Lue keskustelun säännöt.
Mies ei pysty ikinä uskomaan mitään mitä sanotaan, alan tulla hulluksi
14.02.2025 |
On siis ihan hyvä suhtautua kuulemaansa kriittisesti, varsinkin jos on kyse joistain väittämistä (tyyliin pelkkien banaanien syöminen on hyväksi jalkapohjien iholle tmsp), mutta kun ihminen ei usko MIHINKÄÄN mitä sanotaan...
Esim. sanon jonkun työhöni liittyvän faktaseikan: "Ei kai se nyt tolleen mene" tai sanon ostavani imodiumia vatsavaivoihin: "Eihän ne toimi", kerron että kissa oksensi matoja: "Ei talvella ole matoja" jne jne. IHAN JOKA ASIASSA. Ihan kuin olisin joku hölmö tyttöparka joka ei tiedä mistään mitään, tai sitten on vain luontainen tarve olla vastaan. En ymmärrä, mutta alkaa syödä omaa energiaa se että kaiken joutuu aina todistamaan tai vääntämään rautalangasta, ihan hölmötkin asiat. Taitaa kohta ero tulla kun en jaksa.
Kommentit (179)
Kaikilla ihmisillä on tarve vuorovaikutukseen, mutta kun mitään asiaa/tietoa ei ole, aletaan vänkäämään. Sillä mitä puhutaan ei ole väliä, vaan että hän saa huomiosi. Älä anna huomiotasi enää. Käänny vähän sivuttain, ettet katso häntä. Toteat vaan joojoo.
Kun hän ei saa reaktiotasi, aggressio voi lisääntyä ja siitä huomaat kuinka huono mies on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:llä on just samanlainen mies, kuin minullakin:D
Aina on pakko sanoa vastaan/olla tietävinään paremmin. Jakelee neuvoja, jotka on päteneet 50 vuotta sitten työelämässä jne.
Monta suurta vahinkoa (rahallista ja muutakin) on tullut, kun mies on pätenyt, eikä ole uskonut, kun olen yrittänyt sanoa vastaan, koska olen tiennyt varmasti, miten asian laita oikesti on.
Olen sitten luovuttanut ja antanut virheen tapahtua, mutta mies ei näytä oppivan.
Tiedän tapauksia joissa nainen on todellakin saanut näyttää kaapin paikan ja mies on tyytynyt myötäilemään,no kohta on ukko vaihtunut ns.jännämieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on päässään ahtaat lokerot toisille ihmisille, ja etukäteen päätetyt roolit.
Nuori nainen, tyttö ja vaimo on niissä alempi kuin miehet, pojat ja vanhemmat naiset.
Jos alhaiseksi määritelty hahmo sanoo jotain, niin hänet pitää vaientaa välittömästi, ja jotenkin saada hiljaiseksi ettei vaan käsikirjoitus mene pilalle.
Tämä on varmasti totta. Sitä ilmenee myös työelämässä, joillain kollegoilla on lähes sairaalloinen tarve painaa jotakuta tiettyä alas vuodesta toiseen. Yksi lähisukulaiseni on tehnyt sitä koko elämänsä ajan yhdelle sisarukselleen. Ilmeisesti se on todella yleistä parisuhteissakin niillä miehillä, joilla on sisäistettyä naisvihaa, ei tietenkään kaikilla miehillä.
Minäkin olen valitettavasti ymmärtänyt tämän pitkän avioliiton aikana, että mies todellakin arvostaa miehiä paljon enenmmän, kuin minua ja naisia yleensä.
Kun minä sanon, että joku asia pitää tehdä näin ja mies on eri mieltä, niin sitten, kuin hän on puhunut asiasta "naapurin Jorman" kanssa, hän tulee kotiin ja sanoo, että Jorma sanoi, että asia on niin tai näin(eli niin, kuin minä sanoin)mutta sitä minun sanomista ei mitenkään noteerata tai uskota, mutta kun naapurin Jorma niin sanoo, niin asia sitten on niin. Tätä tapahtuu usein. Valitettavasti. Mies saataa myös antaa ymmärtää, että se olinkin minä joka väitin jotakin muuta(eli sitä minkä hän oli sanonut ja mikä oli väärä/huonompi vaihtoehto)
Oisko tällä jotakin tekemistä myös huonon itsetunnon kanssa? Pitää yrittää päteä?
