Mikä siinä painonhallinnassa on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkä on vain tunne. Ei sitä tarvitse kuunnella. Sitäpaitsi näläntunne vähenee mitä pienempiä annoksia syö ja harvemmin. Mutta kuitenkin kuiturikasta.

Puhut nyt vatsan kurnimisesta. Se on eri tunne, tai oikeastaan tuntemus, kuin täällä mainittu, energiavajeesta johtuva nälkä tai nääntymisen tunne. Siihen ei auta annosten pienentäminen, vaan päinvastoin pienempi energiamäärä voimistaa tuota tunnetta.

Tämä johtuu jo sikiöaikana tapahtuneista metabolisista muutoksista. Oma äiti on voinut syödä epäterveellisesti raskausaikana. Osa on voinut kokea makean mielitekoa kuten sukulaiseni, joka sai perheensä leipomosta joka päivä leivän lisäksi myös leivoksia ja pullaa. Hän  siivutti pullapitkoa ja laittoi viipaleiden päälle mansikkahilloa. Söi sitä kuin leipää. Edes raskauspahoinvointi ja hillopullan tai viinereiden oksentaminen ei saanut hänellä aikaiseksi samanlaista inhoa kuin monella muulla tulee inho oksentamiaan ruokia kohtaan. Kaikkien ei tarvi olla edes raskaana. Ihan tavallisessa mahataudissakin oksennettu voi aiheuttaa myöhemmin inhonväreitä. 

Sukulaiseni sai kaksi hoikkana syntynyttä lasta, joista molemmilla oli kyltymätön makeannälkä. Heistä molemmat ovat joutuneet kamppailemaan aikuisena sekä ylipainon että myös kakkostyypin diabeteksen kanssa. Hekin ovat miettineet sitä, että heillä on jo sikiöaikana syntynyt mieltymys makeaan napanuoran kautta. He ovat kokeilleet kaikki mahdolliset kuurit. He laihtuvat ja kuitenkin ovat taas lähtömitoissaan parissa vuodessa laihtumisen jälkeen. He yrittävät parhaansa. Heillä ei ole samanlaista leipomoetuutta kuten heillä oli lapsena. He ovat jättäneet makean syömisen aikoja sitten oman terveytensä vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei nivelrikko ole mikään hömpötys, vaan ihan todellinen ilmiö. On totta, että se ei tule liikunnasta sinänsä, mutta loppu oletus oli väärin. Nivelrikko tulee liikunnasta eli mekaanisen kulumisen seurauksena, jos nivelen voitelu ei toimi kunnolla ja nivelessä on ärtymystila. Vaihdevuodet voivat sellaisen aiheuttaa hoikallekin. Silloin kivusta huolimatta liikkuminen kuluttaa nivelrustoa ja tekee peruuttamatonta vahinkoa. 

Aika vastuutonta lällätellä sivusta, ettei niveliään muka saisi omin toimin pskaksi, ja sillä varjolla syyllistää ihmisiä rikkomaan itsensä.

Ahdas olkapää alkaa monella oireilla vaihdevuosi-iässä. Sen vuoksi kannattaa mennä hyvissä ajoin hakemaan kotijumppaohjeet fysioterapeutilta. Ohjeita ei kannata hakea viikonloppukurssilla PT:n tutkinnon suorittaneelta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkä on vain tunne. Ei sitä tarvitse kuunnella. Sitäpaitsi näläntunne vähenee mitä pienempiä annoksia syö ja harvemmin. Mutta kuitenkin kuiturikasta.

Puhut nyt vatsan kurnimisesta. Se on eri tunne, tai oikeastaan tuntemus, kuin täällä mainittu, energiavajeesta johtuva nälkä tai nääntymisen tunne. Siihen ei auta annosten pienentäminen, vaan päinvastoin pienempi energiamäärä voimistaa tuota tunnetta.

Tämä johtuu jo sikiöaikana tapahtuneista metabolisista muutoksista. Oma äiti on voinut syödä epäterveellisesti raskausaikana. Osa on voinut kokea makean mielitekoa kuten sukulaiseni, joka sai perheensä leipomosta joka päivä leivän lisäksi myös leivoksia ja pullaa. Hän  siivutti pullapitkoa ja laittoi viipaleiden päälle mansikkahilloa. Söi sitä kuin leipää. Edes raskauspahoinvointi j

Tuo kierre on alkanut jo heti kun toinen maailmansota on helpottanut ja elintarvikesäännöstely on Suomessa helpottanut. Silloin lapset syötettiin mahdollisimman pyöreiksi, koska se oli merkki huolenpidosta ja siitä, että oli varaa antaa lapsille rasvaa ja sokeria sekä läskisoosia sekä kermaan tehtyä pottumuusia. 

