Lue keskustelun säännöt.
Millä kotimainen vaateteollisuus saataisiin nousuun?
Yksi kerrallaan kotimaiset pienet ja isommat vaate/muotibrändit ilmoittavat mittavista talousvaikeuksistaan ja lopettamisesta.
Mitä sun mielestä olisi pitänyt tehdä toisin? Olisiko yrityksen voinut pelastaa jokin?
Kommentit (1942)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ensimmäiset Ruusa merkin vaatteet hankittua. Täydellinen laatu ja väri sekä istuvuus.Ei välttämättä kaikille mutta itse olen tyytyväinen. Eikä tule montaa samaan pukeutunutta vastaan, tulee sellainen exlusive fiilis.
Katsoin noita housuja, mutta eipä ole eri kokojen mittoja. Puserosta ne on ilmoitettu.
Ostan verkosta vain vaatteita, joiden mitat tai edes kokojen kehomitat on selkeästi ilmoitettu. Ei tarvitse juuri koskaan palauttaa, ja kertaakaan en ole joutunut palauttamaan väärän koon takia.
Toivottavasti mitat päivittyvät sivuille, kauniita värejä on!
Ruusan sivuilla on chat mahdollisuus, sain mitat minuuteissa. Housut ovat hyvin reilun kokoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiinassa vamistetaan ja raahataan suomeen ja liimataan törkeä hintalappu päälle ... olis edes suomessa tehtyjä mutta ei .... marimekon ylihintaisessa laukussakin lukee Made In China :D
Vierailija kirjoitti:
Andiata on onnistunut brändäämään itsensä hyvin. Pitäneet rohkeasti kiinni naisellisesta linjasta. Ja vaatteet kelpaa ruotsin kuninkaallisillekin.
Ja sitten on jotain Anita -rintaliivejä jotka ovat laadukkaita ja hyviä mutta ne pitäisi markkoinoida isommalla vaihteella. Kuka edes tietää koko merkistä vaikka tuotteet on huippuhyviä. Ottaisivat markkinoinnissa mallia TheOtherdanisguy alkkareita. Ne ovat on superhyviä ja markkinointi on hyvää ja hauskaa.
En tiedä miten Balmuirilla menee, mutta hyvää tavaraa tekevät.
Ruotsalaiset tekee kaiken hyvin. Matkitaan niitä.
Anita liivit eivät ole suomalaisia.
Kaavat ja kuosit vaihtoon naisten vaateteollisuudessa. Seuraavat kolme kohtaa on ongelmallisia naisten vaatteissa.
1)A-linjainen tunika ja trikoot hauskoissa väreissä ja kivoissa printeissä, joista äidille ja lapselle saa samanlaiset asut.
3)Isot pussittavat hihat ja laatikkomallinen, tai a-linjainen, erittäin väljä leikkaus. Kun ei panosteta kaavojen sopivuuteen yritetään myydä asiakkaille isoja vaatteita, joissa on helppo hengittää.
3)Värit. Joko jotain ihan hullua tai sitten pelkkää mustaa.
Vaatteiden ei ole tarkoitus venyä. Suomalainen nainen on keskimäärin jotain 166cm ja painaa 73kg. Tänne pitää tehdä myyntiin vaatteita, jotka istuvat hyvin Suomi-naisen päälle. Se lähtee kaavojen sovittamisesta mallin päällä.
Ainoa tie olisi lähes täysin automatisoitu massatuotanto. Pitäisi kehittää älykkäitä, näppäriä ja tehokkaita ompelurobotteja.
Pienillä yrityksillä tuotetta per design- ja materiaalikulu tulee liian vähän ja automaatioon ei ole varaa panostaa.
Erikoistuminen voi auttaa, mutta silloinkin koneisiin pitää panostaa ja volyymien on oltava suurehkoja.
Pienten erien (korkeintaan tuhansia) valmistus on harrastustoimintaa. Pitäisi miettiä miljoonien tuotantosarjoja. Maailmassa on 8 miljardia potentiaalista asiakasta, miljoona on tästä 0,00125%. Luulisi onnistuvan, jos yrittää kovasti. Länsimaan kaltaisissa maissa on ehkä miljardi ihmistä, eli 0,01% heistä pitäisi tavoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, kertokaa prosentit sadalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ensimmäiset Ruusa merkin vaatteet hankittua. Täydellinen laatu ja väri sekä istuvuus.Ei välttämättä kaikille mutta itse olen tyytyväinen. Eikä tule montaa samaan pukeutunutta vastaan, tulee sellainen exlusive fiilis.
