Lue keskustelun säännöt.
Oma koira on alkanut purra
18.02.2025 |
Kyseessä nuori, mutta jo täysikasvuinen, pieni seurakoira. Ollut juuri eläinlääkärissä ja terveeksi todettu. On alkanut murista ja purra, kun yritän siirtää sitä pois paikoista, joissa ei saa olla (esim. sängyssä). Miten tästä saa opetettua pois? Luonnollisesti kiukuttaa moinen, vaikka ymmärrän, että on vain eläin ja tämä on reaktio johonkin.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla "terveeksi todettu"?
Eli oliko koira siis tuon puremisen takia eläinlääkärissä vai mitä siellä tutkittiin?
Ihan normaalissa tarkastuksessa. Ei siis pitäisi ainakaan olla mitään sairautta, ei arista mitään paikkaa tms. Ei ole ennen tällaista taipumusta osoittanut, että näin aggressiivisesti puolustaa paikkaansa. On antanut aiemmin siirtää itsensä pois. Harmittaa, koska halusimme nimenomaan säyseän ja lempeän koiran, josta ei tarvitse varoitella vieraita, että "se saattaa sit näykkäistä". Sellaisia on muutamalla tutulla ollut, esim. terrieri,t chihu.
Ap
Niin, että lääkäri toteaa koiran kivuttomaksi perustarkastuksessa?
Koiran äkillinen käytösmuutos johtuu useimmiten kivuista. Kipujen selvittämiseen t
Kuulostaa kyllä koiran isottelusta olevan kyse ja siitä, että on lepsu kouluttaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni antaa lässynlässyn ohjeita. itsellä on suuria laumiksia ja yksi meinasi ärhennellä luustaan noin 8 kk ikäisenä. Nappasin korvantaustasta kiinni ja MURISIN syvällä äänellä SILMIIN tuijottaen tiiviisti
Muuta ei tavinnut tehdä sen jälkeen
Noin koira ymmärsi kun puhuin koirankieltä
Minulla on yksi keskikokoinen noutaja. Sekin yritti jotain johtopaikan ottamista 1-2-vuotiaana, mutta nostin kovan äläkän aina. Murinat ja kiukkuhuudot kehiin, sitten halailua koiran antautuessa.
Sama tepsii lapsiin.
Koirat eivät pidä halailusta.
Pitää varmaan kertoa se koiralle. Meidän koira änkee väkisin kainaloon tai vatsan päälle, hieroo päätään vasten poskea ja nuolee naamaa häntä heiluen heti kun joku vähänkin oikaisee koipiaan sohvalle tai istuu nojatuoliin. Eikä kyse ole pikkupuudelista vaan 40-kiloisesta roikaleesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsillakin on purema ikä. Sanoivat neuvolassa, että pure takaisin.
En tiedä päteekö koiraan?
Eikö niiden emot ota niskasta kiinni ja joskus kanna jopa pois pahoista paikoista?
Pätee pentukoiraan. Veli puri aikoinaan koiraa takaisin, kun pentuvaiheessa näykki liikaa. Siihen loppui näykkiminen. Samoin tuo niskasta tarttuminen.
Aikuisen koiran kanssa en tiedä toimiiko, mutta koirillakin on uhmaikä ja etenkin se teini-ikä, jolloin ovat uhmakkaampia ja sitä ehkä ap tässä kuvailee?
Mutta onko ap:n koira aikuinen? Oma koirani oli yksivuotias minulle tullessaan, ja vaikka säkäkorkeus oli saavuttettu, teinisekoilu ja järsimisen yrittäminen jatkui vielä.
Moni luulee puberteetin saavuttanutta tai täysikokoista koiraa aikuiseksi, vaikka kehitys on aivan kesken.
Itse vaihdan kadulla puolta, kun koiranulkoiluttajan näen. Nykyään on liian paljon kouluttamattomia koiria pitkässä flexissa.
Kannattaa myös pitää niitä dementiasauvoja mukana, jos asuu alueella, missä tiedetään olevan ongelmakoiria, joita lapset ulkoiluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla "terveeksi todettu"?
Eli oliko koira siis tuon puremisen takia eläinlääkärissä vai mitä siellä tutkittiin?
Ihan normaalissa tarkastuksessa. Ei siis pitäisi ainakaan olla mitään sairautta, ei arista mitään paikkaa tms. Ei ole ennen tällaista taipumusta osoittanut, että näin aggressiivisesti puolustaa paikkaansa. On antanut aiemmin siirtää itsensä pois. Harmittaa, koska halusimme nimenomaan säyseän ja lempeän koiran, josta ei tarvitse varoitella vieraita, että "se saattaa sit näykkäistä". Sellaisia on muutamalla tutulla ollut, esim. terrieri,t chihu.
