa kangaspuissakin vaate suoraan muotoon, ilman ommeltavia saumoja. Taito hävisi Rooman vallan myötä, kun pukeutuivat käärittävään "lakanaan". Siihen sitten kehittyi keskiajan kuluessa erilaisia saumoja, nyörejä ja nappeja. Mutta tosiaan tuntuu, että osalta suomalaista vaatetusteollisuutta kaavoituksen jalo taito on hukassa. Mitenhän tu
Koska monella ei ole alan koulutusta, vaan he ovat perustaneet firman suunnilleen äitiyslomalla tylsyyden vastapainoksi. Sitten on nämä taideteollisesta valmistuneet, jotka ovat lähinnä suunnittelijoita ja ilman hyvää kaavoittajaa eivät ole mitään.
Siihen on syynsä miksi Andiata tekee monimutkaisempia vaatteita. Koska perustaja on koulutukseltaan vaatetusteknikko. Hänelle on opetettu miten suunnitella, valmistaa teollisesti, miten kaavoittaa naisten, lasten ja miesten vaatteet. Miten sarjoittaa ja jopa silittää ja prässätä vaatteet. Niin ja tietysti miten tukikankaita käytetään ja kaikki eri ompelukoneet ja niiden käyttö.
Valitettavasti tuo koulutus lopetettiin.
Tänään töissä Toiveen ribbimekko, Italiassa valmistetut merinosekoitesukkikset ja Noshin pitkä neuletakki 100% villaa. Ulkona Pomarin nilkkurit, sisällä Birkenstockit.
Miten teillä? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kukoisti vielä 70-luvulla vaateteollisuus. Itsekin suunnittelin vaateteollisuusteknikon ammattia, vaan yksi iso firma toisensa jälkeen lopetti, joten ei ollut mitään järkeä hakeutua ko koulutukseen. Surullista, miten tietotaito alasajettiin.
Nyt on sitten tarjolla huonon mallisia, ryppyisiä ja ties miten myrkyllisistä matriaaleista väsättyjä tekeleitä.
Niinpä. Ostin Martinex nimisen suomalaisfirman yöpaitoja. Eivät haisseet uutena tai en ainakaan huomannut mutta pesun jälkeen haisivat.
Ärsyttävää. Yritän vielä pestä niitä lisää ja katson lähteekö haju. Että joo, ei voi yhtään tietää onko suomalaisyrityksen tuote lainkaan parempi.
Vai onko vika sittenkin pyykkärissä?
Joskus se konekin pitää puhdistaa.
Eihän vaateteollisuutta saada nousuun, kun ihmiset tilaa niin paljon kiinasta vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kukoisti vielä 70-luvulla vaateteollisuus. Itsekin suunnittelin vaateteollisuusteknikon ammattia, vaan yksi iso firma toisensa jälkeen lopetti, joten ei ollut mitään järkeä hakeutua ko koulutukseen. Surullista, miten tietotaito alasajettiin.
Nyt on sitten tarjolla huonon mallisia, ryppyisiä ja ties miten myrkyllisistä matriaaleista väsättyjä tekeleitä.
Niinpä. Ostin Martinex nimisen suomalaisfirman yöpaitoja. Eivät haisseet uutena tai en ainakaan huomannut mutta pesun jälkeen haisivat.
Ärsyttävää. Yritän vielä pestä niitä lisää ja katson lähteekö haju. Että joo, ei voi yhtään tietää onko suomalaisyrityksen tuote lainkaan parempi.
Vai onko vika sittenkin pyykkärissä?
Joskus se konekin pitää puhdistaa.
Kerros mistä se kemikaalimainen haju oikein tulee kun käytän vain hajusteettomia pesuaineita, jos ei itse vaatteesta? Pesukone on muuten vain pari kuukautta vanha ja huoltopestykin jo pariin kertaan.
Ai mitäkö pitäisi tehdä?
No olisiko vaikka se että ekana kaikki AY-kommunistiliikkeet hiuksista v*ttuun. Ja toiseksi ihmisille kunnon yrittäjähenkisyys, eikä joku mätisäkkeily.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kukoisti vielä 70-luvulla vaateteollisuus. Itsekin suunnittelin vaateteollisuusteknikon ammattia, vaan yksi iso firma toisensa jälkeen lopetti, joten ei ollut mitään järkeä hakeutua ko koulutukseen. Surullista, miten tietotaito alasajettiin.
Nyt on sitten tarjolla huonon mallisia, ryppyisiä ja ties miten myrkyllisistä matriaaleista väsättyjä tekeleitä.
