Onko teillä yhteiset rahat parisuhteessa?
Mua on alkanut vähän ärsyttään eräs asia
Monet tuntemani ihmiset ovat ihmetelleet että kui mulla ja mun miehellä on OMAT rahat
Muilla tuntuu usein olevan niin että se kummalla on rahaa juuri sillä hetkellä niin se maksaa tai rikkaampi maksaa enemmän
Olen alkanut miettimään että onko suhteeni oikeasti hyvällä mallilla
Mies haluaa että maksan takaisin jos minulla ei juuri nyt vaikka ole rahaa ostaa jotain ja hän ostaa sen
Onko se teidän mielestä ok parisuhteessa?
Kommentit (241)
Meillä omat rahat ja yhteiset menot maksamme puoliksi. Palkat samaa tasoa eikä lainoja maksettavina joten ei mitään kummoista säätöä. Jos jostain syystä toisella tulot pienenee tai omat menot ovat poikkeuksellisen suuret niin toinen on maksanut silloin tietysti enemmän. Kaikille ei olisi tietysti mutta meille on aina ollut. Esimerkiksi puoliso viime vuonna pitempään sairaslomalla ja ehti pudota Kelan rahoille. Pari kuukautta minä maksoin lähes kokonaan yhteiset menot jotta hänellekin jäisi rahaa omaa käyttöön ja mahdollisesti säästöönkin kuten normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kummallekin jää sitten tässä tapauksessa 20% tuloistaan vaikka sijoitettavaksi osakkeisiin. 3000 euron nettopalkasta jää 600€ ja 1500 euron nettopalkasta 300€."
Aika hiton kovat menot perheellä jos molemmat pistää 2400 € kuukaudessa kuluihin. Yhteensä 4800 € kuukaudessa.
Laskepa uudestaan! Toinen laittaa 2400, toinen 1200, on 3600€. Ei tuo ole iso kuukausibudjetti lapsiperheelle, jolla on lainaa. Ja tuohan oli vain kirjoittajan esimerkki.
3600 € kuukaudessa on ihan sikana rahaa
Vierailija kirjoitti:
Miehet vaatii että naiset maksaa pienemmästä palkastaan kaiken eurolle 50/50. Sitten nainen vielä hoitaa kodin ja lapset siihen päälle. On monella miehellälokoisat oltavat.
Tasa-arvo ei ihan kaikilta isin vieläkään toteudu.
Naiset suostuu maksamaan juoksevat kulut ja lasten kulut, jos niitä on. Mies ostaa auton, kesämökin, veneen...
Sitten kun on avioehto ja omat rahat, naiselle jää villavanttuita ja miehelle varallisuutta.
Itse en tuollaiseen suostuisi, mutta eipä ole tarvettakaan. Yleensä elämässä tulee kaikille joskus vaikeita kausia, ja silloin yhteishenki ja kekseliäisyys punnitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös suomalaisessa parisuhteessa ole täysin normaalia, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on yhteisiä.
Miksi olisi? Ei mua kiinnosta miehen rahat, kun mulla on omaa. Osakepossa on kyllä nykyisin aika hyvällä tolalla ja mies harmittelee ettei ole itse toiminut samoin.
Sinä sait kymppitonnien perinnön, miehesi ei, eli ei ole omaa ansiotasi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on molemmilla omat rahat ja kaikki maksetaan 50/50. Yksi lapsi on.
Silloin, kun tuloerot ei olleet isot, tämä oli aika itsestään selvää.
Nyt mies on edennyt uralla minua vauhdikkaammin ja tienaa jo lähes tuplasti sen, mitä minä. Yritän koko ajan kyllä kehittyä työssä ja päästä eteenpäin, mutta uusia positioita ei ole ollut tarjolla. Mies ollut siis samassa yrityksessä koko ajan töissä ja noin vuoden välein saanut uuden tittelin.
Välillä ärsyttää, että miehellä on niin paljon enemmän rahaa, ja silti kaikki edelleen maksetaan puoliksi. Mies on myös pihi ja tarkka rahoistaan. Ostaa esimerkiksi ruokakaupasta halvempaa/laaduttomampaa ruokaa.
Mutta muistutan itseäni kuitenkin silloin tällöin, että rahat ovat miehen omia, eikä hänellä ole mitään velvollisuutta "tasata tilejä" vain siksi, etten ole onnistunut pysymään palkkakehityksessä perässä. Ollaan molemmat asiantuntijatehtävissä
Mä jatkan vielä tähän, että toisinaan mua ärsyttää tuo miehen piheys siinä, että mä kustannan myös isoimman osan lapsen harratuksen kuluista. Lapsi haluaa harrastaa melko kallista liikuntaharrastusta ja minä olen halunnut sen hänelle mahdollistaa. Miehen mielestä taas lapsi voisi hyvin käydä "vaikka sienestämässä".
