Mitä vikaa on pullantuoksuisessa äidissä
Nyt joka tuutista huudetaan ettei naisen pidä olla sellainen. No entä jos nainen haluaa olla sellainen ? Onko se väärin. Miksi ?
Esim oman äitini mielsin pitkälle tällaiseksi ja muistan häntä hyvällä. Ja minusta hän oli jopa onnellinen.
Kommentit (154)
Oma äiti on tällainen "pullan tuoksuinen". Ulkopuolisten silmissä hyvä vaimo ja äiti, mutta kotona neljän seinän sisällä katkeroitunut, uhriutuva ja todella pahansuopa ihminen. Isä ehdottanut vuosikausia, että hankkisi ulkopuolista elämää, mutta ei. Kuka silloin hoitaisi kodin. Isältä alkanut loppumaan jo ymmärys kyseiseen käytökseen, saas nähdä kauanko jaksaa.
Miehen ei pidä ikinä ottaa minkään muunlaista naista itselleen kuin perinteisiä arvoja kunnioittavan ja noudattavan.
T: onnellinen konservatiivinen mies
Vierailija kirjoitti:
Miehen ei pidä ikinä ottaa minkään muunlaista naista itselleen kuin perinteisiä arvoja kunnioittavan ja noudattavan.
T: onnellinen konservatiivinen mies
" ottaa" kertoo jo sanan kaiken
Vierailija kirjoitti:
Huudetaan että naista ei saa painostaa siihen rooliin. Voit kiittää feminismiä siitä, että sinulla on mahdollisuus valita millainen nainen olet; pullan tuoksuinen äiti tai kiven kova uranainen
Muuten noin, mutta tuossa taas on yksi ihan turha stereotypia. Tai oikeastaan kaksi. Harva on rakentanut " uraa" siinä mielessä, kuin varmaankin tarkoitetaan. On käyty koulut, opiskeltu, menty töihin. Eletty tavallista elämää. Ja vaikka olisikin " uranainen", niin se ei tarkoita, että ihminen olisi "kova". Merkityksessä kovan ilkeä ja epäempaattinen tms.
Yhtä hyvin se kotiäiti voi olla luonteeltaan kova. Ei siihen luonnetestejä ole. Tästä on monella omaa kokemusta, kun on kohdannut vanhemman sukupolven naisia. Joista muuten monet on juuri kotiäitiys kovettanut ja katkeroittanut.
Ei kukaan ole minua ainakaan kieltänyt olemasta pullantuoksuinen. Tykkään leipoa, olla naisellinen ja siivoilla kotona. Toisaalta tykkään myös työstäni työpaikassa jossa ainoastaan miehiä, ja jossa kädet kirjaimellisesti rasvassa ja liassa. En ymmärrä, miten nämä sulkisivat toisensa pois?
Vierailija kirjoitti:
"Oma äitini muuten oli pullantuoksuinen, mutta eipä muuta sitten ollutkaan. Eivät leipomukset tai kotiäitiys takaa, että nainen on hyvä äiti lapsilleen. Joka muuta luulee, elää kiiltokuvamaailmassa. "
Tämä on terveellinen muistutus. Eniten ne lapset kuitenkin kaipaavat sitä tunnetta, että heistä ollaan kiinnostuneita ja heistä välitetään. Voihan sitä rakkautta toki leipomallakin osoittaa, mutta itsekin jo lapsena ajattelin että "tungepa ne pullasi jonnekin" ja kuuntele sen sijaan! Halaisit joskus...
Leipomuksiin ja lattioiden jynssäämisen käytetyn ajan olisi voinut käyttää juttelemalla lasten kanssa tai tekemällä jotain kivaa heidän kanssaan. En ymmärrä ollenkaan tätä, että "pullantuoksuinen" olisi joku synonyymi hyvälle äidille. Jos äiti leipoo yhdessä lasten kanssa ja heillä on kivaa, niin se on tietty eri asia.