Niinpä. Ostin Martinex nimisen suomalaisfirman yöpaitoja. Eivät haisseet uutena tai en ainakaan huomannut mutta pesun jälkeen haisivat.
Ärsyttävää. Yritän vielä pestä niitä lisää ja katson lähteekö haju. Että joo, ei voi yhtään tietää onko suomalaisyrityksen tuote lainkaan parempi.
Vai onko vika sittenki
Jotkut lääkitykset voivat vaikuttaa haju- ja makuaistiin, samoin influenssat ja korona. Tarkkailisin terveyttäni sinuna 😇😌🧀
Näitähän on nyt liikkeellä. Jokuhan valitti juuri myös Oltermannin mausta.
Olen joskus itsekin menettänyt flunssassa hajuaistin, ja silloin kemikaalimaiset hajut ja maut korostuivat. Pahinta oli, kun kahvi ei maistunut miltään!
Vierailija kirjoitti:
Ai mitäkö pitäisi tehdä?
No olisiko vaikka se että ekana kaikki AY-kommunistiliikkeet hiuksista v*ttuun. Ja toiseksi ihmisille kunnon yrittäjähenkisyys, eikä joku mätisäkkeily.
Vituttaako ettei kaikki halua Suomesta mitään jenkkilää?
No, onneksi kohta tulee taas vaalit ja pääset äänestämään Kokoomuksen ehdokasta tyyliin Brandt-Ahde tai Karmala. Toivottavasti tuo edes pientä lohtua sun kurjaan elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään töissä Toiveen ribbimekko, Italiassa valmistetut merinosekoitesukkikset ja Noshin pitkä neuletakki 100% villaa. Ulkona Pomarin nilkkurit, sisällä Birkenstockit.
Miten teillä? :)
Voglian kevyttoppatakki (ommeltu euroopassa, suomalainen yritys) Paapiin Sumu tunika (suomessa ommeltu), pipo joka kuvioitu tilauksesta Hattentatissa, legginsit Ehta by Dream circus (suomessa ommeltu). Huivi, housut ja lapaset perittyjä, kengät saatu.
Hieman naurattaa vastata AP:n kysymykseen Trumpin sekoilun vuoksi, mutta oikea vastaus on: tuontitulleilla.
Aivan, suomalaista vaateteollisuutta tuettiin aina -80 luvulle asti ns. "Tuonnintasaus maksulla", joka oli käytännössä tuonti tulli jota piti maahantuojan maksaa mikäli Suomessa valmistettiin vastaavia tuotteita. Maksua ei tarvinnut maksaa esim. ensin farkuista, tai kuten niitä ensin nimitettiin "jameksista". Mutta sitten kun niitä alettiin valmistaa Suomessa, niin maksua perittiin ja mm. 501 Lewis farkut oli varsin kalliita ostaa meillä. Hinnalla ohjattiin kuluttajia ostamaan Suomalaista.
Tuonnintasaus-maksuilla tuettiin Suomalaista valmistusta ja työllisyyttä. Järjestelmä toimi hyvin ja meillä oli varsin paljon vaate- ja jalkineteollistuutta. Näistä maksuista piti kuitenkin luopua kun liityttiin EFTA:na ja ETA:n jäseniksi.
Maksun poistumisen jälkeen ulkomaiset vaatteet halpenivat huomattavasti ja Suomalaiset valmistajat eivät enää pärjänneet kilpailussa, kun ulkomailla lähinnä Portugalissa ja myöhemmin -90 alun jälkeen NL:n hajottua Itä-Euroopan maihin siirtynyt tuotanto pudotti hintoja vielä lisää. Siinä vaiheessa sitten Suomalaisten valmistajin oli joko lopetettava tuotanto Suomessa ja vietävä valmistus myös näihin halpoihin maihin tai lopetettava. Melkein kaikki lopettikin ja vain muutama jotka teki jotain mitä ei ulkomailta saatu tuotua pärjäsi vielä jonkin aikaa. Nyt taitaa olla Nansokin lopettanut tai vienyt valmistuksen muualle, se oli yksi viimeisiä isoja tekstiilien valmistajia Suomessa.
Mutta joo, vastaavalla maksujärjestelmällä Suomalainen valmistus saataisiin ehkä 10v kuluessa nousemaan uudestaan, mutta vaatteet ja muut tekstiilit olisivat sitten reilusti kalliimpia. Se kyllä ratkaisisi toisaalta pikamuoti-ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman naurattaa vastata AP:n kysymykseen Trumpin sekoilun vuoksi, mutta oikea vastaus on: tuontitulleilla.