Niin minähän olen valinnut sen harrastuksen lapselle mahdollistaa ja mies taas ei, niin kai se loogisesti on sitten myös minun maksettava. Jos minä en maksa, lapsi joutuu lopettamaan harrastuksen. Ärsyttää ja samalla tiedostan, että minun oma valinta.
En ole itsekään mikään tuhlaaja, mutta en myöskään halua vain kerryttää mammonaa mukaan hauta-arkkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen taloustili, josta maksetaan yhteiset asiat kuten ruoka, sähkö ja yhteiset laskut (yhteiset lapset).. Molemmat siirtävät taloustilille palkastaan saman summan (tämän toki voi keskustella jos toinen tienaa selkeästi enemmän jne.). Lisäksi molemmilla omat tilit, josta maksetaan omat jutut, kuten vaatteet, omat harrastukset ja omat huvitukset. Yhteisellä tilillä on kuukauden menojen verran puskurirahaa jos on tiukempia kuukausia.. esim. hajoaa pesukone tms.
Toimii erittäin hyvin. Ei tarvitse tapella. Jos tulee ero joskus niin molemmilla oma tili. Ei olla naimisissa mutta jos mennään, niin tehdään avioehto. Ollaan toisella kierroksella. Yli 40. Mies kärsi erossaan koska puoliso eli siivellä. Minä en kärsinyt erossa edellisestä, koska oli avioehto ja sama systeemi kuin nyt.
Suosittelen lämpimästi tätä.
Niin jos toinen osapuoli joutu
Meidän tilanteessa ei ole yhteisiä lapsia kun olemme yli 40 ja sillä toisella kierroksella. Eikä niitä myöskään enää tule. Molempien lapset ovat sen verran isoja, ettei tarvitse "hoitaa kotona" eivätkä ole päivähoidossa. Molemmat toki huolehtivat omista lapsistaan lähtökohtaisesti, ostavat harrastevälineet tai vaatteet, auttavat taloudellisesti omiaan. Ruuasta ei aleta hiuksia halkomaan kun molemmilla kerran lapsia on.
Jos toinen sairastuu tms.. niin eletään sitten sen hetkisen tilanteen mukaan. Keskustellaan uudelleen. Molemmat myös säästävät pahan päivän varalle omia tämmöisiä tilanteita varten. Ihan kuten itse haluaa haluamansa summan.
Miehen eksän siivellä eläminen tarkoitti juuri tuota. Mies tienasi reilusti enemmän, maksoi reilusti enemmän kaikesta koska oli kiltti. Sitten tuli ero. Niin.. ei mennyt tasan. Mies menetti enemmän ja nainen "nettosi". Toki tyhmää mieheltä. Oppi kyllä kerrasta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen taloustili, josta maksetaan yhteiset asiat kuten ruoka, sähkö ja yhteiset laskut (yhteiset lapset).. Molemmat siirtävät taloustilille palkastaan saman summan (tämän toki voi keskustella jos toinen tienaa selkeästi enemmän jne.). Lisäksi molemmilla omat tilit, josta maksetaan omat jutut, kuten vaatteet, omat harrastukset ja omat huvitukset. Yhteisellä tilillä on kuukauden menojen verran puskurirahaa jos on tiukempia kuukausia.. esim. hajoaa pesukone tms.
Toimii erittäin hyvin. Ei tarvitse tapella. Jos tulee ero joskus niin molemmilla oma tili. Ei olla naimisissa mutta jos mennään, niin tehdään avioehto. Ollaan toisella kierroksella. Yli 40. Mies kärsi erossaan koska puoliso eli siivellä. Minä en kärsinyt erossa edellisestä, koska oli avioehto ja sama systeemi kuin nyt.
Suosittelen lämpimästi tätä.
Niin jos toinen osapuoli joutu
Ei pidä hankkia lapsia, jos ajattelee noin. Tosin meillä on aika lailla naisia, jotka eivät pidä mitään lastenhoitovapaita, ne eivät ole mikään lakisääteinen pakko.
Jessus, olisi outoa jos mies pyytäisi rahaa jostain ostoksesta tai minä laskuttaisin häneltä satunnaisen limupullon tai suklaalevyn minkä ostan samalla kun perheen ruuat....??
Meillä palkat tulee omille tileille mutta siirretään yhteisille, niiltä maksetaan laskut, hankinnat, lomat, sijoitukset kummallekin jne.
