Voiko kieltäytyä lapsenhoidosta?
Miehelläni on lapsenlapsi, jota on kovasti tarjottu meille hoitoon. En ole tähän halukas, sillä en ole lapsi-ihminen, enkä ole koskaan halunnut omia lapsia. Miten tästä voisi kauniisti kieltäytyä? Mieheni toki voisi lapsen ottaa hoitoon, mutta hänkin epäröi hoitotaitojaan. Lapsi on 2-vuotias. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että lapsi vanhempineen käy kylässä, mutta lapsen yökyläily yksinään onkin sitten eri juttu.
Kommentit (411)
Mä olen ottanut mieheni tyttären lapsia hoitoon, mutta ymmärrän silti, ettei se kaikista tunnu hyvältä tai luontevalta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset voi pelätä ottaa toisen lapsesta vastuuta.
Kyllä noin on. Vastuu voi tuntua ylivoimaiselta. Toisin kun omien lasten ollessa pieniä jolloin itsekin oli nuori.
Ukki haluaa hoitaa lapsenlasta. Älä ole tässä suhteessa tiellä ilkeänä 'äitipuolena'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset voi pelätä ottaa toisen lapsesta vastuuta.
Kyllä noin on. Vastuu voi tuntua ylivoimaiselta. Toisin kun omien lasten ollessa pieniä jolloin itsekin oli nuori.
Tällä palstalla on niin hirveästi haukuttu isovanhempien sopivuutta lapsia hoitamaan, että kuka enää uskaltaa edes yrittää?
Jos ap rakastaa miestään, on hänellä varmasti halua tehdä jotain puolisonsa perheen hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Surettaa miehen puolesta. Lapset ja varsinkin lapsenlapsi ovat hänelle varmasti kovin rakkaita.
Miksi? Eihän AP kiellä miestään hoitamasta. Hän vaan kertoo, ettei itse halua lasta hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ottanut mieheni tyttären lapsia hoitoon, mutta ymmärrän silti, ettei se kaikista tunnu hyvältä tai luontevalta.
Mikä on ollut syy ettei miehesi ole hoitanut lapsenlapsiaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos ap rakastaa miestään, on hänellä varmasti halua tehdä jotain puolisonsa perheen hyväksi.
No miksi se ap:n mies ei halua tehdä mitään lapsensa hyväksi? Miksi se lastenhoitaja olisi juuri ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset voi pelätä ottaa toisen lapsesta vastuuta.
Se on tekosyy kun ei oikeasti haluta hoitaa. Ja sen ymmärrän hyvin.
Ei ole tekosyy!
Ammattihoitajana sanon, se on tosi vaativaa puuhaa. Koko ajan saa olla silmät selässäkin! Varsinkin ulkona. Ruokaillessa, ettei tukehdu, hengittääkö kun nukkuu jne.
Ymmärrän täysin jos ei kokemattomana ota sitä riskiä että jotain sattuu!
Se ei ole ammattihenkilöillä samanlaista pelkoa kuin kokemattomalla, silti, ei ole tekosyy!
Niin,tiedän Ranskassa ja UKssa perheet joiden lapsi kuoli (kätkykuolema) nukkuissaan.Toinen isovanhempiensa luona,toinen ystäväperheen kodissa päiväunilla.Vaikutus oli musertava kaikkiin osallisiin.
Jos ei ole tottunut lasten pienten lasten hoitoon koskaan , niin kyllä se vastuu ihan oikeasti pelottaisi. Olen lukenut tapauksista ,joissa pieni lapsi tukehtuu haukattuaan raakaa porkkanaa,vetäissyt pähkinän palan henkitorveen tai irtokarkkiin (taannoin nk. merkkarit joihin moni lapsi tukehtui) . Myös aikoinaan, kauan sitten lehdissä kerrottiin 3 v lapsesta, joka isovanhempiensa luona hyppäsi sohvalta lasipöydän päälle ja kuoli koska lasipöytä särkyi. On hukuttu vieressä virtaavaan ojaan, on jääty auton alle pihatiellä, on kaaduttu syöttötuolilta selälleen ja halvaannuttu. ja ties mitä.
Maalla ei ambulanssia saa alle puoleen tuntiin ja kyllä koen, että olisi ihan valtava vastuu ilman kokemusta pikkulapsista ottaa noita riskejä. Ja jos jotain sattuisi , niin karmea syyllistymisen (ja ehkä myös syyllistämisen) olisi todennäköistä. Lapset saadaan sen verran nuorina että silloin vielä vetreät vanhemmat jaksaa juosta taaperoidensa perässä ,( joilla ei tietysti vielä järki päätä) paina vaan koko ajan sattuu ja tapahtuu. Ei se ole enää isoäiti/vaari- ikäisten hommaa.
Ja kuten täällä on lukemattomia kertoja todettu , niin onpa niitä omia lapsia sitten 1 tai 5 , eipä noita juuri hoivakodeissa näy vanhempiaan visiteeramassa ,saatika auttelemassa. Yksittäisiä poikkeuksia toki on.niinkuin elämässä yleensäkin.
Tälläkin foorumilla on ankarasti tuomittu omien vanhempiensa luona ramppaaminen, anopin sekaantuminen perhe elämään, pakollinen suvun kanssa seurustelu saati Joulun vietto perhepiirissä. Mutta omaa aikaa kuitenkin pitäisi olla jotta parisuhde kestää. Niinpä niin. Miettikääpäs nyt mikä lie x-sukupolvi olettekaan , että mitä te oikeasti haluatte. Jos olen ymmärtänyt oikein, lasten hoito apu kelpaa kun täytyy päästä kylpyläviikonloppua viettämään x-kertaa vuodessa, omien lasten seurakin on suuri rasite mutta kaikki muukin seuranpito lähipiirin kanssa on nounou.