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt tuohon ilmiöön todella usein elämässäni. Ja itsetuntoni on saatu murjottua ihan sohjoksi.
Olen miettinyt mikä yhdistää niitä ihmisiä, ketkä kohtelevat toista noin. Eihän kaikki tietenkään tee niin, mutta useampi ihminen on tuohon vähättelyyn, lyttäämiseen, hiljentämiseen, mitätöimiseen ja alaspainamiseen turvautunut.
Huomasin kun kävin noita ihmisiä läpi, niin heissä on yksinkertaisia kouluttamattomia sovinisteja, kateellisia naisia, epävarmoja miehiä ja sellaisia työtovereita ketkä kokee itsensä uhatuksi.
Yksikään fiksu, menestynyt, kaunis, älykäs ja korkean statuksen ihminen ei ole koskaan käyttäytynyt noin. Aina vaan ne reppanat ja kenellä on tarve jotenkin repiä toista itsensä alapuolelle.
Olen jo ajatellut että olen jotenkin hirveä ihminen ja minussa on jotain perustavanlaatuista pahaa, kun niin moni on minulle inhottava. Onneksi tämä ketju teki selväksi, että tässä on laajem
Kyllä voi ihan yliopistosta valmistunut maisterikin yrittää polkea ja pienentää muita, jotta olisi itse mahtavampi. Jotkut ei kestä, jos toinen sietää olla tavallinen. Siksi on vaikea ymmärtää että ihan tavallistakin voidaan kadehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on niin turhauttavaa kun tuollaiset ihmiset vänkäävät sinun lausumaan asiaan salamana vastaan, mutta jos joku henkilö kenet arvottavat statukseltaan yläpuolellesi, sanoo saman asia, niin sitten se hyväksytään.
Minua pistää vihaksi tämä ilmiö.
Itse arvotan ihmisiä sen mukaan miten he käyttäytyvät, kohtelevat toisia eläviä olentoja, ja miten he toimivat toisia kohtaan. Mutta jotkut ihmiset arvottavat ihmiset lokeroihinsa pinnallisilla seikoilla; onko mies vai nainen, tyttö vai poika, onko vanha, nuori, mikä ammatti, onko pitkä, pätkä, laiha, lihava, varakas, köyhä, julkkis, tavis, koulutettu, lukenut, työtön, töissä, vuokralla, omistaja, oletko sairas, terve, kaunis, ruma, mistä päin kotoisin, kenen lapsi.
Kun heillä kaikki perustuu noihin ennalta lukkoon lyötyihin rooleihin ja asemiin, niin niistä ei luovuta sitten millään. Vaikka korkealle arvottamansa ihminen tekisi mitä tyhmää, niin se katsotaan sormien läpi, mutta kaikki alas painetun ihmisen saavutukset mitätöidään.
RAIVOSTUTTAVAA!!!
Kerta kaikkisen ahdistavaa ja turhauttavaa, kun lapsesta saakka tuota sontaa saanut osakseen, vaikka yrittäisi päällään seisoa. Ja mitä enemmän teet, mitä paremmin onnistut, niin sitä enemmän sinua painetaan alas.
Kyllä voi ihan yliopistosta valmistunut maisterikin yrittää polkea ja pienentää muita, jotta olisi itse mahtavampi. Jotkut ei kestä, jos toinen sietää olla tavallinen. Siksi on vaikea ymmärtää että ihan tavallistakin voidaan kadehtia.
Voi voi. Ihan tohtorikin pystyy tuohon sortumaan. Kaikenlaisista ihmisistä löytyy tuota lyttääjä mitätöijää. Ei se katso titteleihin eikä sukupuoleen. Kyse on vaan ihmisen lokeroaivoista ja siitä, että hahmottaa muut ihmiset pelkkinä roolihahmoina jotka eivät saa poiketa käsikirjoituksesta, tai lokeropäällä mene maailmankuva sekaisin. Se järkkyy ja siitä seuraa pelkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat itse laukoa kaikenlaista totuuksina ja et suostu ymmärtämään että olet väärässä. Kannattaa joskus tarkistaa niitä asioita mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on päässään ahtaat lokerot toisille ihmisille, ja etukäteen päätetyt roolit.