Aikuisille toisen maailmansodan jälkeinen aika on ollut vaikeaa, koska elimistö oli ehtinyt sopeutua sota-ajan korttiannoksiin ainakin kaupungeissa asuneilla. Matalilla kaloreilla elämisen on todettu madaltavat perusaineenvaihdunnan tasoa pysyvästi. Sodan jälkeen leipä leveni hitaasti, mutta varmasti ja lapset ruokittiin ensimmäisinä. Se, että etenkin itäisen Suomen perimällä varustetut ovat saaneet jopa alle 40-vuotiaina sydäninfarkteja ja diabetesta on tullut ikävänä yllätyksenä. Sokerin osuus sydäninfarkteihin ja sydän- sekä verisuonitauteihin kerrottiin vasta 2010-luvin lopussa pakon edessä. Sokeriteollisuus oli piilottanut tutkimustuloksia 1960-luvusta lähtien. Insuliiniresistenssistä ei haluta puhua vieläkään, koska fruktoosi- ja glukoosisiirappia sekoitetaan melkein jokaiseen kaupassa myytävään syötävään. Insuliiniresistentillä menee sokeri, siirappi, hunaja ja melassi suoraan rasvavarastoihin. Koulu- ja työpaikkaruokailuissa ei tunnusteta insuliiniresistenssiä kuten pitäisi tehdä, aivan kuten laktoosi- intoleranssi tunnustetaan ja tarjotaan sopivaa ruokaa. Jo liki 50 vuotta tuota fruktoosi- ja glukoosisiirapin pakkosyöttämistä ja -juottamista. Tulokset puhuvat jo puolestaan. Eikö mikään riitä WHO?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkä on vain tunne. Ei sitä tarvitse kuunnella. Sitäpaitsi näläntunne vähenee mitä pienempiä annoksia syö ja harvemmin. Mutta kuitenkin kuiturikasta.

Puhut nyt vatsan kurnimisesta. Se on eri tunne, tai oikeastaan tuntemus, kuin täällä mainittu, energiavajeesta johtuva nälkä tai nääntymisen tunne. Siihen ei auta annosten pienentäminen, vaan päinvastoin pienempi energiamäärä voimistaa tuota tunnetta.

Tämä johtuu jo sikiöaikana tapahtuneista metabolisista muutoksista. Oma äiti on voinut syödä epäterveellisesti raskausaikana. Osa on voinut kokea makean mielitekoa kuten sukulaiseni, joka sai perheensä leipomosta joka päivä leivän lisäksi myös leivoksia ja pullaa. Hän  siivutti pullapitkoa ja laittoi viipaleiden päälle mansikkahilloa. Söi sitä kuin leipää. Edes raskauspahoinvointi ja hillopullan tai viinereiden oksentaminen ei saanut hänellä aikaiseksi samanlaista inhoa kuin monella muulla tulee inho oksentamiaan ruokia kohtaan. Kaikkien ei tarvi olla edes raskaana. Ihan tavallisessa mahataudissakin oksennettu voi aiheuttaa myöhemmin inhonväreitä. 



Sukulaiseni sai kaksi hoikkana syntynyttä lasta, joista molemmilla oli kyltymätön makeannälkä. Heistä molemmat ovat joutuneet kamppailemaan aikuisena sekä ylipainon että myös kakkostyypin diabeteksen kanssa. Hekin ovat miettineet sitä, että heillä on jo sikiöaikana syntynyt mieltymys makeaan napanuoran kautta. He ovat kokeilleet kaikki mahdolliset kuurit. He laihtuvat ja kuitenkin ovat taas lähtömitoissaan parissa vuodessa laihtumisen jälkeen. He yrittävät parhaansa. Heillä ei ole samanlaista leipomoetuutta kuten heillä oli lapsena. He ovat jättäneet makean syömisen aikoja sitten oman terveytensä vuoksi.

Minun äitini ei ole koskaan pitänyt makeasta eikä syönyt sitä minua odottaessaan. Silti olen aina ollut perso makealle. Olen perinyt sen isältäni, sillä hän on samanlainen. Eli veikkaan, että sukulaisesi kohdallakin kyse on perintötekijöistä eikä raskausajan altistuksesta.

ps. Oksennettuun ruokaan tulee inho, kun kyse on vatsataudista tai ruokamyrkytyksestä. Raskauspahoinvoinnin takia oksentaminen ei ainakaan itselläni aiheuttanut mitään inhoa ruokia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välinpitämättömyys, laiskuus, mukavuudenhalu, itsehillinnän puute. Näistä kaikkia piirteitä omaavat ne, jotka ovat reilusti ylipainoisia. Pois lukien tietysti hormonitoiminnan häiriöt ja tiettyjen mielialalääkkeiden aikaan saama painonnousu. Ne ovat vielä ymmärrettäviä syitä painonhallinan ongelmille. Muut syyt eivät ole ymmärrettäviä.

Ei kai kukaan sinulta mitään ymmärrystä edes tarvi. Olet toivottavasti yhtä tuomitseva alkoholin, tupakan ja Hummerin käyttäjiä kohtaan.

hummerin :D onko tää joku autocorrect jutskeli vai tarkoituksellako tuon kirjailit

Hummer on bensasyöppö auto.

Perintötekijät - kuka niiden osuutta edes yrittää kiistää? Yleensä pyöreillä lapsilla on ainakin yksi pyöreä vanhempi. Monesti noissa perheissä on sekä normaalipainoisia että pyöreitä lapsia. Samaa ruokaa syövät yleensä saman ruokapöydän ääressä. 

