Onko teillä yhteiset rahat parisuhteessa?

On tosi helppo elämä ollut, kun on aina ollut yhteiset rahat. Näin on tyhjästä lähtien kerrytetty varallisuutta yksiöstä alkaen perheasuntoon kantakaupungissa, kaksi sijoitusasuntoa, metsää ja mökki.

Kun on alusta lähtien siirretty yhteisistä tuloista huomattava siivu säästöön ja eletty lopuilla, on pystytty tähän. 

Vierailija kirjoitti:

Jessus, olisi outoa jos mies pyytäisi rahaa jostain ostoksesta tai minä laskuttaisin häneltä satunnaisen limupullon tai  suklaalevyn minkä ostan samalla kun perheen ruuat....??

Meillä palkat tulee omille tileille mutta siirretään yhteisille, niiltä maksetaan laskut, hankinnat, lomat, sijoitukset kummallekin jne. 

Omissa tileissä nainen jää aina heikommalle - hänelle lankeaa kodin ja lasten kulut ja mies käyttää rahat käytännössä itseensä (auton hankinta, elektroniikka, urheiluvälineet). Ei todellakaan ole oikeudenmukaista!

Ja kyllä olen tienannut enemmän, yhtäpaljon ja nyt eläkkeellä vähemmän kuin mieheni. Kaikki on yhdessä hankittua ja maksettua. 

"Omissa tileissä nainen jää aina heikommalle - hänelle lankeaa kodin ja lasten kulut ja mies käyttää rahat käytännössä itseensä (auton hankinta, elektroniikka, urheiluvälineet). Ei todellakaan ole oikeudenmukaista!"

Miten niin? Meillä ainakaan ei kumpikaan "jää heikommalle", on sovittu suurin piirtein mitä kuluja kumpikin maksaa omilla rahoillaan. Meillä oikeastaan ei ole muita yhteisiä isompia kuluja kuin matkat, ne maksetaan about puoliksi. Jos jossain vaiheessa tuntuu että mulla on nyt mennyt ihan älyttömästi rahaa vaikka ruokaan, hoitaa puoliso seuraavat kauppareissut ja se on siinä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan ole yhteiset rahat eikä tule. Sitä virhettä tuli kokeiltua edellisessä avioliitossa. Sitä vaativat lähinnä ne, joilla on itsellä pienemmät tulot, haluavat hyötyä ja päästä helpommalla. Siinä vedetään kaikki lapsi-, perhe-, rakkaus- ym. kortit esiin vaikka todellinen ydintarkoitus on taloudellinen hyötyminen.

 

Sama täällä. Kaksi kertaa olen jo menettänyt ison osan säästöistäni, kun nainen onkin halunnut erota. Nyt en sitä virhettä enää tee, että sotkin raha-asiat ja rakkauden keskenään. Nykyään molemmilla on omat tilit ja omat rahat. Puoliso maksaa minulle 500 e /kk asumisesta (asunto on 100 % minun), jolla maksan asumiskulut ja varaudun tuleviin remppoihin. Ruokakulut maksellaan vuoroviikoin. Näin molemmille jää hyvin säästöön ja loput palkasta voi käyttää juuri siten kuin itse haluaa

Sehän on vain omaa tyhmyyttä jos maksaa omista rahoistaan lapsien tai kodin yhteisiä menoja. Ne ovat yhteisiä menoja ja maksetaan yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioerossa ilmi , ettei miehellä ollutkaan huimia säästöjä, vaikka oli näin uskotellut. Naisen säästöt yli 100.000 pantiin puoliksi, miehellä oli vain pieni potti Nordean osakkeita alle 4.000 euroa.

Jos on erilliset rahat, muistakaa laatia avioehto.

Mä aikanaan ehdotin avioehtoa, kun oltiin vasta astuttu työelämään ja mulla oli enemmän rahaa. Anoppi veti tästä ehdotuksesta kunnolla herneen nenään, "mihis sä olet lähdössä??".