Ap
Niin, että lääkäri toteaa koiran kivuttomaksi perustarkastuksessa?
Koiran äkillinen käytösmuutos j
Kuulostaa kyllä koiran isottelusta olevan kyse ja siitä, että on lepsu kouluttaja.
Kyse oli aikuisesta koirasta joka on aiemmin käyttäytynyt hyvin. Hyvin käyttäytyvä koira ei aloita tuosta vaan "isottelemaan" omistajalleen. Muuttuneen käytöksen syy on lähes satavarmasti kipu, kuten täällä pieni vähemmistö on kertonut.
Ja suuri enemmistö täällä on niitä ensimmäisen koiran omistavia, joiden mielestä koira tarvii vain koulutusta ja kuria. Joiden oma ensimmäinen koira ei ole vielä ehtinyt saamaan vuosia mittariin niin että kivut olisi tulleet mitään kautta tutuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kääpiövillakoira yrittää uhota ja purra, kun pestään hampaita. On vihannut tätä aina. Sitkeästi pestään hampaat ja ollaan jämäkkiä. Ei anneta purra. Kun hampaat on pesty, saa palkkion. Uhoaminen on vähentynyt, kun on vaan pysynyt jämäkkänä eikä antanut periksi. Nykyisin tuntuu tekevän sitä ähinää tavan vuoksi alkuun, mutta antaa sitten kuitenkin pestä. Pahin uho ja kukkoilu alkoi samaan aikaan, kun alkoi kukkoilemaan toisille uroksille 2-vuotiaana. Molempien suhteen ollaan päästy parempaan tilanteeseen nyt, kun 3v lähestyy. Ei kyllä silti anneta haistella kuin tuttujen urosten kanssa ulkona. Mutta joku uhmaikä iski ainakin meidän koiralle tuossa 2v korvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni antaa lässynlässyn ohjeita. itsellä on suuria laumiksia ja yksi meinasi ärhennellä luustaan noin 8 kk ikäisenä. Nappasin korvantaustasta kiinni ja MURISIN syvällä äänellä SILMIIN tuijottaen tiiviisti
Muuta ei tavinnut tehdä sen jälkeen
Noin koira ymmärsi kun puhuin koirankieltä
Minulla on yksi keskikokoinen noutaja. Sekin yritti jotain johtopaikan ottamista 1-2-vuotiaana, mutta nostin kovan äläkän aina. Murinat ja kiukkuhuudot kehiin, sitten halailua koiran antautuessa.
Sama tepsii lapsiin.
Koirat eivät pidä halailusta.
Pitää varmaan kertoa se koiralle. Meidän koira änkee väkisin kainaloon tai vatsan päälle,
Sun koira tekee niin, useimmat ei pidä halaamisesta. Vatsan päällä makaaminenhan ei ole halaamista.
Koiralle halaaminen on tukala tilanne. Koiralle tiukka ote ja läheisyys tarkoittaa koirankielellä usein riidanhaastamista. Toki monet koirat tottuvat ja totutetaan. Meidänkin koirat viihtyy sylissä. Mutta halaaminen - kyllä ne vähän jäykistyy, ja silmät nauliintuu katsomaan yhteen suuntaan, varautuneita ovat halaamisesta silti, vaikka ovat ihan seurakoirarotua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Resurssiaggressiota. Mä opettaisin hyvällä ja namien kanssa, mutta en siellä, missä se aggressio esiintyy. Opettaisin kokonaan uuden vihjesanan, vaikka "siirry", "väistä" tms, ja alottaisin pienestä, vaikkapa että siirtyy vihjesanan kuultuaan puol metriä lattialla ja palkka ja isot kehut.
Syy, miksi en lähtisi opettamaan siellä paikassa, joka aggressiota aiheuttaa, on se, että käytös saattaa jopa vahvistua siitä, ja sitten saakin koko koiran loppuelämän ajan kevätjuhlaliikkein houkutella koiraa pois sängystä.
Samalla kun harjoittelisin toisessa paikassa, yksinkertaisesti siirtäisin koiran pois neutraalisti. Nahkahanskat käteen ja nostaa koiran pois. Huom! ei vihaisena, tai mitenkään muutenkaan suurieleisesti, vaan neutraalisti.
Kun koira osaa siirtyä namilla palkattuna vihjesanan kuultuaan missä vain, siirtäisin harjoitukset "pääkallopaikalle" eli sinne sänkyyn, mitä nyt vahtiikaan.
Helpoin tapa saada koira pois sängystä on heittää nami lattialle, ja samalla käskeä alas. Koira hyppää perään voi sitten vaikka kehua, että kiltti koira kun totteli.