Semmoisen kuvan täältä sivustaseuraaja kyllä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi syy olla kiitollinen, että oma avioliitto on säilynyt ehjänä. Yhteiset lapset ja lapsenlapset, niin kukaan ulkopuolinen ei tule inhoamaan ja vieroksumaan heitä. Uudet puolisot on pääasiassa ihan kauheita toisen lapsia ja läheisiä kohtaan.
Minä taas en käsitä miksi nämä puolisoidensa lapsia vihaavat pariutuvat henkilöiden kanssa joilla niitä lapsia on, mikä saa vihaamaan toisen lapsia? Se entinenkö?
Itse rakastan puolisoni lasta kuin omaani ja sen myös näytän ja kerron, toinen vanhempi on toki erittäin katkera minusta, mutta en minä koskaan antaisi sen vaikuttaa minuun saatikka tunteisiini heidän lasta kohtaan. Enerra yritä korvata vanhempaa, olen vain turvallinen aikuinen joka lapsen hyväksyy ja joka häntä rakastaa ehdoitta.
En olisi uskonut että noin tyhmää ihmistä kuin sinä on edes
Kuka hänet "keksi"?🤣😂🤔Itse herra humalako?
Vierailija kirjoitti:
Jos ap rakastaa miestään, on hänellä varmasti halua tehdä jotain puolisonsa perheen hyväksi.
Niin, kai rouva on yhteen mennessä tiennyt, että miehellä on jälkikasvua?
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa. Estät miehesi luomasta hyvää suhdetta omaan lapsenlapseensa. Lapsenhoito ei ole rakettitiedettä, normijärjellä varustettu ihminen pystyy siihen kyllä. Ja jos et pysty niin vapauta miehesi elämään omaa elämäänsä. Lapset ja lapsenlapset on kuitenkin tärkeämpiä kuin joku naisystävä, joka voi häipyä elämästä milloin vaan.
Olipa aika törkeä viesti. Mistä sinä tiedät, miten tärkeä ihminen ap on miehellensä?
Kaikki eivät ole lapsikeskeisiä ja kaikki eivät halua lasta hoitoon. Mies voi ottaa lapsen hoitoon jos haluaa, eihän ap ole sitä ollut estämässä. Mutta ap:lla ei ole mitään velvollisuutta hoitaa toisten lapsia. Eikä edes sillä isoisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme jäykkis. Miksi et auttaisi? Muista tuo kun itse vanhana tarvit kaupassakäyntiapua ja vaipanvaihtajaa...Voi olla ettei näy..
EI ole APn lapsenlapsi, miksi edes pyytäisi apua!
No hei haloo! Jos miehen kanssa vielä yhdessä ja mies esim pyörätuolissa ja miehen lapsi ainoa läheinen, miksi ei pyytäisi apua? Normaali ihminen auttaisi, kuten nytkin ap normaalina auttaisi lastenhoidossa. Mutta kun kiinnostaa vaan oma hyvinvointi 🙄
Kyllä meidän suvussa vaan autetaan isovanhempia riippumatta siitä, ovatko he hoitaneet meidän lapsia. Apua on monenlaista. Näille jotka itkee yhteisen ajan puutetta, opetelkaa hoitamaan sitä parisuhdetta arjessa. Jos parisuhde pysyy kasassa ainoastaan isovanhempien tai muiden antamalla hoitoavulla, ei se ollut alunperinkään kovin vahvalla perustalla.
Ei ole sinun lapsenlapsi niin miksi hoitaisit. Tosin epäilen onko mitään , haluat reaktioita.
En antanut omaa 2 v kenellekään hoitoon. Ei ollut niin tärkeää menoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi kieltäytyä. Ja nähdä erikseen sitten. Tai miehesi näkee erikseen lasta. Ehkä et jaksa kotonasi vilkasta lasta tai olla muiden lastenhoitaja, isompi voi tietysti olla tuurilla rauhallinen mutta osa vaatii liikuntaa tai tilaa.
Kyllä se on miehen päätös. Kyseessä on miehen lapsenlapsi ja koti kaiketi on myös miehen koti, eihän ap voi kieltää miestä ottamasta omaa lapsenlasta kotiinsa, jos mies itse haluaa. Sen sijaan ap:n ei ole pakko auttaa hoitamisessa, tai hän voi vaikka keksiä itselleen yön yli menoa ja pysyä pois kotoa, kun lapsi on hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa miehen puolesta. Lapset ja varsinkin lapsenlapsi ovat hänelle varmasti kovin rakkaita.
Miksi? Eihän AP kiellä miestään hoitamasta. Hän vaan kertoo, ettei itse halua lasta hoitaa.
Juu ja sanoo myös, että ei haluaisi lasia heille yön yli kylään.
Ei kai sitä toista voi pakottaa, mutta ei se pieni perheytyminen hetkeksi ketään tapa? Luulisi, että ap:n isä osaa lapsenlastaan hoitaa ja vastuuta ottaa, kun on itse isä omalle lapselleen ollut - tai toivottavasti ollut. Itse olen omat lapset (3 kpl) hoitanut ja muiden lapsia niin huviksi, avuksi, kuin työksenikin hoitanut. Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole. Ne ovat pieniä ihmisiä vain, ei sen kummempia. Huumoria, hellyyttä, empatiaa.. noilla jo pääsee pitkälle. Spessumpikin lapsi aistii oletko läsnä ja välitätkö oikeasti ja se vaikuttaa paljon lapsen käytökseen.