Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla mielestäsi hyvä resilienssi?
Resilienssillä tarkoitetaan niitä tekijöitä, mitkä auttavat selviytymään vastoinkäymistä ja tukevat hyvinvointia.
Kommentit (255)
Ei oikein. En ole edes kokopäivätöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja on tämä sama, joka kuvailee hyvää ja onnellista elämää resilienssiksi. Ei kannata enää vastata, hän haluaa vain provosoida kertomaan ikävistä kokemuksistaan. Haarukoi ehkä tiettyä ihmistä. Ei ihan tervettä, jotain sadismin sukuista.
Mikään ei enää yllätä tällä palstalla.
Hyvä ja onnellinen elämä liittyy keskeisesti resilienssiin, mutta ei ihan noin suoraviivaisesti miten sinä sen vedät.
Olen erittäin resilientti pahuutta vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen sanoo, että "mikä ei tapa, vahvistaa", niin on todennäköistä, että ihminen on stoalainen perusluonteeltaan, joka omaa hyvä resilienssin.
Jeess..mä oon stoalainen. Hyvä minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja on tämä sama, joka kuvailee hyvää ja onnellista elämää resilienssiksi. Ei kannata enää vastata, hän haluaa vain provosoida kertomaan ikävistä kokemuksistaan. Haarukoi ehkä tiettyä ihmistä. Ei ihan tervettä, jotain sadismin sukuista.
Mikään ei enää yllätä tällä palstalla.
Hyvä ja onnellinen elämä liittyy keskeisesti resilienssiin, mutta ei ihan noin suoraviivaisesti miten sinä sen vedät.
Taidat jäädä tähän ketjuun yksin luennoimaan. Resilientit palstailijat lähtivät jo pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja on tämä sama, joka kuvailee hyvää ja onnellista elämää resilienssiksi. Ei kannata enää vastata, hän haluaa vain provosoida kertomaan ikävistä kokemuksistaan. Haarukoi ehkä tiettyä ihmistä. Ei ihan tervettä, jotain sadismin sukuista.
Mikään ei enää yllätä tällä palstalla.
Nämä jotka jankuttaa että no mitä ihmeen vaikeuksia sulla muka on ollut yrittää saada ihmisiä täällä kertomaan vaikeuksistaan.
Ei ole. Jotenkin olen aina pärjännyt kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma kaatuu, jos en saa saapasta jalkaan. Toisaalta epäilen, että olen aika pitkällä tässä, niin tosipaikan tullen pystyn moneen. Minulla on jotenkin hermosto ylivirittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Elämässäni on kaikki hyvin tai ainakin, minulla oli turvallinen ja hyvä lapsuus, olen tehnyt asioita mitä olen halunnut ja onnistunut. Olen yrittänyt myös olla optimistinen elämän suhteen.
Jäi epäselväksi onko sitä sinun resilienssiäsi edes koeteltu eli tiedätkö edes, onko se hyvä vai ei? Nimittäin jos elämässäsi on tähän mennessä ollut lähinnä asioita mitä olet halunnut ja missä olet onnistunut, niin et voi sitä tietää.
Resilienssiini on tottakai vaikuttanut just se hyvä ja turvallinen lapsuus sekä muut perusasiat. Minua on kannustettu uskomaan itseeni ja elämään sekä tulevaisuuteen, kannustettu tekemään asioita mistä olen ollut kiinnostunut, tarvittaessa autettu. Minulla on ollu
Siis millä tavalla kokeiltu käytännössä? Ajattelisin, että hyvän resilienssin ansioista elämä ja tulevaisuus tuntuu vastoinkäymisistä huolimatta edelleen elämisen arvoiselta, hyvältä ja valoisalta. Ei ehkä ihan samantien, mutta lopulta kyllä. Resilienssihän on käytännössä niitä ihan samoja asioita, mitkä muutenkin auttavat jaksamaan elämässä.
Mitä nää vastoinkäymiset sitten oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ei tapa, se vituttaa... Aikansa. Sitten tullee uusi vitutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen sanoo, että "mikä ei tapa, vahvistaa", niin on todennäköistä, että ihminen on stoalainen perusluonteeltaan, joka omaa hyvä resilienssin.
Miten kolmen perheenjäsenen menettäminen lapsuudessani on vahvistanut minua? Tai isääni?