Tätä toistetaan kunnes pelkkä sana riittää. Tosin vielä 8 vuoden jäkeenkin se nami ottaa koiran alas sängystä sanaa paremmin. Toinen tapa siirtää koira turvallisesti alas on tempaista päiväpeitosta/ täkistä tai vaikka lakanasta niin että koira tipahtaa alas. Olen käyttänyt kumpaakin tyyliä.
Tosin koira saa olla sängyssä kunnes menen itse nukkumaan. Sohva on aina luvallinen paikka. Yleensä käyt'n koiran siirtelyyn esim ulos vieraiden tullessa herkkuja, puruluu, possukorva kanakierre, ja koira lähtee iloisesti sinne minne haluan sen menevän.
samoin kielletyn tavaran saa pois hampaista tarjoamalla namia, makkaranpalaa tai lelua vaihdoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni antaa lässynlässyn ohjeita. itsellä on suuria laumiksia ja yksi meinasi ärhennellä luustaan noin 8 kk ikäisenä. Nappasin korvantaustasta kiinni ja MURISIN syvällä äänellä SILMIIN tuijottaen tiiviisti
Muuta ei tavinnut tehdä sen jälkeen
Noin koira ymmärsi kun puhuin koirankieltä
Loukkasit syvästi laumiksesi tunteita. Oma laumikseni olisi saanut sydärin noin julmasta kohtelusta, hän oli herkkä poika. Meillä opetettiin jo pennusta vaihtokauppaan ja lisäämään ruokaa kuppiin ym. Ei koskaan puolustanut ruokaansa meiltä. Ei tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Itse vaihdan kadulla puolta, kun koiranulkoiluttajan näen. Nykyään on liian paljon kouluttamattomia koiria pitkässä flexissa.
Kannattaa myös pitää niitä dementiasauvoja mukana, jos asuu alueella, missä tiedetään olevan ongelmakoiria, joita lapset ulkoiluttaa.
Itse en ymmärrä flexejä ollenkaan. Ne tuntuu todella holtittomilta. Koirat huitelee missä sattuu eivätkä todellakaan ole omistajan kontrollissa flexissä. Meillä päin ulkoilutetaan isoja taistelukoiriakin flexissä. Lähinnä pelottavaa ja vaihdan itsekin suuntaa tai kadun puolta.
Ja siis koira on itselläkin. Mutta lyhyessä tavallisessa hihnassa ja lähellä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun koirat eivät koskaan päässet sängylle, sohvalle tai nojatuoliin. Eivät muuten koskaan edes yrittäneet, koska en pienenä pentuna nostanut heitä noihin paikkoihin. Helppoa, eikö totta!
Sama pätee ruokapöydästä pummimiseen kuola valuen. Koirani oppivat, että ensin syövät ihmiset ja sitten koiran kuppiin ilmestyi jotain hyvää pieni määrä. Kärsivällisesti olivat muka täysin välinpitämättömiä toisessa huoneessa, mutta auta armias, kun kuppi otettiin esille viuh vauh koira oli siinä :D
Sain olkkarissa syödä vaikka karkkia ja taas koira välinpitämättömänä makoili matolla. Kun lopetin, laitoin koiran kuppiin pienen määrän hänelle säästämääni karkkia ja kaikki olimme tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirilla on noin puoli vuotiaana murrosikä ja toinen vajaa kaksi vuotiaana, korvat on koristeena ja kokeilee saako tehdä niin kuin huvittaa, samassa iässä kokeilevat toisten koirien hermojakin ja saavat itsekin hampaista. Menee ohi, mutta pitää olla johdonmukainen ja olla välittämättä vaikka yrittää purra. Palkintojen avulla onnistuu paremmin tuossakin iässä oppiminen, ja pitää olla välittämättä jos temppuilee eli ärähtelee tai yrittää purra.
Lisäys: Jos koira taantuu siinä vaiheessa, kun harjoittelu siirtyy sänkyyn, jatkaisin sitä, että nostan neutraalisti pois.
Tarkoituksena on lopulta luopua namipalkasta, pelkät kehut riittää, sen verran vanhanaikainen olen, että koiran pitää siirtyä sängyltä ilman karkkiakin.
Fiksu koira saattaa oppia yhdistämään namin siihen resurssiaggressioonsa, jolloin käytös vain vahvistuu. Jokainen koira on yksilö eikä samat metodit toimi kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jestas miten avuttomia neuvoja jaellaan täällä! Tottelevaisuus ei ole temppu, jota koulutetaan nameilla. Se on asenne, joka perustuu siihen että koira tunnustaa sinun oikeutesi johtajana. Se ei ala kyseenalaistamaan, jos toimit niin kuin hyvä johtaja toimii. Koiran uhittelu kertoo että omistaja on epävarma ja epäjohdonmukainen söheltäjä.