Aivan, suomalaista vaateteollisuutta tuettiin aina -80 luvulle asti ns. "Tuonnintasaus maksulla", joka oli käytännössä tuonti tulli jota piti maahantuojan maksaa mikäli Suomessa valmistettiin vastaavia tuotteita. Maksua ei tarvinnut maksaa esim. ensin farkuista, tai kuten niitä ensin nimitettiin "jameksista". Mutta sitten kun niitä alettiin valmistaa Suomessa, niin maksua perittiin ja mm. 501 Lewis farkut oli varsin kalliita ostaa meillä. Hinnalla ohjattiin kuluttajia ostamaan Suomalaista.
Tuonnintasaus-maksuilla tuettiin Suomalaista valmistusta ja työllisyyttä. Järjestelmä toimi hyvin ja meillä oli varsin paljon vaate- ja jalkineteollistuutta. Näistä maksuista piti kuitenkin luopua kun liityttiin EFTA:na ja ETA:n jäseniksi.
Maksun poistumisen jälkeen ulkomaiset vaatteet halpenivat huomattavasti ja Suomalaiset valmistajat eivät e
Eu:n laajuisestihan tämä on nyt yhden askelen lähempänä Usa:n suhteen. Mutta onko ulkopoliittisista syistä tarpeen hövelöityä Kiinan suhteen, niin että ultrapikamuodin rajoittaminen hidastuu?
Itse toivon ja odotan kaiken pikamuodin kieltämistä tai sanktiointia niin, ettei sen tuottaminen enää ole kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1147 tuli maininneeksi, että jonkun firman nettikaupan toiminta oli amatöörimäistä. Huonot nettikaupat ovat yksi syy huonoon myyntiin.
Hyvä nettikauppa kuvaa tuotteen monesta suunnasta, antaa kunnon kuvauksen, materiaalitiedot ja hoito-ohjeet. Ehdottomasti tärkein tieto on kunkin koon mitat juuri kyseisestä tuotteesta. Esim. Nanson ja varsinkin Noshin verkkokaupassa nämä tiedot melko hyvin onkin esillä. Joistakin tuotteista tosin on liian vähän kuvia.
Citymarketin nettikauppa (joka tosin ei juurikaan edusta suomalaista vaatetusteollisuutta) on esimerkki melko huonosta nettikaupasta erittäin puutteellisine tietoineen. Eikä ole kehumista Prismankaan nettivaatteiden kuvauksissa. Samoin Luhdan. Ei edes vaivauduta aina kertomaan onko ulkoilutakissa vuori tai mitä vuodenaikaa varten täytevanut on te
Nykynaiset 16...35 v on kyllä niin pinnallisia, että 90% niistä ei ompele. Menevät siis hm, temu yms halpisrytkyillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homma toimisi, jos otettaisiin mallia ruotsalaisista vaatevalmistajista/myyjistä. Kohtuullisen laadukkaita ja halpoja, sekä jatkuvasti uusiutuvia malleja.
Vierailija kirjoitti:
Homma toimisi, jos otettaisiin mallia ruotsalaisista vaatevalmistajista/myyjistä. Kohtuullisen laadukkaita ja halpoja, sekä jatkuvasti uusiutuvia malleja.
Mutta tehdäänkö ne Ruotsissa?
Vierailija kirjoitti:
Homma toimisi, jos otettaisiin mallia ruotsalaisista vaatevalmistajista/myyjistä. Kohtuullisen laadukkaita ja halpoja, sekä jatkuvasti uusiutuvia malleja.
Se ero on siinä että ruotsissa muotoiluun ja muotiin sijoitetaan. Lindex, hm, ym. Ovat maailman suurimpia muotiketjuja.
Tämä ketju on kyllä aikamoinen vitsi. Sama kun kysyisi eläkeläisiltä että miten it-ala nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas. Se on kuulkaas niin että kankaiden käyttö vaatteiden tekemisessä on vanhanaikaista. Rakenteesta nimeltä taso joudutaan tekemään kuperia pintoja ja sehän onnistuu vain jos kangas venyy.
Tulevaisuuden ratkaisuissa välivaihe kangas jää pois ja vaatteet tehdään suoraan joukosta lankoja. Robotti toimii vähän niinkuin 3D tulostin.