Omissa tileissä nainen jää aina heikommalle - hänelle lankeaa kodin ja lasten kulut ja mies käyttää rahat käytännössä itseensä (auton hankinta, elektroniikka, urheiluvälineet). Ei todellakaan ole oikeudenmukaista!
Ja kyllä olen tienannut enemmän, yhtäpaljon ja nyt eläkkeellä vähemmän kuin mieheni. Kaikki on yhdessä hankittua ja maksettua.
Vierailija kirjoitti:
Miehet vaatii että naiset maksaa pienemmästä palkastaan kaiken eurolle 50/50. Sitten nainen vielä hoitaa kodin ja lapset siihen päälle. On monella miehellälokoisat oltavat.
Tasa-arvo ei ihan kaikilta isin vieläkään toteudu.
Onko sekään nyt ihan reilua, että toinen opiskelee pitkään ja tekee tosi paljon töitä - siitä sitten rangaistuksenomaisesti pitää kompensoida sitä, että toiselle ei koulunkäynti maistunut töitäkin tekee mieli harrastaa vain osa-aikaisesti.
Totuus varmasti löytyy näiden kahden ääripään välistä.
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijat suosittelevat ainakin lapsiperheille yhteisen taloustilin perustamista, johon siirretään rahaa niin, että kumpikin vanhemmista laittaa rahaa saman prosenttiosuuden tuloistaan, esim 80%.
Tililtä hoidetaan sitten lainat, ruuat, vaatteet, huvit, lasten harrastukset jne. Kummallekin jää sitten tässä tapauksessa 20% tuloistaan vaikka sijoitettavaksi osakkeisiin. 3000 euron nettopalkasta jää 600€ ja 1500 euron nettopalkasta 300€.
Kannattaa nyt huomata, että nuo asiantuntijat eivät ajattele asiaa ns. järkitasolla vaan siten, miten saada pankki parhaiten hyötymään asiakkaistaan. Ei ole mitään järkeä lähteä siitä, että paremmintienaava joutuu maksajaksi, kun kulutus kuitenkin on 50/50.
Vastaavasti nuo asiantuntijat suosittelevat sitä, että kotityöt jaetaan tasan. Missä taas ei ole mitään logiikkaa, paremmintienaava joutuu antamaan perheelle paljon enemmän kuin se, joka haluaa elää siivellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi yhteinen pankkitili.
Rahat voi olla yhteiset mutta kuoleman sattuessa yhteinen pankkitili on huono valinta.
Höpöhöpö. Ns tai-tili meillä, joten ei mitään ongelmaa. Kannatta ottaa asioista selvää.😏
Vierailija kirjoitti:
Jessus, olisi outoa jos mies pyytäisi rahaa jostain ostoksesta tai minä laskuttaisin häneltä satunnaisen limupullon tai suklaalevyn minkä ostan samalla kun perheen ruuat....??
Meillä palkat tulee omille tileille mutta siirretään yhteisille, niiltä maksetaan laskut, hankinnat, lomat, sijoitukset kummallekin jne.
Omissa tileissä nainen jää aina heikommalle - hänelle lankeaa kodin ja lasten kulut ja mies käyttää rahat käytännössä itseensä (auton hankinta, elektroniikka, urheiluvälineet). Ei todellakaan ole oikeudenmukaista!
Ja kyllä olen tienannut enemmän, yhtäpaljon ja nyt eläkkeellä vähemmän kuin mieheni. Kaikki on yhdessä hankittua ja maksettua.
Älä kuvittele, etteikö naisten joukosta löytyisi rahalle persoja säälimättömiä hyväksikäyttäjiä. Ei se ole miesten yksinoikeus. Vaikka yleensä näissä keskusteluissa stereotyyppisesti se on mies joka ostee moottoripyöriä ja muskeliveneitä. Kyllä ne tosielämässä naisetkin osaa. Ei se ole jalkojen välisistä värkeistä kiinni.
Omat tilit ja myös yhteinen tili.
Riippuu, missä vaiheessa parisuhde on. Meille tuli yhteinen tili asuntolainan yhteydessä (seurustelua oli takana vuosi). Sinne siirretään molemmat 70% tuloista ja sieltä maksetaan laskut, ruoat ja asumisen menot yms. Lisäksi molemmilla menee säästöön rahaa. Yhteiseltä tililtä menee lasten säästöt.
Loput (molemmille jää muutama satanen) saadaan käyttää harrastuksiin, keikkoihin tms mihin vain halutaan.