Kaikkien nyt ei edes pitäisi koiraa ottaakaan. Voihan sitä onnistua saamaan jonkun niin mukautuvan yksilön ettei se ikinä uhittele. Mutta edes rotuominaisuudet ei takaa sitä etteikö joku yksilö olisi erityisen dominoiva.Oletteko samoja, jotka ns. sanoittavat niin lapsille kuin koiraparalle, mitä haluatte. Koirat ymmärtävät ei puhetta vaan selkeitä ja lyhyitä käskyjä. Esim. irti on koiran elämällekin tärkeä toteltava käsky, ettei koira hotki jotain epäterveellistä tai jopa kuolettavaa suuhunsa. Ottakaa huomioon, ettei ole suinkaan uusi ilmiö, että koirien kulkureiteille tiputellaan myrkytettyjä syöttejä eli lenkillä ei saa maasta ottaa suuhunsa mitään ja jos ottaa niin välittömästi irti-käsky ennenkuin nielaisee. Syöteissä saattaa olla myös pieniä nauloja, joten koira kuolee niihin yhtälailla kuin myrkkyihin. Siispä irti-käsky pelastaa koirasi hengen! Samoin myös luoksetulo vapaana tai remmissä on välttämätön. Koira saada näin pois vaarallisen syötin luota!
Ei sanoiteta, kun se johtajuus muodostuu ihan arkipäivän asioista ja on isompi kokonaisuus, ei yksittäisiä tekoja. Tekniikasta on kirjoitettu kirjoja, kannattaa lukea. Jo pelkästään pennun johdonmukainen ja oikeudenmukainen kohtelu luo peruspohjan johtajuudelle. Oma rotuni käy yleisesti hihaan kiinni koulutuksen aikana ja sitä pidetään rodun ongelmana. Omalla pennullani näkyi tuota oiretta myös, mutta olin perehtynyt ennakolta siihen, miten ohjataan hihasta pois, mitä palkintoja kannattaa käyttää jne. Siis tyyliin kierroksilla käyvää koiraa ei innosteta palkalla lisää, vaan palkataan jollain, joka rauhoittaa. Käskyt toki opetetaan mutta sellaisilla tavoilla, joista koiralle jää hyvä mieli. Ei kiskoen, repien tai pakottaen.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Kerran kun puraiseen niin piikki odottaa.
Ei pitäisi olla mitään oikeutta ottaa lemmikkiä tällä asenteella.
Monet käsittää johtajuustermin väärin. Kyse ei ole mistään autoritäärisestä käskyjen karjumisesta saati väkivallasta, vaan oikeuden- ja johdonmukaisesta koiran käsittelystä, kuten joku tuossa ylempänä hyvässä viestissään sanoikin.
Koiran tulee kunnioittaa ihmistä, mutta ihmisen tulee myös kunnioittaa koiraa, jotta koiran ja omistajan välinen suhde olisi kunnossa.
Johtajuus on tapa ja asenne olla ja elää arjessa, johon koiran tulee melko pitkälti mukautua, koska se nyt vain sattuu asumaan ihmisten yhteiskunnassa ja ihminen tietää yleensä paremmin, millainen käytös on toimivaa ja millainen ei.
Koira saa ottaa kaikin mokomin johtajuuden jutuissa, joissa on ihmistä parempi, kuten jäljestys.
Hitsaushanskat käteen ja näytät sille kuka käskee.
Näyttää siltä, että nykyisiä koirien omistajia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta koirista, yhdistävät koiran kotinsa tapoihin opetuksen lyömiseen??!!! Mitä mahtaa tällaisten päässä olla? Ei tietenkää koiraa opettaa lyömisellä eikä koskaan ole saatu täysin luotettavaa koiraa hakkaamisella.
Oletteko samoja, jotka ns. sanoittavat niin lapsille kuin koiraparalle, mitä haluatte. Koirat ymmärtävät ei puhetta vaan selkeitä ja lyhyitä käskyjä. Esim. irti on koiran elämällekin tärkeä toteltava käsky, ettei koira hotki jotain epäterveellistä tai jopa kuolettavaa suuhunsa. Ottakaa huomioon, ettei ole suinkaan uusi ilmiö, että koirien kulkureiteille tiputellaan myrkytettyjä syöttejä eli lenkillä ei saa maasta ottaa suuhunsa mitään ja jos ottaa niin välittömästi irti-käsky ennenkuin nielaisee. Syöteissä saattaa olla myös pieniä nauloja, joten koira kuolee niihin yhtälailla kuin myrkkyihin. Siispä irti-käsky pelastaa koirasi hengen! Samoin myös luoksetulo vapaana tai remmissä on välttämätön. Koira saada näin pois vaarallisen syötin luota!
Tottelevaisuus ei ole koiran rääkkäämistä vaan luonnollinen olotila koiralle totella omistajaa ja perhettä.