Katsoin noita housuja, mutta eipä ole eri kokojen mittoja. Puserosta ne on ilmoitettu.
Ostan verkosta vain vaatteita, joiden mitat tai edes kokojen kehomitat on selkeästi ilmoitettu. Ei tarvitse juuri koskaan palauttaa, ja kertaakaan en ole joutunut palauttamaan väärän koon takia.
Toivottavasti mitat päivittyvät sivuille, kauniita värejä on!
Ruusan sivuilla on chat mahdollisuus, sain mitat minuuteissa. Housut ovat hyvin reilun kokoisia.
Kiitos tiedosta! Jätän nyt chattaamatta, katsotaan jos mitat saisi ihan omassa rauhassa lukea joskus sivustolta. Yksi noista mekoistakin oli ihan kaunis, mutta mittoja ei siitäkään valitettavasti ilmoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Huomaa myös, että räätälöityjen tuotteiden etämyynti on tehty kannattamattomaksi. Niillä pitää olla etämyynnin palautusoikeus siitä huolimatta, ettet voi myydä samaa tuotetta toiselle asiakkaalle, joka johtaa automaattiseen tappioon"
Tiedoksi tuon yo. kirjoittajalle: etämyynnin peruutusoikeus ei koske kustomoituja/räätälöityjä tuotteita, ellei niissä ole selkeää valmistusvirhettä.
Eli jos tilaan vaikka mekon jonka helmaat pyydät lyehtämään 5cm tai puisen jakkaran ja pyydät siihen pinkin maalauksen, ja sitten kotona kaduttaa kun helma onkin liian lyhyt tai jakkara ei mahdukkaan paikkaan mihin ajattelit --> palautusoikeutta ei ole.
Siinä tilanteessa jos helmaa onkin lohmaistun10cm sovitun 5cm sijasta, tai jakkarasta maali hilseilee --> palautusoikeus on, koska kyse on virheestä.
Ja nuohan tehdään hyvinkin selväksi sellaisissa verkkokaupojen tilausehdoissa, joissa ei myydä ns. ketjutavaraa, vaan joissa tuotteet tehdään asiakkaan toiveen mukaan/räätälöidään asiakkaalle sopiviksi.
PaaPii. Katsokaapa. Mutta vaatteet joustokankaisia, ken niitä inhoaa, älköön katsoko. Tilaan sieltä sekä vaatteita että kankaita. Tykkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väitän monen muun tapaan että iso ongelma on se että ei niitä vaatteita halua kukaan käyttää. Jostain trikookankaasta kokoon kasattu lörppätunika ei houkuttele, saatika joku lapsellinen räikeä huppari jonka kanssa sopii vain punainen kananpersaustukka :D
Minkälainen tukka se on? Tällä palstalla haukutaan punaisia hiuksia. Irlannissa niistä ollaan enimmäkseen ylpeitä. En pidä tämän palstan ilmapiiristä, koska mistään asiasta ei kyetä keskustelemaan haukkumatta jotakuta. Elä ihmisiksi ja anna muidenkin elää ihmisiksi.
Seurataan Alpan esimerkkiä. Vahva talousosaaminen takana, taitava designeri ja vaatteet teetetään liettuassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaavat ja kuosit vaihtoon naisten vaateteollisuudessa. Seuraavat kolme kohtaa on ongelmallisia naisten vaatteissa.
1)A-linjainen tunika ja trikoot hauskoissa väreissä ja kivoissa printeissä, joista äidille ja lapselle saa samanlaiset asut.
3)Isot pussittavat hihat ja laatikkomallinen, tai a-linjainen, erittäin väljä leikkaus. Kun ei panosteta kaavojen sopivuuteen yritetään myydä asiakkaille isoja vaatteita, joissa on helppo hengittää.
3)Värit. Joko jotain ihan hullua tai sitten pelkkää mustaa.
Vaatteiden ei ole tarkoitus venyä. Suomalainen nainen on keskimäärin jotain 166cm ja painaa 73kg. Tänne pitää tehdä myyntiin vaatteita, jotka istuvat hyvin Suomi-naisen päälle. Se lähtee kaavojen sovittamisesta mallin päällä.
