Lue keskustelun säännöt.
Kielten opiskelu. Jotainhan tavassa opiskella kieltä on pielessä, jos opiskelet vuosia, muttet sitten osaa edes kahvilassa tilata.
15.02.2025 |
Näin kärjistetysti.
Hyvin tyypillinen ongelma siis on aivan arkipäivän peruskielen osaamattomuus, täysi kyvyttömyys kommunikoida aivan alkeet, vaikka kieltä on opiskeltu pitkällekin, käyty läpi kaikki mahdollinen kielioppi koukeroineen ja sääntöineen, luettu älyttömän vaikeaa tekstiä oppikirjoista ja käännetty niitä sekä harjoiteltu todella vaikeita sanoja.
Ei ole lainkaan harvinaista kuulla, että "opiskelin ranskaa neljä vuotta, enkä sanaakaan osaa arkielämässä sanoa tai kommunikoida".
Tein aloituksen siksi, että olen nyt aloittanut vieraan kielen opiskelun, enkä halua tuhrata tähän viittä vuotta aikaa todetakseni, etten osaisi edes sämpylää kahvilassa sitten tosipaikan tullen tilata.
Eli keskustelua tehokkaasta kielten opiskelusta ja vinkkejä. Ihan arkielämän tilanteita varten, ei mitään ydinfysiikkatasoiselle osaamiselle pyrkimistä.
Eli miten uusi kieli kannattaa opiskella, että ihan normaalissa arjessa pystyisi tuosta noin vain puhumaan perusjuttuja!
Kommentit (249)
Suomesssa kielen opiskelu painottuu luetun- ja kuullunymmärtämiseen ja kielioppiin, ei keskusteluun ja puhumiseen. Heti jos teet pienenkin virheen kieltä puhuessa virheistä huomautetaan ja luokkakaverit nauraa että ethän sä osaa mitään. Monella jäänyt koulun kielenopiskelusta traumat että ei uskalla käyttää kieltä muuta kun korkeintaan kirjoitettuna ja silloinkin pahoittelee huonoa kielitaitoa vaikka todellisuudessa se kielitaito olisi ihan riittävä. Jos oikeasti haluaa oppia kieltä sitä kieltä pitäisi päästä käyttämään ympäräistössä jossa sua ei tuomita virheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minkä tason opiskelusta on kyse? Filologian opiskelu yliopistossa tökkii jo esimmäisenä vuonna, jos ei ole koulun lisäksi ollut muuta kosketusta kieleen. Sisäänpääsykin vaikeaa. Puolia opintopisteitä väkerretään tuntitolkulla kotona. Ihan eri tasolla 'opiskellaan', jos käydään istumassa pari tuntia viikossa työväenopiston iltakurssilla. Pari sivua kotitehtäviä voi tehdä, jos huvittaa. Seuraavalla tunnilla kerrataan kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kyse on rohkeudesta. Osattaisiin kyllä mutta ei uskalleta käyttää kieltä. Ja kuvitellaan, että puhua voi vain täydellisin lausein kun usein riittää myös "vähän sinne päin" puhuttu kieli.
No näinhän se on. Toisaalta kyllähän suomalaiset varsin ilkeämielisesti nauravat esim. rallienglannille, vaikka sanoma tulisi sillä selväksi. Ensin pitäisi lopettaa se pilkkaaminen, sitten vasta olettaa, että on rohkeutta virheiden tekemiseen.
Ihan turhaan naureskelevat, suomalaisten rallienglanti on itseasiassa todella hyvin ymmärrettävää, verrattuna vaikka ranskalaisten aksenttiin tai skottien aksenttiin. Ei kukaan muu kuin suomalaiset itse pidä sitä nolona tai häpeällisenä, maailmalla suomalaisten aksentille ei naura kukaan. Mikä siinä on, että aina pitää kaikkea hävetä, nolompaa se on yrittää imitoida toisten puhetta ja imitoida vaikka brittien ääntämystä kuin ihan reilusti puhua kuin suomalainen rallikuski.
En tiedä minkä ikäisiä palstalaiset ovat, mutta itse olen 26-vuotias ja kaikki kieltenopettajani peruskoulussa ja lukiossa painottivat, että puhuessa ääntäminen ja kielioppi eivät ole olennaisimpia asioita. Tärkeintä on, että vastapuoli ymmärtää, mitä tarkoitat, ja jos huomaa, että vastapuoli ei usein tunnu ymmärtävän, niin sitten kannattaa kiinnittää enemmän huomiota ääntämiseen ja/tai kielioppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vikahan on siinä, että jos kieltä ei tarvitse arkipäivässä niin se näivettyy ja unohtuu kokonaan ellei aktiivisesti itse tee jotain sen ylläpidon eteen. Eli kyse on motivaatiosta. Jos oikeasti haluat oppia kielen ja ylläpitää taitoa niin käytät sitä aktiivisesti myös oppituntien ulkopuolella, esim. pyörit senkielisillä sivustoilla, katsot senkielisiä ohjelmia ja videoita, jne.