Ei mitenkään, mutta jotkut tykkää hakea sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että ihmiset jotka kehuvat resilienssiään, ovat niitä haperoita. Vahva tietää heikkoutensa, eikä lähde edes vartailemaan näin subjektiivista kokemusta itsestänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Elämässäni on kaikki hyvin tai ainakin, minulla oli turvallinen ja hyvä lapsuus, olen tehnyt asioita mitä olen halunnut ja onnistunut. Olen yrittänyt myös olla optimistinen elämän suhteen.
Jäi epäselväksi onko sitä sinun resilienssiäsi edes koeteltu eli tiedätkö edes, onko se hyvä vai ei? Nimittäin jos elämässäsi on tähän mennessä ollut lähinnä asioita mitä olet halunnut ja missä olet onnistunut, niin et voi sitä tietää.
Resilienssiini on tottakai vaikuttanut just se hyvä ja turvallinen lapsuus sekä muut perusasiat. Minua on kannustettu uskomaan itseeni ja elämään sekä tulevaisuuteen, kannustettu tekemään asioita mistä olen ollut kiinnostunut, tarvittaessa autettu. Minulla on ollu
Siis millä tavalla kokeiltu käytännössä? Ajattelisin, että hyvän resilienssin ansioista elämä ja tulevaisuus tuntuu vastoinkäymisistä huolimatta edelleen elämisen arvoiselta, hyvältä ja valoisalta. Ei ehkä ihan samantien, mutta lopulta kyllä. Resilienssihän on käytännössä niitä ihan samoja asioita, mitkä muutenkin auttavat jaksamaan elämässä.
Eli sulle ei ole koskaan sattunut mitään oikeasti vaikeaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kikkailee VPN:n kanssa ja antaa vähän enemmän kuin yhden peukun. Hmm, onpa tämä aihe jollekin kiinnostava.
Ihmisillä, jotka kiusaa, ilkeilee ja kostaa, ei ole hyvää resilienssiä. Mahtaa se kiinnostaa sitten, miksei uhri vaan luovuta, kun itse olisi tehnyt niin jo aikapäiviä sitten, jos olisi kohdannut saman. Hämmentävää varmasti. ;-)
No, koska sillä uhrilla on miljoona kertaa parempi resilienssi kuin sulla.
Eli sun rankin vastoinkäyminen on lemmikkikanin kuolema kun olit 7.
Ei ole. Olen liian negatiivinen, luon uhkakuvia mielessäni, pelkään ja ahdistun helposti. Jatkan kyllä aina elämistä että sillä tavalla kyllä. Mutta siinä on se, että se ei ole usein mukavaa.
Kohtalainen. Yleensä olen uskaltanut ajatella kaikenlaista. Sellainen henkinen rehellisyys ja asioiden realistinen pohtiminen auttaa.
Olen ollut huomaavinani että pysyn aika rauhallisena sellaisissa tilanteissa jossa joku voisi hermostua tai masentua.
Varma en kuitenkaan voi olla. Sodassa on joskus kai innokkaimpien sotahullujen joukossa ollut sellaisia jotka joutuu lähes psykoosiin kun pauke alkaa ja tavallisissa " väkisin rekrytoiduissa" onkin sitten ollut kylmäpäisen rauhallisia...eli mennään tapaus kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Elämässäni on kaikki hyvin tai ainakin, minulla oli turvallinen ja hyvä lapsuus, olen tehnyt asioita mitä olen halunnut ja onnistunut. Olen yrittänyt myös olla optimistinen elämän suhteen.
Jäi epäselväksi onko sitä sinun resilienssiäsi edes koeteltu eli tiedätkö edes, onko se hyvä vai ei? Nimittäin jos elämässäsi on tähän mennessä ollut lähinnä asioita mitä olet halunnut ja missä olet onnistunut, niin et voi sitä tietää.
Resilienssiini on tottakai vaikuttanut just se hyvä ja turvallinen lapsuus sekä muut perusasiat. Minua on kannustettu uskomaan itseeni ja elämään sekä tulevaisuuteen, kannustettu tekemään asioita mistä olen ollut
Mitä nää vastoinkäymiset sitten oli?
No esimerkiksi erilaiset menetykset, pettymykset, surut, epäonnistumiset jne.
Siis millä tavalla kokeiltu käytännössä? Ajattelisin, että hyvän resilienssin ansioista elämä ja tulevaisuus tuntuu vastoinkäymisistä huolimatta edelleen elämisen arvoiselta, hyvältä ja valoisalta. Ei ehkä ihan samantien, mutta lopulta kyllä. Resilienssihän on käytännössä niitä ihan samoja asioita, mitkä muutenkin auttavat jaksamaan elämässä.