Tämän nimi on neule. Useimmissa toteutuksissa robotin korvaa mummo :)
Jo muinaisilla egyptiläisillä oli taito kutoa kangaspuissakin vaate suoraan muotoon, ilman ommeltavia saumoja. Taito hävisi Rooman vallan myötä, kun pukeutuivat käärittävään "lakanaan". Siihen sitten kehittyi keskiajan kuluessa erilaisia saumoja, nyörejä ja nappeja. Mutta tosiaan tuntuu, että osalta suomalaista vaatetusteollisuu
Kyllä täällä on osaamista, ei vaan haluta maksaa hintaa tuotteista tai palkkoja. Harrastusmielessä tekee sitten mieluummin taidejuttuja kuin palvelee bulkkia, joka sisältää isoja riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kukoisti vielä 70-luvulla vaateteollisuus. Itsekin suunnittelin vaateteollisuusteknikon ammattia, vaan yksi iso firma toisensa jälkeen lopetti, joten ei ollut mitään järkeä hakeutua ko koulutukseen. Surullista, miten tietotaito alasajettiin.
Nyt on sitten tarjolla huonon mallisia, ryppyisiä ja ties miten myrkyllisistä matriaaleista väsättyjä tekeleitä.
Niinpä. Ostin Martinex nimisen suomalaisfirman yöpaitoja. Eivät haisseet uutena tai en ainakaan huomannut mutta pesun jälkeen haisivat.
Ärsyttävää. Yritän vielä pestä niitä lisää ja katson lähteekö haju. Että joo, ei voi yhtään tietää onko suomalaisyrityksen tuote lainkaan parempi.
Vai onko vika sittenkin pyykkärissä?
Joskus se konekin pitää
Uusissa pesukoneissa vähennetään koko ajan veden määrää. Lisää huuhteluita tai liota vaatetta. Ei martinex mitään tokmanni-laatua tuota kuitenkaan
Vierailija kirjoitti:
Selkeästi tässä ketjussa on korostunut kaksi keskeistä syytä, miksi suomalinen vaate ei kelpaa: 1. Kaavoitus ja 2. Hinta-laatusuhde.
Jos tuo ylipainojankkaaja edustaa suomalaista vaatetusteollisuutta tai suunnittelijoita, niin huonosti menee kyllä sitten jatkossakin. Jos ei ole edes halua kuunnella suurinta osaa asiakkaita, niin kovin käy pieneksi tuo suomalaisen asiakaskunnan piiri. Puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, ei silti välttämättä lihavia, ja tämä kannattaa ottaa huomioon. Lisäksi tässä ihan sivuhuomautuksena, että muodokas voi olla myös olematta ylipainoinen, ja silloin nuo telttamalliset marimekot sun muut ei näytä hyviltä päällä, vaan saavat kauniin vartalon näyttämään tynnyriltä. Ei kannata ihmetellä, miksi kauppa ei käy, jos vaate ei näytä hyvältä päällä.
Samoin hinta-laatusuhteen arvostelijat on vaiennettu väitteillä, että vaate pitäisi saada bangladeshilaisen t-paidan hinnalla. No ei kai
Citymarketilla, tokmannilla ja s-ryhmällä on omia in house mallistoja. Keskituloiselle bulkkikuluttajalle voisi löytyä tuottaja jostakin näistä. Joku prisma saattaisi olla innokkaampi ottamaan huomioon plus-kootkin, kuin designer-brändi.
Muoti ei ole vain se tuote. Oleellinen osa muotia on erottautuminen, umivormuuntuminen, henkilöbrändi. Vaatteet jotka näyttävät hyvältä yhden päällä eivät sovi toiselle vartalotyypille ja sen mallin mitoissa olevan tai taviksen kiinnostus käyttää brändiä laskee, jos samaa tuotetta käyttää xxxl-henkilö. Yhtä lailla kun ylemmän keskiluokan henkilö ostaa mieluummin vessaharjansa stockan design-osastolta kuin tokmannilta
Erään kotimaisen yrityksen tuotteen tuotekuvaus:
Trikookangas on kudottu Suomessa ja se on Öko-Tex 100 -sertifioitua. Kangas on värjätty Puolassa. Värjäyksessä käytetään standardin mukaisia myrkyttömiä värejä.
Tuote on valmistettu Suomessa ja Virossa; suunnittelu, kaavoitus ja leikkaus Kajaanissa, ompelu Virossa. Kangas on valmistettu Suomessa. Sopii mainiosti painatuksiin ja brodeerauksiin.
***
On enemmän kuin helppoa löytää kotimaisten merkkien tekstiilituotteita, jotka täyttävät Öko-tex-standardin. Ehkä etsit väärästä paikasta?