Kysymys kuuluu, oletko valmis maksamaan sellaisen hinnan, millä vaatteita kannattaisi tehdä?
Ovat jo nyt kalliita, mutta eivät kestä. Vanhat vaatteet kestivät vuosikausia ja vaikka isältä pojalle, nyt ne suomalaiset "laatutuotteet" ovat jo vuodessa onnettomia. Köyhänä on hankala ostaa kallista, mutta ennen jos säästi ja osti yhden kunnollisen tekeleen, sillä säästi pitkässä juoksussa. Enää ei ole niin, halvemmaksi tulee ostaa kiinakrääsää, jotka kestävät saman ajan.
Materiaalien pitäisi olla oikeasti kestäviä ja mallien jotain muutakin, kuin mummomeininkiä. Hintaa ei kuitenkaan ole varaa nostaa enää paljoa, ellei mennä aivan luksustuotteeksi. Olisi kyllä aika hienoa sellaisten puolitehtyjen vaatteiden paluu, missä ompelija vielä ompelee vaatteet sopivaksi mittojen mukaan. Kauan aikaa sitten vaatekaupat olivat sellaisia, mutta kun vaatteista ja niihin sopimisesta tehtiin asiakkaan ongelma, säästivät kaupat älyttömästi rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa tämän ketjun toiveista kuuluisi pukuompelijalle. Siellä tehdään mittojen mukaista ja mieluisasta kankaasta olevaa sekä toivotut yksityiskohdat sisältävää kunhan on varaa maksaa pukuompelijan työstä. Pukuompelija tekee kaavat asiakkaan mittojen mukaan. Kannattaa laskea asia niin, että rahaa säästyy pysymällä itse mitoissaan ja teettämällä vaikka samalla kaavalla toinen vaate, mutta eri kankaasta.
Teollisen tuotannon käynnistäminen vaatii vähintään miljoona tai pari euroa kun hankkii edes käytetyt koneet ja toimitilat. Viime vuonna alvin korotuksesta johtuvan konkurssiaallon seurauksena eräs käyttämäni kotimainen vaatefirma pisti pillit pussiin. Omistaja sanoi, ettei hänellä ole rahkeita setviä kaikkea ja uusia ohjelmistoja.
Hän oli jo kovassa puristuksessa, koska hän ei saanut palkattua teollisuusompelijoita firmaan ja joutui yksin kulkemaan alan messuilla ja messuilta palatessa olemaan itse yhtenä ompelijana. Hän ei teetättänyt tuotteita ulkomailla viittä vaille valmiiksi ja ommellut viimeistä tikkiä Suomessa, kuten moni kilpailija tekee. Kun tuohon lisäksi pitäisi olla internetissä taitava markkinoija ja läsnä useammassa some-kanavassa, nousivat kädet pystyyn.
Ilmeisesti hän sai kuitenkin koneet, materiaalivaraston ja toimitilan sekä tehdasmyymälän hajakoot myytyä ja voi olla, että vetää hetken henkeä ennen seuraavaa projektia. Tietenkin se harmittaa, että seudulle yli 20 vuotta töitä tarjonnut yritys kaatuu alvin ja markkinointiympäristön muutoksen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaavat ja kuosit vaihtoon naisten vaateteollisuudessa. Seuraavat kolme kohtaa on ongelmallisia naisten vaatteissa.
1)A-linjainen tunika ja trikoot hauskoissa väreissä ja kivoissa printeissä, joista äidille ja lapselle saa samanlaiset asut.
3)Isot pussittavat hihat ja laatikkomallinen, tai a-linjainen, erittäin väljä leikkaus. Kun ei panosteta kaavojen sopivuuteen yritetään myydä asiakkaille isoja vaatteita, joissa on helppo hengittää.
3)Värit. Joko jotain ihan hullua tai sitten pelkkää mustaa.
Vaatteiden ei ole tarkoitus venyä. Suomalainen nainen on keskimäärin jotain 166cm ja painaa 73kg. Tänne pitää tehdä myyntiin vaatteita, jotka istuvat hyvin Suomi-naisen päälle. Se lähtee kaavojen sovittamisesta mallin päällä.
Kysymys kuuluu, oletko valmis maksamaan sellaisen hinnan, millä vaatteita kannattaisi tehdä?
Olen valmis. Maksan jo nyt Saksassa valmistetuista vaatteista kovaa hintaa. Mutta löydän sieltä, mitä Suomesta puuttuu.