Noh, ei ollut mulle sitten niin tärkeä juttu niin jäi tekemättä avioehto. Nyt mies tienaa tuplasti enemmän ja pihinä hänellä on paljon säästöjä. Nyt häntä harmittaa, ettei sillon suostunut avioehtoon. Syyttää minua välillä siitä, että jos ero tulee, niin vien hänen rahansa. Vaikka itse oli äitinsä kanssa se, joka oli avioehtoa vastaan alunperin.

Lisäksi ollaan aina maksettu kaikki puoliksi, ikinä en ole mies

Anopin kanssa avioehto??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan ole yhteiset rahat eikä tule. Sitä virhettä tuli kokeiltua edellisessä avioliitossa. Sitä vaativat lähinnä ne, joilla on itsellä pienemmät tulot, haluavat hyötyä ja päästä helpommalla. Siinä vedetään kaikki lapsi-, perhe-, rakkaus- ym. kortit esiin vaikka todellinen ydintarkoitus on taloudellinen hyötyminen.

 

Sama täällä. Kaksi kertaa olen jo menettänyt ison osan säästöistäni, kun nainen onkin halunnut erota. Nyt en sitä virhettä enää tee, että sotkin raha-asiat ja rakkauden keskenään. Nykyään molemmilla on omat tilit ja omat rahat. Puoliso maksaa minulle 500 e /kk asumisesta (asunto on 100 % minun), jolla maksan asumiskulut ja varaudun tuleviin remppoihin. Ruokakulut maksellaan vuoroviikoin. Näin molemmille jää hyvin säästöön ja loput palkasta voi käyttää juuri siten kuin itse haluaa

Jos tuo 500 euroa sisältää kaiken asumisen kulut ja sinä maksat sähkölaskuista vesimaksuihin ynnä kaikkeen muuhun kodin huoltoon liittyvät asiat myöskin niin tuo hyvä sopimus naisellekin. Jollakin 400+ eurolla kun ei saisi vuokrattua edes kämäistä yksiötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan ole yhteiset rahat eikä tule. Sitä virhettä tuli kokeiltua edellisessä avioliitossa. Sitä vaativat lähinnä ne, joilla on itsellä pienemmät tulot, haluavat hyötyä ja päästä helpommalla. Siinä vedetään kaikki lapsi-, perhe-, rakkaus- ym. kortit esiin vaikka todellinen ydintarkoitus on taloudellinen hyötyminen.

 

Sama täällä. Kaksi kertaa olen jo menettänyt ison osan säästöistäni, kun nainen onkin halunnut erota. Nyt en sitä virhettä enää tee, että sotkin raha-asiat ja rakkauden keskenään. Nykyään molemmilla on omat tilit ja omat rahat. Puoliso maksaa minulle 500 e /kk asumisesta (asunto on 100 % minun), jolla maksan asumiskulut ja varaudun tuleviin remppoihin. Ruokakulut maksellaan vuoroviikoin. Näin molemmille jää hyvin säästöön ja loput palkasta voi käyttää juuri siten kuin itse haluaa

Onko avioehtoa? Jos ei, niin erossa kaikki pannaan puoliksi oli sitten omat tai yhteiset tilit tai omat tai yhteiset talot ja metsät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan ole yhteiset rahat eikä tule. Sitä virhettä tuli kokeiltua edellisessä avioliitossa. Sitä vaativat lähinnä ne, joilla on itsellä pienemmät tulot, haluavat hyötyä ja päästä helpommalla. Siinä vedetään kaikki lapsi-, perhe-, rakkaus- ym. kortit esiin vaikka todellinen ydintarkoitus on taloudellinen hyötyminen.

 

Sama täällä. Kaksi kertaa olen jo menettänyt ison osan säästöistäni, kun nainen onkin halunnut erota. Nyt en sitä virhettä enää tee, että sotkin raha-asiat ja rakkauden keskenään. Nykyään molemmilla on omat tilit ja omat rahat. Puoliso maksaa minulle 500 e /kk asumisesta (asunto on 100 % minun), jolla maksan asumiskulut ja varaudun tuleviin remppoihin. Ruokakulut maksellaan vuoroviikoin. Näin molemmille jää hyvin säästöön ja loput palkasta voi käyttää juuri siten kuin itse hal

 

Tuskin tuo nyt kolmatta kertaa enää on naimisiin mennyt vaan avopuoliso kyseessä. Joku järjen hiven täytyy olla toiminnassa.  