Nuori nainen, tyttö ja vaimo on niissä alempi kuin miehet, pojat ja vanhemmat naiset.
Jos alhaiseksi määritelty hahmo sanoo jotain, niin hänet pitää vaientaa välittömästi, ja jotenkin saada hiljaiseksi ettei vaan käsikirjoitus mene pilalle.
Tämä on varmasti totta. Sitä ilmenee myös työelämässä, joillain kollegoilla on lähes sairaalloinen tarve painaa jotakuta tiettyä alas vuodesta toiseen. Yksi lähisukulaiseni on tehnyt sitä koko elämänsä ajan yhdelle sisarukselleen. Ilmeisesti se on todella yleistä parisuhteissakin niillä miehillä, joilla on sisäistettyä naisvihaa, ei tietenkään kaikilla miehillä.
Minäkin olen valitettavasti ymmärtänyt tämän pitkän avi
Mies kaasuvalottaa sinua, hän on persoonallisuushäiriöinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tommonen kaikesta vänkääjä ja vastäänväittäjä on niin raskasta seuraa.
Tällä palstallakin taitaa heitä löytyä keskusteluista päätellen useampiakin.
Enkä sano, ettei saisi omaa mielipidettään sanoa. Saa tottakai. Mutta juuri tuo tyyli, että väitetään kaikessa vastaan vaikka ei olisi mitään tietoa koko asiasta. Tai vaikka kyseessä olisi mielipidekysymys, johon ei oikein ole oikeaa vastausta.
Mun mies oli suhteen alussa vähän tollanen vänkääjä. Vaikka sanoin jonkun asian, minkä tiedän ihan faktana esim. työni kautta, piti sen heti epäillä, että ei se varmaan noi ole. Luulen, että kyseessä oli joku alkusuhteen epävarmuus ja tarve todistella, että tietää kaikesta kaiken. Voi liittyä siihen, että olen ns. paremmassa työssä kuin se ja tienaan enemmän. Sillä tuli ehkä tarve jotenkin päteä. Mutta aika pian se loppui. Onneksi, koska ei tässä muuten oltaisiin suhteessa.
Jos joku vä
Ex vänkäsi vastaan että en ole voinut lapsuudessa maaseudulla asuessani nähdä Linnunrataa taivaalla. Selitys oli että me itse ollaan Linnunradan sisässä joten pitää mennä sen ulkopuolelle avaruudessa että se voi nähdä:D
Tyyppi luki ahkerasti astronomiaa ja silti perusasiat näin hukassa....
Ex vänkäsi vastaan että en ole voinut lapsuudessa maaseudulla asuessani nähdä Linnunrataa taivaalla. Selitys oli että me itse ollaan Linnunradan sisässä joten pitää mennä sen ulkopuolelle avaruudessa että se voi nähdä:D
Tyyppi luki ahkerasti astronomiaa ja silti perusasiat näin hukassa....
Saahan sitä lukea vaikka kuinka ahkerasti, mutta jos on tomppeli ja yksinkertainen, niin eihän se ymmärrys kartu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on niin turhauttavaa kun tuollaiset ihmiset vänkäävät sinun lausumaan asiaan salamana vastaan, mutta jos joku henkilö kenet arvottavat statukseltaan yläpuolellesi, sanoo saman asia, niin sitten se hyväksytään.
Minua pistää vihaksi tämä ilmiö.
Itse arvotan ihmisiä sen mukaan miten he käyttäytyvät, kohtelevat toisia eläviä olentoja, ja miten he toimivat toisia kohtaan. Mutta jotkut ihmiset arvottavat ihmiset lokeroihinsa pinnallisilla seikoilla; onko mies vai nainen, tyttö vai poika, onko vanha, nuori, mikä ammatti, onko pitkä, pätkä, laiha, lihava, varakas, köyhä, julkkis, tavis, koulutettu, lukenut, työtön, töissä, vuokralla, omistaja, oletko sairas, terve, kaunis, ruma, mistä päin kotoisin, kenen lapsi.
