Onko teillä yhteiset rahat parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi yhteinen pankkitili.

Johan olisi painajainen.

meillä yhteisiä ainoastaan minun, vaimolla menee säästöön kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa avioliitossani mulla ja aviomiehellä on yhteiset rahat (omat pankkitilit on edelleen olemassa toki), ja se on mielestämme järkevää, sillä meillä on lapsia. Ajatus siitä, että vahditaan jatkuvasti kumpi maksaa ja mitäkin, on outoa lapsiperheessä. Me suorastaan kummastelemme sellaisia perheitä, missä toinen vanhemmista (yleensä isä) ostaa itselleen kaikkea kivaa ja kallista, ja toinen vanhemmista (yleensä äiti) sekä lapset kulkevat vanhoissa ja rikkinäisissä vaatteissa. Jos ei kiinnosta yhtään avustaa puolisoa edes rahallisesti, niin miksi olla edes yhdessä?

 

TässäKIN on selkeä oletus siitä, että mies tienaa enemmän. Totta kai silloin naiselle kelpaa yhteiset rahat. En ymmärrä, että miksi pitäisi jatkuvasti vahdata menoja, jos on erilliset rahat? Meillä minä tienaan enemmän ja rahat on erilliset. Toi

Tekosyy tuo, että nainen ei voisi tienata enempää, koska on kotona. Jos siis puhutaan ihan perusperheestä, jossa 2-3 lasta. Se pikkulapsiaika on lyhyt. Ja kyllä, meillä minä olen ollut enemmän kotona (mies toki piti oman osansa) lasten kanssa, mutta ehtinyt myöhemmin hyvinkin opiskella lisää ja luoda uraa. 

Minä olen joskus ansainnut enemmän kuin puoliso, mutta kun hän sai opiskelut suoritettua, niin tilanne muuttui radikaalisti. Hän ansaitsee niin paljon, että minun ei ole kannattanut rasittaa itseäni töissä käymällä. 

Puolisoni tienaa kuukaudessa sen mitä minä vuodessa. 

Omat rahat molemmilla mutta usein esim. tarjotaan toisillemme ruoat ja ostellaan molemmat pieniä juttuja makselematta takaisin. Isompiin hankintoihin joskus lainaillaan toisiltamme. 

Tarjotaan puolisolle ruoat ja ostellaan pieniä juttuja. Anteeksi, mutta nyt nauran kuollakseni.

Mulla ja exällä oli omat tilit ja omat rahat. Puoliksi maksettiin kaikki. Oltiin niin pienituloisia, että niitä muutamia satasia ei kannattanut mihinkään yhteiselle tilille siirrellä, kun kaikki meni mitä tuli. Se, jolla sattui isommat tulot kullousellakin hetkellä olemaan, maksoi isommat laskut ja antoi toiselle rahaa tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Omat rahat molemmilla mutta usein esim. tarjotaan toisillemme ruoat ja ostellaan molemmat pieniä juttuja makselematta takaisin. Isompiin hankintoihin joskus lainaillaan toisiltamme. 

Sama ja hyvin sujuu. Pakolliset menot mitotettu niin, että molemmilla on niihin hyvin varaa ja kaupassa kumpikin maksaa pääosin omansa. Ei tarvitse riidellä rahoista kun kumpikin käyttää omansa miten lystää. 

 

Ei ole tosin lapsia. Lasten kanssa olisi varmasti mutkikkampaa pitää omat rahat.

Mä just kysyin mun puolisolta että voisko se jeesata ku mulla ei oo oikein rahaa ruokaan kun maksoin laskuni. Se sano, että sori kun ei nyt pysty auttaan, kun viikonloppuna meni paljon rahaa kun kävi kavereiden kaa jossakin pelijutussa ja ensviikonloppuna kans joku pelijuttu ja sit sen pitää ostaa joku uus pelikone, emmätiijä. Se sano että soita kelaan, ja mä että joo mä soitan. Mentiin naimisiin noin vuos sitte, oli ihanat juhlat ja meitä ihan itketti se puhe ett myötä- ja vastamäessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös suomalaisessa parisuhteessa ole täysin normaalia, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on yhteisiä.

