Lue keskustelun säännöt.
Päälle 60v äiti ei halua enää poistua juuri kotoa?
06.02.2025 |
Muistan kun hän vielä oli 50-58v niin kävimme esim yhdessä kirpputoreilla, kahviloissa, hän lähti myös joskus reissuun. Nyt ei lähde enää edes kahvilaan vaikka sanon että maksan. Eikä kirpputoreille. Olen huomannut, että hänen mieliala on alkanut alentua, on säikky ja vaikuttaa yksinäiseltä. Hänellä ei ole juuri läheisiä ystäviä, ainoastaan naapureita ja neki vaihtuu vähän väliä. Onko normaalia, että vähän päälle 60v ei halua käydä enää uusissa paikoissa?
Kommentit (440)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulli ei toimi varsinkaan nykyisin.
Enään. Se siittä.
60+ alkaa huomata, että ei ole enää yhtä reipas, energinen, terve, jaksava tai hyvännäköinen kuin aiemmin, ihan muutama vuosi sitten. Saattaa olla pelkoakin terveydestä, että pitäisi päästä istumaan välillä, ei jaksa seisoskella, hiukset ohenee ja tyvikasvukin on valkoinen, vaatteet ei nytä hyviltä päällä ja kaikkialla on mallin näköisiä liian meluisia nuorempia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outo ketju
Iso osa ihmisistä täällä ei välitä vähääkään läheisistään, kaivaa kommenttien rivien välistä, jotain mitä siellä ei ole
En tosiaan tahtoisi juuri ketään teistä lähipiiriini.
Yleistetään kaikki, suurennellaan, vääristellään
No tämä, välittävää tytärtä haukutaan riesaksi ja kaverittomaksi, yms :D Ei tälläisten ihmisten tarvitse ihmetellä jos jossain vaiheessa heidän käytökseen kyllästytään ja oikeasti mitään kutsuja mihinkään, ei enää ole eikä tule.
Tää mielikuvitustarinan äiti juurikin toivoo sitä, että pentu lakkaisi kerjäämästä paikkoihin, jotka ei kiinnostele äippää.
Itse olen 65, enkä juuri poistu kotoani. Korona-aika vieroitti minut kaikista sosiaalisista menoista. Suren myös sitä ettei ole kumppania. Menohaluja olisi moneenkin asiaan, mutta yksin en halua lähteä. Ystäviä on vähän, hekin huonokuntoisia. Olin aiemmin se, joka houkutteli lähtemään johonkin, tai järjesti menoja ja toimi kuskina. Se oli niin yksipuolista, että kyllästyin. Nyt on välillä tylsää, mutta yleensä viihdyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut olevani introvertti ja nyt 68.vuotiaana nautin suunnattomasti siitä, kun eläkkeellä ollessa ei tarvitse enää olla aktiivinen. 91-vuotias isäni puolestaan haluaa leskeksi jäätyään ajankulua ja seuraa jatkuvasti. Hän on paljon menossa ja käy minunkin luonani useammin, kuin minä hänen.
Kierrelkää te nuoremmat missä haluatte. Onko yleistäkin repiä iäkäs haluton äiti mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko terveysongelmaa? Wc pitäisi löytyä heti, eikä kehtaa sulle kertoa?
En haluaisi minäkään. Skippaan kaikki työreissut, jotka eivät ole aivan pakollisia. Mutta kyllä niitä silti riittää. On vaan niin paljon kilometrejä takana, että mieluummin kuljen julkisilla nekin matkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 381: "Mitä sun sisko sanoi siihen, että meni niin kauan tomaattien hakemisessa?"
Tuo on hänelle ihan normaali tapa käydä kaupassa eikä meillä ollut mitään tiukkaa aikataulua, joten ei hän sanonut yhtään mitään. Ei siis pahoitellut tms, että meni niin kauan. Mä odottelin kauppakeskuksessa penkillä istuen ja luin iltapäivälehtiä kännykällä. Mutta ei mua huvittaisi kävellä hänen perässään siellä kaupassa. On siis ihmisiä, joista on mukavaa kierrellä ja kaarrella kaupoissa yms paikoissa katsomassa, mitä kaikkea on olemassa. Ja sitten on meitä, joita kaupoissa kiertely ei kiinnosta vaan tehdään ostokset mahdollisimman nopeasti ja sitten ulos kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini täyttää tänä vuonna 80 ja on aktiivinen seniori, jolla on paljon menoja ja harrastuksia. Olisi todella outoa, jos hän yllättäen ei kävisikään kävelyillä, elokuvissa, mökillä, tapaamassa ystäviään ja muissa hänelle tärkeissä jutuissa. Äitini on aina tehnyt paljon töitä ja on eläkkeelle jäätyään tehnyt kaikkea sellaista, mitä on aina halunnut, muttei työelämässä ollessa ollut samalla tavalla aikaa.
Sinänsä ei varmasti ole mitään pahaa, ettei äitisi lähde kahville, mutta siinä, ettei lähde mihinkään ja käytös on muuttunut, niin kun kerran äidilläsi on mt-taustaa, niin koittaisin tarkistaa, että ottaa lääkkeensä ja käy lääkärissä kun on sen aika jne.
Joo ja sitten sinä varmasti pitäisit tosi outona, kun sun äiti täyttää 100 vuotta ja ei pyöri siellä täällä, etkö pitäisikin?
