Lue keskustelun säännöt.
Mies ei pysty ikinä uskomaan mitään mitä sanotaan, alan tulla hulluksi
14.02.2025 |
On siis ihan hyvä suhtautua kuulemaansa kriittisesti, varsinkin jos on kyse joistain väittämistä (tyyliin pelkkien banaanien syöminen on hyväksi jalkapohjien iholle tmsp), mutta kun ihminen ei usko MIHINKÄÄN mitä sanotaan...
Esim. sanon jonkun työhöni liittyvän faktaseikan: "Ei kai se nyt tolleen mene" tai sanon ostavani imodiumia vatsavaivoihin: "Eihän ne toimi", kerron että kissa oksensi matoja: "Ei talvella ole matoja" jne jne. IHAN JOKA ASIASSA. Ihan kuin olisin joku hölmö tyttöparka joka ei tiedä mistään mitään, tai sitten on vain luontainen tarve olla vastaan. En ymmärrä, mutta alkaa syödä omaa energiaa se että kaiken joutuu aina todistamaan tai vääntämään rautalangasta, ihan hölmötkin asiat. Taitaa kohta ero tulla kun en jaksa.
Kommentit (179)
Luuletko itse olevasi kaikkitietävä ? Vaikuttaa siltä ! Mikä sinä olet muuttamaan muita ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä minkälainen ihminen on ottanut tuollaisen kumppanikseen, mitä on päässä liikkunut, voisiko joku ihan oikeasti kertoa, kun näitä vastaavia tapauksia näyttää täällä ja joka paikassa olevan aivan loputtomiin?????
Mies on selvästi vähän yksinkertainen, eikä useinkaan tajua, mistä puhutaan. Hän näyttää tarttuvan johonkin kuulemaansa yksityiskohtaan tai sanaan, josta sitten kehittää jonkun oman (väärin)ymmärtämänsä jutun, jota sitten kommentoi.
Jollei hän ole ollut tuollainen aina, on hyvä pysähtyä kysymään, onko sattunut joku tapaturma, jossa on voinut tulla aivovaurio, joku sairaus, joka on heikentänyt aivojen toimintaa (trombooseja, veritulppia, TIAa, koronaa, influenssaa, dementiaa?) tai onko joku muu trauma, voinut esim psykologisesti heikentää kognitiivisia kykyjä? Onko liikaa alkoholia tai muita päihteitä? Unilääkkeitä?
Onko hänellä asperger-piirteitä? Kuulostaa vähän siltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehestä on tullut nyt viiskymppisenä samanlainen.
Esim jos sanon, että pakkanen on kiristynyt eiliseltä, hän sanoo, että " ei se mitään kiristynyt ole... siellä on kova pakkanen, juu, katsos kun on kovempi pakkanen kuin eilen ".
Jos sanon, että "eilen oli sähkökatkos", hän vastaa "ei ollut, katsos kun oli vaan sähkönjakelussa paussi ja sähköt ei olleet päällä viiteen minuuttiin", jne jne.
Ja nämä hän sanoo kyllästyneen opettavaisella ja tietäväisellä äänensävyllä.
Minun eksä oli vähän samanlainen. Kaikkeen mitä sanoin, oli vastauksena joko vänkäämistä tai vähättelyä. "ei kai se nyt noin ole", "mitäs tuossa on ihmeellistä", "älä nyt viitsi", jne. Loputtomiin. Teki tätä myös vanhemmilleen. Ja tämä piirre tuli esiin vasta muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen.
Todella epämiellyttävä piirre. Onko miehesi tuollainen vain sinulle vai kaikille? Oletko kysynyt häneltä suoraan että miksi ihmeessä ei usko mitään? No varmaan olet mutta mitä se vastaa? Eksäni vastasi ettei hän oikeastaan tiedä, on kuulemma vain tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisia naisia on ikävä kyllä olemassa, ovat aina itse oikeassa, se loukkaa ! Itsekin nainen.
Aaaargh sama! Ja jos mulla on jotain, mitä tahansa hässäkkää, niin olettaa aina ensin, että minä olen se syyllinen. Eli asettuu aina sen ei-minun puolelle. Esim jos kassa antaa väärin takaisin, niin "ehkä vain muistat väärin minkä setelin annoit", tai jos kaveri tekee oharit, niin "ehkä sä olet loukannut sitä jotenkin, ja siksi ihan ymmärrettävää".
Olen yrittänyt sanoa asiasta jotain sata kertaa, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa vanhanaikaiselta sovinismilta. Ellei sitten ole mt.ongelma. Ei kuulosta normaalilta.
Katso Googlelle epäluuloinen persoonallisuus.