Miksi olisi? Ei mua kiinnosta miehen rahat, kun mulla on omaa. Osakepossa on kyllä nykyisin aika hyvällä tolalla ja mies harmittelee ettei ole itse toiminut samoin.

No ainakin meillä on ollut näin. Puolisoni on ollut kotona hoitamassa lapsia, joten ihan reilua hänelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös suomalaisessa parisuhteessa ole täysin normaalia, että naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rahat on yhteisiä.

Miksi olisi? Ei mua kiinnosta miehen rahat, kun mulla on omaa. Osakepossa on kyllä nykyisin aika hyvällä tolalla ja mies harmittelee ettei ole itse toiminut samoin.

Sinä sait kymppitonnien perinnön, miehesi ei, eli ei ole omaa ansiotasi.

Hyvällä tolalla vaatii pari nollaa lisää

Vierailija kirjoitti:

Ei yhteisiä rahoja ikinä. Aina pitää olla omaa rahaa jolla voi tehdä lupia kyselemättä ihan mitä haluaa.

Ja muutenkin olen sitä mieltä että tasapuolisin tapa on maksaa yhteiset menot 50/50. Edellisessä suhteessani olin se paremmin tienaava ja yhteiset kulut maksettiin tulojen suhteessa. En suostuisi siihenkään enää, vaikka olen nykyisessä suhteessa se huonommin tienaava. Kulut puoliksi. Elintaso toki valitaan sen mukaan johon molemmat suostuvat ja johon molemmilla on varaa. 

Toimii ehkä jos tuloerot ovat pienet. Olen urani aikana tienannut kaksinumeroisen luvun miljoonia, joten ei olisi ollut ihan mahdollista kotiäidin maksaa puolta kaikesta. Olen elättänyt perheen täysin. 

Vierailija kirjoitti:

Miehen rahat on yhteisiä ja minun rahat on minun 

Heh, meillä myös

Vierailija kirjoitti:

Omassa avioliitossani mulla ja aviomiehellä on yhteiset rahat (omat pankkitilit on edelleen olemassa toki), ja se on mielestämme järkevää, sillä meillä on lapsia. Ajatus siitä, että vahditaan jatkuvasti kumpi maksaa ja mitäkin, on outoa lapsiperheessä. Me suorastaan kummastelemme sellaisia perheitä, missä toinen vanhemmista (yleensä isä) ostaa itselleen kaikkea kivaa ja kallista, ja toinen vanhemmista (yleensä äiti) sekä lapset kulkevat vanhoissa ja rikkinäisissä vaatteissa. Jos ei kiinnosta yhtään avustaa puolisoa edes rahallisesti, niin miksi olla edes yhdessä?

Hyvin sanottu. Olen suurituloinen ja varakas mies. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi yhteinen pankkitili.

Rahat voi olla yhteiset mutta kuoleman sattuessa yhteinen pankkitili on huono valinta. 

Silloin jos raha on ollut tärkeää mutta yleensä murheet on maallisia asioita suurempia

Ei tietenkään ole. Jotenkin ihan vinksahtanut ajatuskin, että käyttäisin mieheni rahoja omiin menoihini tai hän käyttäisi minun. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset rahat, koska yhdessä on päätetty olla. 

Uskomattoman naiivi kommentti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yhteisiä rahoja ikinä. Aina pitää olla omaa rahaa jolla voi tehdä lupia kyselemättä ihan mitä haluaa.

Ja muutenkin olen sitä mieltä että tasapuolisin tapa on maksaa yhteiset menot 50/50. Edellisessä suhteessani olin se paremmin tienaava ja yhteiset kulut maksettiin tulojen suhteessa. En suostuisi siihenkään enää, vaikka olen nykyisessä suhteessa se huonommin tienaava. Kulut puoliksi. Elintaso toki valitaan sen mukaan johon molemmat suostuvat ja johon molemmilla on varaa. 

Toimii ehkä jos tuloerot ovat pienet. Olen urani aikana tienannut kaksinumeroisen luvun miljoonia, joten ei olisi ollut ihan mahdollista kotiäidin maksaa puolta kaikesta. Olen elättänyt perheen täysin. 

Sitten heräsit kovettuneiden talouspaperimyttyjen vierestä.

Meillä on omat tilit sekä yhteinen tili.  On koettu toimivaksi.