"Ei pidä hankkia lapsia, jos ajattelee noin. Tosin meillä on aika lailla naisia, jotka eivät pidä mitään lastenhoitovapaita, ne eivät ole mikään lakisääteinen pakko."
Kyllä se vähän niinkun on pakko, jos on raskaaksi tullut. Vastasyntynyttä ei mihinkään hoitoonkaan saa, 9kk ikäinen on varmaan pienin, minkä huolivat päivähoitoon. Sehän ei ole vaihtoehto, että mies jäisi kotiin tällöin...
115 jatkoa
Koskaan ei ole mitään tarvinnut maksaa takaisin. Mies laittoi säästöistä 10te käsirahaan, kun talo ostettiin. Yhteinen talous, yhteinen elämä. Jos toiselle tulee isompi kulu, vaikka autoon, niin katetaan yhdessä.
Pyritään kaikessa tasa-arvoon. Nyt hän on 9kk vauvan kanssa kotona (olin ensin 9kk), jotta ei heti laiteta päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet vaatii että naiset maksaa pienemmästä palkastaan kaiken eurolle 50/50. Sitten nainen vielä hoitaa kodin ja lapset siihen päälle. On monella miehellälokoisat oltavat.
Tasa-arvo ei ihan kaikilta isin vieläkään toteudu.
Onko sekään nyt ihan reilua, että toinen opiskelee pitkään ja tekee tosi paljon töitä - siitä sitten rangaistuksenomaisesti pitää kompensoida sitä, että toiselle ei koulunkäynti maistunut töitäkin tekee mieli harrastaa vain osa-aikaisesti.
Totuus varmasti löytyy näiden kahden ääripään välistä.
Korkeakoulutus ja ahkera työnteko ei kyllä ole mikään tae hyvästä palkasta. Kantapään kautta tämänkin oppinut... Vaihdoin alaa miesten töihin. Leppoisampaa ja rahaa tulee enempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijat suosittelevat ainakin lapsiperheille yhteisen taloustilin perustamista, johon siirretään rahaa niin, että kumpikin vanhemmista laittaa rahaa saman prosenttiosuuden tuloistaan, esim 80%.
Tililtä hoidetaan sitten lainat, ruuat, vaatteet, huvit, lasten harrastukset jne. Kummallekin jää sitten tässä tapauksessa 20% tuloistaan vaikka sijoitettavaksi osakkeisiin. 3000 euron nettopalkasta jää 600€ ja 1500 euron nettopalkasta 300€.
Kannattaa nyt huomata, että nuo asiantuntijat eivät ajattele asiaa ns. järkitasolla vaan siten, miten saada pankki parhaiten hyötymään asiakkaistaan. Ei ole mitään järkeä lähteä siitä, että paremmintienaava joutuu maksajaksi, kun kulutus kuitenkin on 50/50.
Vastaavasti nuo asiantuntijat suosittelevat sitä, että kotityöt jaetaan tasan. Missä taas ei ole mitään logiikkaa, paremmintienaava joutuu anta
Kyllä meillä ainakin mies syö paljon enemmän, kuin minä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijat suosittelevat ainakin lapsiperheille yhteisen taloustilin perustamista, johon siirretään rahaa niin, että kumpikin vanhemmista laittaa rahaa saman prosenttiosuuden tuloistaan, esim 80%.
Tililtä hoidetaan sitten lainat, ruuat, vaatteet, huvit, lasten harrastukset jne. Kummallekin jää sitten tässä tapauksessa 20% tuloistaan vaikka sijoitettavaksi osakkeisiin. 3000 euron nettopalkasta jää 600€ ja 1500 euron nettopalkasta 300€.
Kannattaa nyt huomata, että nuo asiantuntijat eivät ajattele asiaa ns. järkitasolla vaan siten, miten saada pankki parhaiten hyötymään asiakkaistaan. Ei ole mitään järkeä lähteä siitä, että paremmintienaava joutuu maksajaksi, kun kulutus kuitenkin on 50/50.
Vastaavasti nuo asiantuntijat suosittelevat sitä, että kotityöt jaetaan tasan. Missä taas ei ole mitään logiikkaa, paremmintienaava joutuu antamaan perheelle paljon enemmän kuin se, joka haluaa elää siivellä.
Kenellekäs sen paremmin tienaavan sitten ne pitäisi antaa, jos ei perheelleen. Ainakin, jos perheessä on lapsia, minusta on ihan selvää, että vanhempana haluan antaa heille mahdollisimman paljon. Vaikka se sitten olisi enemmän kuin puolisoni pystyy antamaan.
Niin, sinä olet narsisti ja toinen alistuu, niin kyllähän se pintapuolisesti näyttää toimivalta.