Mun ex kyseli kaikkeen "Oletko varma?". Ei kysellyt muilta varmistuksia kaikkeen. Tulkitsin tavaksi alistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh sama! Ja jos mulla on jotain, mitä tahansa hässäkkää, niin olettaa aina ensin, että minä olen se syyllinen. Eli asettuu aina sen ei-minun puolelle. Esim jos kassa antaa väärin takaisin, niin "ehkä vain muistat väärin minkä setelin annoit", tai jos kaveri tekee oharit, niin "ehkä sä olet loukannut sitä jotenkin, ja siksi ihan ymmärrettävää".
Olen yrittänyt sanoa asiasta jotain sata kertaa, mutta ei.
Katso itseäsi ! Valitat pikkuasioista. Jos kassa antoi väärin takaisin, korjaa asia kassan kanssa. Mistä tiedät, että kaverisi teki oharit. Kysy kaveriltasi. Vaikutat tyypiltä joka valittaa pikkuasioista ja jonka elämä on liian helppoa.
Jätä se, tuo käytös ei tule muuttumaan. Tapailin kerran samanlaista miestä.
Käveltiin kaupungilla kun varjossa oli +30 astetta:
-Alkaa jo olla liian kuuma.
-Ei ole!
Istuttiin ulkona rappusilla, kun viereisestä puskasta kuului rapinaa:
-Tuolla taitaa olla jokin eläin.
-Ei ole!
Ja siilihän sieltä taapersi esiin. Tapailu ei kestänyt kauan, on todella rasittavaa, kun toinen väittää vastaan joka asiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä menit parisuhteeseen itsepäisen vastarannan kiisken kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh sama! Ja jos mulla on jotain, mitä tahansa hässäkkää, niin olettaa aina ensin, että minä olen se syyllinen. Eli asettuu aina sen ei-minun puolelle. Esim jos kassa antaa väärin takaisin, niin "ehkä vain muistat väärin minkä setelin annoit", tai jos kaveri tekee oharit, niin "ehkä sä olet loukannut sitä jotenkin, ja siksi ihan ymmärrettävää".
Olen yrittänyt sanoa asiasta jotain sata kertaa, mutta ei.
Katso itseäsi ! Valitat pikkuasioista. Jos kassa antoi väärin takaisin, korjaa asia kassan kanssa. Mistä tiedät, että kaverisi teki oharit. Kysy kaveriltasi. Vaikutat tyypiltä joka valittaa pikkuasioista ja jonka elämä on liian helppoa.
Hahahahah! Sinähän se tiedät kaiken paremmin kaikista minun elämän tilanteista ja elämäni helppoudesta :D
Minä en jaksa näitä typeriä jankuttajia ollenkaan. Ei tulisi mieleenkään aloittaa parisuhdetta noin hankalan ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh sama! Ja jos mulla on jotain, mitä tahansa hässäkkää, niin olettaa aina ensin, että minä olen se syyllinen. Eli asettuu aina sen ei-minun puolelle. Esim kassa antaa väärin takaisin, niin "ehkä vain muistat väärin minkä setelin annoit", tai jos kaveri tekee oharit, niin "ehkä sä olet loukannut sitä jotenkin, ja siksi ihan ymmärrettävää".
Olen yrittänyt sanoa asiasta jotain sata kertaa, mutta ei.
Isäni oli samanlainen. Teki tuota äidille ja minulle. Oli kyllä raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh sama! Ja jos mulla on jotain, mitä tahansa hässäkkää, niin olettaa aina ensin, että minä olen se syyllinen. Eli asettuu aina sen ei-minun puolelle. Esim jos kassa antaa väärin takaisin, niin "ehkä vain muistat väärin minkä setelin annoit", tai jos kaveri tekee oharit, niin "ehkä sä olet loukannut sitä jotenkin, ja siksi ihan ymmärrettävää".
Olen yrittänyt sanoa asiasta jotain sata kertaa, mutta ei.
Parisuhteessa minulle on tärkeintä kumppanin tuki. Se, että ollaan tiimi. Samalla puolella, tuli mitä tuli.
Ex oli tuollainen. Ihan sama mitä sanoi, niin ei uskonut tai vaati todisteita. Sitten kun niitä tarjosin, laitoin hänelle tutkimuksia aiheesta, niitä lukematta sanoi että ovat huijausta.
Oli naisvihaaja. Väitti ettei ole, ja ei ehkä suoraan ollutkaan, ns piti kyllä naisista, mutta sisään rakennettua naisvihaa oli täynnä.
Ota ero. Kuulostaa umpityhmältä mieheltä.