No oli kyllä omat rahat ja omat tilit. Kai sitä jotain jakoa hankintojen kanssa oli. Oltiin jo niin rutinoituneita ettei tarvinnut pilkkua viilata.

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo 500 euroa sisältää kaiken asumisen kulut ja sinä maksat sähkölaskuista vesimaksuihin ynnä kaikkeen muuhun kodin huoltoon liittyvät asiat myöskin niin tuo hyvä sopimus naisellekin. Jollakin 400+ eurolla kun ei saisi vuokrattua edes kämäistä yksiötä. 

 

Kyllä se sisältää kaiken. Asunnon kiinteät kustannukset on 300 e / kk, jonka lisäksi maksan asuntolainan lyhennystä 1000 e /kk (tästä puolet on korkoa). Remontteihin menee lähitulevaisuudessa kymppitonneja, kun katto ja salaojat täytyy uusia. Nämäkin maksan itse. Mielestäni tämä on reilu kuvio, sillä puolisollani meni aiemmin vuokra-asumiseen lähes 1000 e/kk, joten nyt molemmille jää 500 e/ kk enemmän säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Onko avioehtoa? Jos ei, niin erossa kaikki pannaan puoliksi oli sitten omat tai yhteiset tilit tai omat tai yhteiset talot ja metsät.

En tietenkään mennyt, enkä tule enää menemään naimisiin. Yhtään taloudellista sotkua en toisten vuoksi enää halua

On erillisiä ja on yhteisiä. Yhteisiin menee sen verran kun keskimäärin käytetään ruokiin, vuokriin ja lapsiin, sama prosentti kummankin palkasta. 

Asunto ja auto on puoliksi ostettu. Mökki on minun ennen liittoa ostamani joten vastaan sen pysyväisparannuksista, toki juoksevat kulut hoidetaan yhteiseltä tililtä ja yhdessä tehdään töitä siellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi yhteinen pankkitili.

Rahat voi olla yhteiset mutta kuoleman sattuessa yhteinen pankkitili on huono valinta. 

Ei ole, jos on muodossa "rouva TAI herra" eikä "rouva JA herra".

Ainoo syy miksi mun kannattaisi ottaa parisuhde jos on rikas äijä joka maksaa mulle kaiken ja kuskaa mua hienolla autolla joka paikkaan. Persaukiset äijille, ei kiitos!

Yhteinen tili on, johon siirretään lainaan ja laskuihin liittyvät kulut. Kaupassa koitetaan maksaa suunnilleen puoliksi eli joka toinen kerta. Loput on omia rahoja. Meillä ei todellakaan tarvi maksaa toiselle takaisin jotain pikkujuttuja (alle n. 100€), mutta kyllä esim mies ostaa omat kaiuttimensa ja minä vaikkapa oman autoni renkaat ja vaatteeni.

Yhteinen taloustili plus omat tilit molemmilla. Minä tienaan tällä hetkellä huomattavasti enemmän ja maksan noin 70% perheen kuluista,  mutta tilanne on vaihdellut suhteen aikana paljonkin. Olin useamman vuoden kotona lasten kanssa eikä mulla ollut tuloja ollenkaan ja ennen lapsia tienattiin about saman verran. Meillä on suht samanlainen suhtautuminen rahaan ja musta on todella tärkeää että molemmilla on omatkin rahat yhteisten lisäksi. 