Kun heillä kaikki perustuu noihin ennalta lukkoon lyötyihin rooleihin ja asemiin, niin niistä ei luovuta sitten millään. Vaikka korkealle arvottamansa ihminen tekisi mitä tyhmää, niin se katsotaan sormien läp
Juuri näin.
Onko teillä muilla alaspainetuilla valmiiksi huono itsetunto?
Tänään töissä yksi kollega heitti kotiinlähtiessä tosi ilkeän, mitötöivän kommentin minusta muka pilailun merkeissä. Jäin ihan sanattomaksi siinä. Se liittyi yhteen arvokkaaseen työtehtävään, jonka sain ja josta hän on ilmeisesti kateellinen, antoi ymmärtää, etten olisi ansainnut sitä.
Ensimmäinen ajatukseni oli vakuuttaa itselleni, ettei hän tarkoittanut mitään pahaa. Toinen reaktio oli tarjoutua antamaan se hieno työtehtävä hänelle, ettei sillä ole minulle niin väliä. Onneksi en saanut sanaa suustani. Nyt kotona olen tullut tulokseen, että kyllä hän tarkoitti tahallaan pahaa ja toisekseen, olen vähintään yhtä pätevä kuin hänkin ja olen todellakin ansainnut sen työtehtävän, enkä ala lahjoittaa sitä pois.
Minulla on taipumus alkaa ajatella itsestäni yhtä väheksyvästi kuin niillä, jotka harrastavat sitä mitätöintiä. Pitäisi opetella siitä pois ja alkaa puolustautua.
Vierailija kirjoitti:
Ex vänkäsi vastaan että en ole voinut lapsuudessa maaseudulla asuessani nähdä Linnunrataa taivaalla. Selitys oli että me itse ollaan Linnunradan sisässä joten pitää mennä sen ulkopuolelle avaruudessa että se voi nähdä:D
Tyyppi luki ahkerasti astronomiaa ja silti perusasiat näin hukassa....
Ihminen ei voi nähdä omia käsiään, jalkojaan tai vatsaansa, koska ihminen on itsensä sisässä. Sama logiikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä muilla alaspainetuilla valmiiksi huono itsetunto?
Tänään töissä yksi kollega heitti kotiinlähtiessä tosi ilkeän, mitötöivän kommentin minusta muka pilailun merkeissä. Jäin ihan sanattomaksi siinä. Se liittyi yhteen arvokkaaseen työtehtävään, jonka sain ja josta hän on ilmeisesti kateellinen, antoi ymmärtää, etten olisi ansainnut sitä.
Ensimmäinen ajatukseni oli vakuuttaa itselleni, ettei hän tarkoittanut mitään pahaa. Toinen reaktio oli tarjoutua antamaan se hieno työtehtävä hänelle, ettei sillä ole minulle niin väliä. Onneksi en saanut sanaa suustani. Nyt kotona olen tullut tulokseen, että kyllä hän tarkoitti tahallaan pahaa ja toisekseen, olen vähintään yhtä pätevä kuin hänkin ja olen todellakin ansainnut sen työtehtävän, enkä ala lahjoittaa sitä pois.
Minulla on taipumus alkaa ajatella itsestäni yhtä väheksyvästi kuin niillä, jotka harrastavat sitä mitätöintiä. Pitäisi opetella siitä pois ja alkaa puolustautua.
No joo. Kyllä sitä itse ainakin aika helposti on uskonut noiden moukkien tölväisyt, koska ne tulee semmoisella tyhmän ihmisen ehdottomalla varmuudella aina. Älykkäämmät ihmiset eivät esitä asiaansa ikinä ehdottoman varmoina, vaan enemmänkin ovat vähän sellaisia pohdiskelevia.
Älykkäällä ihmisellä on monesti myös itsekritiikkiä enemmän mitä tyhmällä, ja älykäs osaa kyseenalaistaa omaa osaamistaan ja kykyjään, mihin tyhmä ei kykene.