En ole eläessäni jynssännyt lattioita vaan vetänyt lastalla ja rätillä pölyt ja lian, ja ehkä kerran vuodessa pessyt perusteellisemmin.
Lasten kanssa voi aivan hyvä leipoa yhdessä, eli nimenomaan leipominen on sitä kivaa yhdessä tekemistä. Ja kyllä minun lapseni leipovatkin. Eivät ammatikseen, vaikka yhdellä on siihen koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Miehen ei pidä ikinä ottaa minkään muunlaista naista itselleen kuin perinteisiä arvoja kunnioittavan ja noudattavan.
T: onnellinen konservatiivinen mies
Niin. Minusta joku yritti vasaralla muotoilla sellaista, mikä hänen äitinsä oli ilmeisesti ollut. Olisi tosiaan etsinyt suoraan sellaisen, joka jakaa hänen lapsuudenkotinsa arvot, sen sijaan että pilaa toisten elämiä jyräämällä omiin muotteihin.
Eli, on HYVÄ jos joku on hyvässä mielessä 'pullantuoksuinen' omasta vapaasta valinnastaan ja onnellinen itsensä ja arvojensa näköisessä elämässä.
Jyrääminen, manipuloiminen, painostaminen ja sivuuttaminen ovat taas todella väärin. Omalla kohdalla tuollainen johti nuoruusvuosien masennukseen, kun kaikki oli valittu puolesta päin 👿👹👺vettiä, ja painostaminen vain jatkui. Painostaja kokee olevansa parempi ja hyvä ohjaaja, mutta EI OLE, jos aikaansaa helvetin ja masennuksen.
Se pullantuoksuinen äiti sattui olemaan täysi piru. Ei muuta vikaa.
Minä ole ollut pullantuoksuisen äiti, en päässyt heti yon jälkeen opiskelemaan ja vietin vuoden amiksessa oppimassa pullan ja ruuanteko ja kun lapset sitten vuosia myöhemmin syntyivät oli ihanaa viettää kotona vuosi, tehden ruokaa ja välillä pullaakin.
Se, että rakastin ruuanlaittoa ja leipomista ei tarkoita olisin perinteinen kotiäiti saati kotirouva, ihan olen työssäkäyvä aina ollut, niinkuin kaikki tuntemani eläkeikää lähestyvät äidit, en tunne yhtään kotirouvaa, paitsi yhden lapsuudestani, tämä alkoholisoitui.
Nykyisin pitää olla tosi porno.
Se vika, että se on pullantuoksuinen. Se on luultavasti naivi, kova puhumaan, muka suojelee lapsiaan vaikka todellisuudessa kontrolloi niitä ahdistukseen asti. Luonteeltaan juoruileva, kouluttamaton, ylipainoinen. Heittäytyy helposti marttyyriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vihervassarit on niin pihalla kun aina jaksaa jankuttaa valheitaan nyrkin ja hellan välissä olemisesta. Omassa lapsuudessa sekä meillä että kaverien perheissä äidit olivat ihan omasta tahdostaan sellaisia perinteisiä äitejä. Se oli heidän HAAVEENSA eikä mikään "mies pakotti nyrkeillä leipomaan pullaa perheelle" juttu mitä nykyään väitetään.
Miksi tämä vihervassarius pitää sekoittaa joka paikkaan? Tosi vastenmielistä tällainen pakkomielteinen ihmisten manipulointi ja aivopesu.
Olen punavihreä ja mun arvoasteikossa äitiys ja kotiäitiys on tosi korkealla.
Onhan nuo kaupan pullat aika hintavia, jos niitä vain ostaa. Itse ainakin leivoin työikäisenä kerran kuukaudessa ison satsin pullaa pakastimeen. Tuli säästöä ja painokin on ollut normaali vuosikymmeniä. - Vai pitäisikö äidin sitten tuoksua vain hajuvesille rakennekynsineen, jotta olisi tehokas ja kelvollinen?