Meillä on yhteinen talous mutta omat tilit. Joskus harvoin on jouduttu tilanteeseen jossa toinen joutuu toteamaan, että maksa sinä tämä. Nyt on seitsemän auto taloudessa, mies on maksanut niistä kuusi ja minä yhden. Kun oli pieniä lapsia ja olin äitiyslomalla, mies maksoi käytännössä kaiken. Kertaalleen mies oli vuoden työttömänä, jolloin hoidin asumismeno, nykyään ne menee taas puoliksi. Kumpikin käyttää varallisuuttaan miten haluaa, yli kymppitonnien menoista kyllä aina keskustellaan etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Omassa avioliitossani mulla ja aviomiehellä on yhteiset rahat (omat pankkitilit on edelleen olemassa toki), ja se on mielestämme järkevää, sillä meillä on lapsia. Ajatus siitä, että vahditaan jatkuvasti kumpi maksaa ja mitäkin, on outoa lapsiperheessä. Me suorastaan kummastelemme sellaisia perheitä, missä toinen vanhemmista (yleensä isä) ostaa itselleen kaikkea kivaa ja kallista, ja toinen vanhemmista (yleensä äiti) sekä lapset kulkevat vanhoissa ja rikkinäisissä vaatteissa. Jos ei kiinnosta yhtään avustaa puolisoa edes rahallisesti, niin miksi olla edes yhdessä?

TässäKIN on selkeä oletus siitä, että mies tienaa enemmän. Totta kai silloin naiselle kelpaa yhteiset rahat. En ymmärrä, että miksi pitäisi jatkuvasti vahdata menoja, jos on erilliset rahat? Meillä minä tienaan enemmän ja rahat on erilliset. Toinen maksaa laskut x ja toinen laskut x. Ruokatili on yhteinen ja sinne laittaa molemmat rahaa. Kumpikin käyttää loput rahansa miten lystää. Ja toki kun taloudellisesti pärjätään ihan ok niin ei ne menot ikinä tasan mene, jos on jotain muita kuluja esimerkiksi lasten osalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa avioliitossani mulla ja aviomiehellä on yhteiset rahat (omat pankkitilit on edelleen olemassa toki), ja se on mielestämme järkevää, sillä meillä on lapsia. Ajatus siitä, että vahditaan jatkuvasti kumpi maksaa ja mitäkin, on outoa lapsiperheessä. Me suorastaan kummastelemme sellaisia perheitä, missä toinen vanhemmista (yleensä isä) ostaa itselleen kaikkea kivaa ja kallista, ja toinen vanhemmista (yleensä äiti) sekä lapset kulkevat vanhoissa ja rikkinäisissä vaatteissa. Jos ei kiinnosta yhtään avustaa puolisoa edes rahallisesti, niin miksi olla edes yhdessä?

 

TässäKIN on selkeä oletus siitä, että mies tienaa enemmän. Totta kai silloin naiselle kelpaa yhteiset rahat. En ymmärrä, että miksi pitäisi jatkuvasti vahdata menoja, jos on erilliset rahat? Meillä minä tienaan enemmän ja rahat on erilliset. Toinen maksaa laskut x ja toinen laskut x. Ruokatili on

Tuo menojen vahtimisella tarkoitan AP:n tilannetta, jossa mies vaikuttaa lähestulkoon perivän häneltä velkoja. Auta armias, jos tuohon suhteeseen syntyy lapsia, nimittäin tuommoinen senttien vahtaaminen voi aiheuttaa lapsille hyvin riitaisan ja stressaavan kasvuympäristön. Ja hei, suurimmalle osalle naisista kelpaa yhteiset rahat, vaikka itse saisi isompaa kuukausipalkkaa. Toki melko harvoin nainen tienaa miestä enemmän; yleensä mies tienaa naista enemmän siksi, että jos pariskunta tekee lapsia, niin todennäköisemmin nainen hoitaa lapsia kotona muutaman vuoden ja näin ollen mies pääsee palkkakehityksessä vaimonsa edelle. Tämän lisäksi äiti on yleensä se, joka jää lasten kanssa kotiin silloin, kun lapset sairastuvat, ja isä menee töihin. Ja noh, oma tulotasoni ja mieheni tulotaso ovat melko samoja, mutta meillä silti on yhteiset rahat :D

- Se jolle vastasit

Meillä on ollut yhyeinen talous ja yhyeiset rahat siitä asti kun yhteen mentiin, 40 vuotta. Monenlaista on raharintamalla koettu näiden vuosien aikana, mutta yhteiseen hiileen on puhallettu koko ajan ja nyt liekit loimuaa.