Sivustot ja ohjelmat/videot vieraalla kielellä ovat passiivista oppimista. Auttaa tietysti jonkun verran mutta puhuminen ei silti onnistu kovinkaan kummoisesti. Oma kokemus. Katsoin Italian RAI kanavasta kaikkea mahdollista ja tekstitin filmit/lähetykset myös italiaksi jotta kuulin ja luin tekstit myös. Opin hyvin ymmärtämään kahden vuoden katselulla. Mutten puhumaan. Menin sitten Firenzeen intensiivikurssille kahdeksi viikoksi, jossa oli 8 tuntia päivässä kurssia. Kurssi oli rasittava todellakin mutta kos
Ääntämys kannattaakin opetella vasta kohdemaassa, jos siis on suunnitteilla sinne muuttaminen. Oppii kerralla oikein. Väärästä ääntämyksestä on hankala oppia pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomesssa kielen opiskelu painottuu luetun- ja kuullunymmärtämiseen ja kielioppiin, ei keskusteluun ja puhumiseen. Heti jos teet pienenkin virheen kieltä puhuessa virheistä huomautetaan ja luokkakaverit nauraa että ethän sä osaa mitään. Monella jäänyt koulun kielenopiskelusta traumat että ei uskalla käyttää kieltä muuta kun korkeintaan kirjoitettuna ja silloinkin pahoittelee huonoa kielitaitoa vaikka todellisuudessa se kielitaito olisi ihan riittävä. Jos oikeasti haluaa oppia kieltä sitä kieltä pitäisi päästä käyttämään ympäräistössä jossa sua ei tuomita virheistä.
Suomessa on ongelmana, että vältetään kielen käyttämistä mikäli ei osaa natiivitasoisesti. Naureskellaan esimerkiksi rallienglannille. Mitä väliä osaako täydellisesti, riittää kun ymmärtää kuulemansa ja lukemansa ja osaa ilmaista asiansa. Muu on ekstraa.
Todellakin aidosti ihmettelen rallienglannille nauramista. Ranskalaisilla, tanskalaisilla, venäläisillä, espanjalaisilla, saksalaisilla ja italialaisilla on kaikilla todella selkeä aksentti puhuessaan englantia ja eivät näytä häpeävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Nuoret kieltytyvät suullisista harjoituksia, eivät pysty kommunikoimaan muiden kanssa. Kommunikointi suomeksikin ilman viestejä on hankalaa. Välkällä seisovat ringissä ja kommunikoivat kännykä kautta.
2. Vain kirjallista taitoa mitataan (ylppärit), joten siihen panostetaan.
Jotkut kielet on myös vaikeampia kuin toiset. Itse opin hyvin helposti englantia, ruotsia ja espanjaa. Myös saksa ja italia ok. Ranskaa ja Venäjää en koskaan oppinut vuosien opiskelusta huolimatta. Toki sitä kielitaitoa on jossain, mutta se on hyvin passiivista. Osaan kyllä lausua ko. kieliä ihan hyvin, mutta kieliopillisesti korrektin lauseen muodostaminen tuottaa vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma kahvia tilatessa on usein murre. Vaikka tilaisi hyvin ranskaksi niin tarjoilija on Marokosta eikä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesssa kielen opiskelu painottuu luetun- ja kuullunymmärtämiseen ja kielioppiin, ei keskusteluun ja puhumiseen. Heti jos teet pienenkin virheen kieltä puhuessa virheistä huomautetaan ja luokkakaverit nauraa että ethän sä osaa mitään. Monella jäänyt koulun kielenopiskelusta traumat että ei uskalla käyttää kieltä muuta kun korkeintaan kirjoitettuna ja silloinkin pahoittelee huonoa kielitaitoa vaikka todellisuudessa se kielitaito olisi ihan riittävä. Jos oikeasti haluaa oppia kieltä sitä kieltä pitäisi päästä käyttämään ympäräistössä jossa sua ei tuomita virheistä.
Suomessa on ongelmana, että vältetään kielen käyttämistä mikäli ei osaa natiivitasoisesti. Naureskellaan esimerkiksi rallienglannille. Mitä väliä osaako täydellisesti, riittää kun ymmärtää kuulemansa ja lukemansa ja osaa ilmaista asiansa. Muu on ekstraa.
Natiivitasoisesti ei voi osata ellei ole natiivi. Eli asuminen ko. maassa, kaksikielisyys tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä äidinkieli on kaikkein tärkein asia, että oppii vierasta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
1. Nuoret kieltytyvät suullisista harjoituksia, eivät pysty kommunikoimaan muiden kanssa. Kommunikointi suomeksikin ilman viestejä on hankalaa. Välkällä seisovat ringissä ja kommunikoivat kännykä kautta.
2. Vain kirjallista taitoa mitataan (ylppärit), joten siihen panostetaan.
Jokaisessa ylppäreiden kielikokeessa on myös kuuntelutehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesssa kielen opiskelu painottuu luetun- ja kuullunymmärtämiseen ja kielioppiin, ei keskusteluun ja puhumiseen. Heti jos teet pienenkin virheen kieltä puhuessa virheistä huomautetaan ja luokkakaverit nauraa että ethän sä osaa mitään. Monella jäänyt koulun kielenopiskelusta traumat että ei uskalla käyttää kieltä muuta kun korkeintaan kirjoitettuna ja silloinkin pahoittelee huonoa kielitaitoa vaikka todellisuudessa se kielitaito olisi ihan riittävä. Jos oikeasti haluaa oppia kieltä sitä kieltä pitäisi päästä käyttämään ympäräistössä jossa sua ei tuomita virheistä.