Jos on elämässä niin huono tuuri, että niitä lyttääjiä on ollut herkässä kehitysvaiheessa vähän liikaa, ja muutenkin sellaisiin tapauksiin törmännyt herkässä vaiheessa turhan useasti, niin kyllä ne nakertaa sitä itsetuntoa. Tyhmillä ihmisillä saattaa taas olla ihan päinvastoin. Jotkut heikkoitsetuntoiset tykkää hirveästi kehua ja lässyttää tyhmän ihmisen olemattomille saavutuksille, että hyvä hyvä. Kun tyhmä ihminen ei kuitenkaan ole mikään uhka itselle, ja tyhmä tulee aina niin herttaisen söpösti ylpeäksi kaikista kehuista. Kuin vammainen. Tyhmät sitten oppivat luulemaan, että ovat älykkäitä, ja älykkäät nuijitaan siihen uskoon, että ovat tyhmääkin tyhmempiä.
Ja miettikääs kumpi hakeutuu herkemmin vallan kahvaan paistattelemaan ja pätemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko itse olevasi kaikkitietävä ? Vaikuttaa siltä ! Mikä sinä olet muuttamaan muita ?
No jos sä näät kissan oksentavan, ja näät, että siinä on matoja, niin tarvitseeko olla olevinaan kaikkitietävä jos tuon ilmoittaa puolisolleen? Tai jos ostaa vatsalääkettä, jonka tietää auttavan (ihan kokemuksesta) nii tarkoittaako se sitä, että olet kaikkitietävä???
No ei, mutta jos kissa oksentaa matoja niin sillä ON matoja.
Jos minä näen että joku oksentaa, en heti ajattele, että hänellä on oksennustauti vaan että hän oksensi. Jos kissa oksentaa matoja en heti ajattele että sillä on matoja, vaan että kissa oli syönyt jotain missä oli matoja.
Täytyykö kaikki tapahtumat raportoida ja tuostahan jo näkee, että Uskot Olevasi Aina Oikeassa. Ilman muuta tuollainen herättää vastaväitteitä.
Hakeudu hoitoon, jos tuntuu siltä että olet tulossa hulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt tuohon ilmiöön todella usein elämässäni. Ja itsetuntoni on saatu murjottua ihan sohjoksi.
Olen miettinyt mikä yhdistää niitä ihmisiä, ketkä kohtelevat toista noin. Eihän kaikki tietenkään tee niin, mutta useampi ihminen on tuohon vähättelyyn, lyttäämiseen, hiljentämiseen, mitätöimiseen ja alaspainamiseen turvautunut.
Huomasin kun kävin noita ihmisiä läpi, niin heissä on yksinkertaisia kouluttamattomia sovinisteja, kateellisia naisia, epävarmoja miehiä ja sellaisia työtovereita ketkä kokee itsensä uhatuksi.
Yksikään fiksu, menestynyt, kaunis, älykäs ja korkean statuksen ihminen ei ole koskaan käyttäytynyt noin. Aina vaan ne reppanat ja kenellä on tarve jotenkin repiä toista itsensä alapuolelle.
Olen jo ajatellut että olen jotenkin hirveä ihminen ja minussa on jotain perustavanlaatuista pahaa, kun niin moni on minulle inhottava. Onneksi tämä ketju teki selväksi, että tässä on laajem
Kyllä jotkut menestyvät tolla taktiikalla.
Täällä on niin loistavia vastauksia ja anallyysejä, että vallan!!Bravoo vauvapalsta.
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu hoitoon, jos tuntuu siltä että olet tulossa hulluksi.
Ehkä psykologin kanssa keskustelu auttaisi.
No jos sä näät kissan oksentavan, ja näät, että siinä on matoja, niin tarvitseeko olla olevinaan kaikkitietävä jos tuon ilmoittaa puolisolleen? Tai jos ostaa vatsalääkettä, jonka tietää auttavan (ihan kokemuksesta) nii tarkoittaako se sitä, että olet kaikkitietävä???
No ei, mutta jos kissa oksentaa matoja niin sillä ON matoja.