Käyn kerran parissa vuodessa Pariisissa ja hankin yleensä luottoliikkeestäni muutaman mekon tai muun vaatteen, ja toki pidän siellä silmäni auki muutenkin.
Ne vaatteet, jotka siellä miellyttävät minua, pyörivät kyllä aika lailla samoissa hinnoissa kuin Suomi-muoti, jota ostan kotimaassa, osin jopa kalliimpia. Kestävyys ja laatu ovat samaa luokkaa molemmissa.
Vastuullisuutta en näe pariisilaisliikkeissä korostettavan. Upcycling- ja second hand -liikkeitä löytää kyllä. Elastaania ja tekokuituja jos haluaa välttää, helpommin löytää etsimänsä Suomen pieniltä vaatefirmoilta. Pariisittaret kyllä kulkevat joustofarkuissa ja tekokuitutyllissä, jos se silmää miellyttää. Eivätkä kaikki suinkaan ole langanlaihoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimainen muotiteollisuus pelastetaan ostamalla niitä kotimaisia tuotteita halpamuotiketjujen halpiskuran sijasta. Ei kotimainen valmistaja voi kilpailla hinnalla jonkun banlgadeshissa orjatyövoimalla valmistetun ketjurätin kanssa, kulut on varmasti jokaisella pyritty saamaan jo niin minimiin kuin se Suomessa on mahdollista, ja ainoaksi kilpailueduksi jää laatu ja kotimaisuus. Jos ihmiset ei arvosta näitä halvan hinnan edelle, on aika tekemätön paikka ylläpitää kotimaista vaateteollisuutta.
Kotimaisuus ei ole yksinään mikään kilpailuetu, sehän on puhdas imaginääriarvo eikä anna tuotteelle sinällään mitään lisäarvoa. Se on eri asia, jos kotimaisuus = laadukkuus. Tällä haavaa yksikään merkittävä suomalainen valmistaja ei tarjoa ylivertaista laatua.
Toinen ongelma kotimaisuudessa on se, että se tarkoittaa lähes poikkeuksetta muodottomia tunika-rättejä, toinen tois
Antaisitko esimerkin tai mieluiten pari, ihan linkin kanssa
- hirveän rumasta kuosista Suomi-vaatteessa
- kauniista kuosista missä tahansa vaatteessa?
Kiitos!
Kukaan ketjun Suomi-dissaajista ei ole laittanut esimerkkejä pyynnöistä huolimatta. Mielelläni oppisin, mikä on hyvän maun mukaista :)
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tie olisi lähes täysin automatisoitu massatuotanto. Pitäisi kehittää älykkäitä, näppäriä ja tehokkaita ompelurobotteja.
Pienillä yrityksillä tuotetta per design- ja materiaalikulu tulee liian vähän ja automaatioon ei ole varaa panostaa.
Erikoistuminen voi auttaa, mutta silloinkin koneisiin pitää panostaa ja volyymien on oltava suurehkoja.
Pienten erien (korkeintaan tuhansia) valmistus on harrastustoimintaa. Pitäisi miettiä miljoonien tuotantosarjoja. Maailmassa on 8 miljardia potentiaalista asiakasta, miljoona on tästä 0,00125%. Luulisi onnistuvan, jos yrittää kovasti. Länsimaan kaltaisissa maissa on ehkä miljardi ihmistä, eli 0,01% heistä pitäisi tavoittaa.
Lähituotanto, pienviljely ja paikallisten yrittäjien suosiminen ovat kestävän kehityksen tie eteenpäin.
En halua henkkamaukkaa enkä ikeaa. Joissakin tuotteissa tarpeeksi suuri volyymi mahdollistaa tarvittavan määrän vaihtoehtoja (koot, värit), mutta toisissa muutaman tuotteen tarjoaja voi tarjota priimaa, esimerkkinä vaikka toiselta alalta Udumbara, joka tekee ihmeitä kotimaisesta punasavesta. En boikotoi Fiskars Groupia, mutta suosin pieniä tekijöitä aina kuin voin.
Kaikilla ei ole ompelukonetta. Osaan omalla ja ompelisin mieluiten teollisuuskoneella, mutta sattuneesta syystä minulla ei sellaista kotona ole. Muovikoneiden kanssa leikkimisestä en ole kiinnostunut joten vien ompelijalle.
160cm