Suomessa on ongelmana, että vältetään kielen käyttämistä mikäli ei osaa natiivitasoisesti. Naureskellaan esimerkiksi rallienglannille. Mitä väliä osaako täydellisesti, riittää kun ymmärtää kuulemansa ja lukemansa ja osaa ilmaista asiansa. Muu on ekstraa.
Tarkoittaa, että sotketaan suomea ja englantia keskenään. Aivan outoa että näin tehdään. Esim. sanaa "about" käytetään kirjoittaessa enemmän kuin suomalaista "noin" sanaa. Outoa kirjoittaa pari sanaa englantia suomalaisiin lauseisiin. Natiivitasoisesti oppia joku kieli ei ole yksinkertaista edes heille, jotka asuvat jossain maassa ja puhuvat sujuvasti maan kieltä. Huoliteltu kielenkäyttö on aina hyvää kuultavaa vaikkei osaisi kieltä ollenkaan täydellisesti. Rallienglanti ei ole sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sitä sanotaan, että lapsethan oppivat kielensä ensin kuuntelemalla, sitten pikku hiljaa puhumalla. Sitten vasta tulee kirjoittaminen ja paljon myöhemmin kielioppi koulussa.
Tuo tapa ainakin ns. toimii.
Juuri tässä mennään kovaa metsään.
Kouluhan pitää järjestää, niin että tytöt menestyy kielten opetuksessa eli opetellaan kielioppiosääntöjä ulkoa ja todistellaan pojille kuinka huonosti osaavat kieltä, kun eivät motivoidu tästä hölmöilystä.
Alakouluikäiset pojat sitten siellä pelimaailmassa mölisevät keskenään paskalla englannilla ja tytöt naureskelee kuinka huonosti ne osaa. Tytöt ei saa kuitenkaan kommunikoiduksi sanaakaan, koska saattaa mennä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sitä sanotaan, että lapsethan oppivat kielensä ensin kuuntelemalla, sitten pikku hiljaa puhumalla. Sitten vasta tulee kirjoittaminen ja paljon myöhemmin kielioppi koulussa.
Tuo tapa ainakin ns. toimii.
Kielet ovat niin erilaisia, samoin oppijat. Englanninkielisissä maissa kouluissa pidetään 'spelling bee'-kisoja, koska korvakuulolta ei pysty useinkaan arvaamaan, miten sana kirjoitetaan. Sen takia aikuisetkin kirjoittavat ihan mitä sattuu. Suomessa tämä ongelma on paljon pienempi (en puhu luki-häiriöstä).
Minun mielestä on virhe, jos kuulemista, puhumista ja kirjoittamista ei opetella yhtä aikaa. Muuten ehtii ainakin suomalainen monta kertaa kuvitella mielessään sanojen ihan väärän kirjoitustavan. Tarkoitan sitä, että jos monta kertaa kuulet 'zooz', et yhtään tajua, että henkilön nimi pitäisi kirjoittaa George.
Italiaa oppii hyvin italiano automatico ohjelmalla. Vaatii tosin, että jonkinlainen pohja on valmiiksi, mutta sen voi hankkia vaikka duolingolla.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma kahvia tilatessa on usein murre. Vaikka tilaisi hyvin ranskaksi niin tarjoilija on Marokosta eikä ymmärrä.
Täh? Marokkolaiset n. 90% puhuvat ranskaa ja/tai espanjaa.
Jos haluat oppia puhumaan, niin hanki joku, jonka kanssa voit harjoitella puhumista, esimerkiksi toinen samaa kieltä opiskeleva. Hänen kanssaan voit sitten harjoitella tyypillisiä tilanteita, kuten kahvilassa, kaupassa ja hotellissa asiointia niin monta kertaa, että ne sujuvat.
Jos et löydä ketään puhekaveria, niin laita vaikka sohvalle nalle ja juttele sille.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Toki tehokkainta harjoitusta on asua ko. maassa, mutta siihen harvalla on mahdollisuuksia.
Opiskelin ranskaa lukiossa vuonna keppi ja porkkana ja todella rakastin sitä kieltä. Myöhemmin kertailin itsekseni ja menin kansalaisopistoon jollekin keskitason kurssille. Pärjäsin hyvin kieliopissa, mutten saanut sanaa suustani, enkä juuri ymmärtänyt kuulemaani. Noilla toisaalta parjatuilla kursseilla oppii juuri käytännön kieltä. Mutta en nyt itse väheksyisi kielioppiakaan. Haluan oppia esim. verbien taivutuskaavat, enkä opetella vain korvakuulolta ulkoa jokaisen verbin jokaista muotoa. Minulle se luo pohjaa ja ymmärrystä kielen logiikkaan.