Oletko ilkeä vai yksinkertainen? Muita vaihtoehtoja ei kohdallasi ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua hermostuttaa jo nyt kuinka selviän kesällä siskotytön häistä. Mulla on levottomat jalat jotka ovat hyvin kylmänarat. Vihkiminen on ulkona ja juhlat vanhassa huvilassa vieressä. Arvaan jo, että ovia on auki kaikki ne tunnit ja veto käy, siitä mun jalat vasta raivostuu, eli jotenkin vaikka olisi helle pitäisi saada jalat pysymään lämpiminä (siedän huonosti kuumaa, helteillä hillun kotona pelkissä alusvaatteissa). Eli kipulääkkeitä ja kipugeeliä mukaan, varmaan pitää ottaa varsinainen levottomien lääke jo etukäteen alkuillasta vaikka se sitten alkaa nukuttuaa, juu. Ikää 65 vuotta. Kyllä tää sairaus menemisiä rajottaa paljon, viime kesänä en sen takia uskaltanut lähteä kuuden tunnin lennolle, että olisin päässyn kummilapsen häihin ulkomaille. :(
Kysyjän tapauksessa ei ehkä ole samaa syytä. Hänenä juttelisin nätisti äitini kanssa, olisiko jotain mitä hän tahtoisi vaihtelun vuoksi tehdä kotikahvittelujen lisäksi vai onko hyvä näin. Jonain päivänä jos hän vaikuttaa selvästi olevan allapäin kysyisin painaako jokin asia hänen mieltään, että kuuntelen mielelläni jos tahdot kertoa. Ymmärrän AP että olet huolissasi, jos on masennusta ei vain ole mitään yhtä tiettyä syytä joka vaivaa niin kysymykseen ei ole niin helppo vastata. Se että olet häntä varten ja käyt katsomassa varmasti auttaa vaikkei ehkä siltä tunnu. Kun on masentunut tuntuu, ettei kukaan kuitenkaan ymmärrä, siitä on vaikea puhua kun ei itsekään tiedä mistä kiikastaa.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa... Ihmiset täällä tietää mikä on parasta ventovieraille.
Jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika! Jos se onkin älykäs se sun mutsis! Rakastaa rauhaa ja lukemista ja... Vaikka mitä. Jos sinä oletkin se rempseä kouvolatukka, mitä se ei diggaa???
Hih, just niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi tietää, jospa häntä on kohdeltu huonosti kirppareilla, kaupoissa ja kahviloissa. Ei halua mennä paikkoihin joissa kohtelu ollut esim loukkaavaa. Lähtekää pikkulenkeille ulos raittiiseen ilmaan säännöllisesti. Luonto antaa olla juuri sellainen kuin on, eli voit mennä juuri sellaisena kuin olet.
Anna sen mutsis olla niinkuin haluaa. Oon vanha ja rakastan olla kotona. Askareita riittää. Mitään tyhjänpäiväistä höpöhöpöseuraa en halua.
ONKO OMA TYTÄR HÖPÖ HÖPÖ SEURAA ?
Saattaapi olla. Tarkoitin kahvila- ja kirpparijengiä.
Minusta AP olet ihan asiasta huolissasi. Isot muutokset ihmisen toiminnassa ovat aina merkityksellisiä. Olisiko niin, että äitisi olisi masentunut tai ahdistunut, mutta ei ehkä itsekään tunnista sitä tai ei halua sanoa ääneen (häpeä, pelko, huoli, salailun halu, sun säästäminen tältä tiedolta jne)? Toinen vaihtoehto voisi olla, että hänellä on kipuja tai vaivoja (lonkka/ polvi, sydän, virtsankarkailu, jotain muuta), jotka estävät häntä lähtemästä kodin ulkopuolelle. On paljon ihmisiä, jotka eivät kykene puhumaan näistä avoimesti monestakin syystä.
Minusta on tärkeää, että sanoitat äidillesi, että olet huolissasi, ja autat minkä ikinä asian ratkaisemiseksi hän apua jatkossa haluaa pyytää. Mutta toisaalta hänellä on myös oikeus olla haluamatta apua, ja mökkiytyä kotiinsa. Omaiselle tämä on haastavaa, mutta meillä ei pakkohoitoa ole juurikaan kuin äärimmäisissä mielenterveystapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Mua hermostuttaa jo nyt kuinka selviän kesällä siskotytön häistä. Mulla on levottomat jalat jotka ovat hyvin kylmänarat. Vihkiminen on ulkona ja juhlat vanhassa huvilassa vieressä. Arvaan jo, että ovia on auki kaikki ne tunnit ja veto käy, siitä mun jalat vasta raivostuu, eli jotenkin vaikka olisi helle pitäisi saada jalat pysymään lämpiminä (siedän huonosti kuumaa, helteillä hillun kotona pelkissä alusvaatteissa). Eli kipulääkkeitä ja kipugeeliä mukaan, varmaan pitää ottaa varsinainen levottomien lääke jo etukäteen alkuillasta vaikka se sitten alkaa nukuttuaa, juu. Ikää 65 vuotta. Kyllä tää sairaus menemisiä rajottaa paljon, viime kesänä en sen takia uskaltanut lähteä kuuden tunnin lennolle, että olisin päässyn kummilapsen häihin ulkomaille. :(
Kysyjän tapauksessa ei ehkä ole samaa syytä. Hänenä juttelisin nätisti äitini kanssa, olisiko jotain mitä hän tahtoisi vaihtelun vuoksi tehdä kotikahvittelujen lisäksi vai
Tätä kutsuisin myötätunnoksi :) samaa mieltä. Toisin kuin 98%
Alakuloisuutta on jokaisella. Kasva aikuiseksi, ap, ja elä omaa elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Kierrelkää te nuoremmat missä haluatte. Onko yleistäkin repiä iäkäs haluton äiti mukaan?
Ihana!
Mitä sun sisko sanoi siihen, että meni niin kauan tomaattien hakemisessa?