 

Olisiko aika herätä siihen, että meitä ihmisiä on monen näköisiä? Suomalainen voisi olla todella loukkaantunut jos jonkun vahvempikarvaisen kansan edustaja tulisi kavereineen ihmettelemään suomalaisen hentoa karvankasvua. Että mikä siinä on, kun ei tukka kunnolla kasva päähän eikä kasvoistakaan meinaa paljaalla silmällä ripsiä ja kulmia erottaa? Huomaatteko, kuinka pöljältä kuulostaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikun varmasti tarpeeksi. Salitreeni + aerobista lähes päivittäin + työmatkat fillarilla. Koskaan en ole ollut reilusti ylipainoinen, mutta n. 10kg haarukassa painon jojoilu on lähes jatkuvaa. Koska tarkkailen kehoani jatkuvasti tiedän tasan mistä jojoilu aiheutuu. Olut, rasvainen ruoka, sekä makeiset ja kaikenlaiset oraalinautinnot vain viehättää liikaa. Kykenemättömyyttö painonhallintaan voidaan selittää lukemattomin höpöpuhein. Syitä löytyy kyllä. Selittelyssä ja itsepetoksessa ihminen on taitava. Lihominen tai laihtuminen nyt on ihan vaan matikkaa. Jokainen voi laskea kohdaltaan saannin ja kulutuksen ja toimia sen mukaan. On sitten ihan vaan omasta päästä kiinni pystyykö toimimaan sen mukaan miten tietää oikein olevan. Ai että se on helppoa, mutta vaikeaa

Niin, paitsi ett

"Kaikki mielenterveyspalvelut on tarkoitettu sukupuoleen katsomatta. Se on ikävää, jos se mies ei hae apua, vaan työttömänä riutuu rottaluukussa. Ei syrjäytyis niin helposti. Vois päästä elämänlangasta taas kiinni."

Voi voi katkeraa av-mammaa. :) Työtä olen tehnyt aina. Sinä olet se katkera ja lihava, työtön nainen. :) Lihavuus on aina omaa syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nivelrikko ole mikään hömpötys, vaan ihan todellinen ilmiö. On totta, että se ei tule liikunnasta sinänsä, mutta loppu oletus oli väärin. Nivelrikko tulee liikunnasta eli mekaanisen kulumisen seurauksena, jos nivelen voitelu ei toimi kunnolla ja nivelessä on ärtymystila. Vaihdevuodet voivat sellaisen aiheuttaa hoikallekin. Silloin kivusta huolimatta liikkuminen kuluttaa nivelrustoa ja tekee peruuttamatonta vahinkoa. 

Aika vastuutonta lällätellä sivusta, ettei niveliään muka saisi omin toimin pskaksi, ja sillä varjolla syyllistää ihmisiä rikkomaan itsensä.

Ahdas olkapää alkaa monella oireilla vaihdevuosi-iässä. Sen vuoksi kannattaa mennä hyvissä ajoin hakemaan kotijumppaohjeet fysioterapeutilta. Ohjeita ei kannata hakea viikonloppukurssilla PT:n tutkinnon suorittaneelta. 

Ahdas olkapää? Siis meinaat ehkäpä kiertäjänkalvosimen ongelmaa? Ota glukosamiini+kondroitiini+msm ja tee treeniä muutama kk pelkillä kuminauhoilla. Sit salille. Eipä se sen kummempaa ole. Treenaamattomuus on tekosyy!

Olen n. 159 pitkä ja painan 75 kg. En käsitä tätä itsekään. En näytä yhtään lihavalta, vaikka vyötäröllä on hieman ylimääräistä. Miten tämän lukeman voi oikein selittää? Auttakaa! Toki olen käynyt salilla n. 15 vuotta. Onko minulla todella niin paljon lihasta. En ymmärrä itsekään tätä 😂

N. 46vee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nivelrikko ole mikään hömpötys, vaan ihan todellinen ilmiö. On totta, että se ei tule liikunnasta sinänsä, mutta loppu oletus oli väärin. Nivelrikko tulee liikunnasta eli mekaanisen kulumisen seurauksena, jos nivelen voitelu ei toimi kunnolla ja nivelessä on ärtymystila. Vaihdevuodet voivat sellaisen aiheuttaa hoikallekin. Silloin kivusta huolimatta liikkuminen kuluttaa nivelrustoa ja tekee peruuttamatonta vahinkoa. 

Aika vastuutonta lällätellä sivusta, ettei niveliään muka saisi omin toimin pskaksi, ja sillä varjolla syyllistää ihmisiä rikkomaan itsensä.

Ahdas olkapää alkaa monella oireilla vaihdevuosi-iässä. Sen vuoksi kannattaa mennä hyvissä ajoin hakemaan kotijumppaohjeet fysioterapeutilta. Ohjeita ei kannata hakea viikonloppukurssilla PT:n tutkinnon suorittaneelta. 

Ahdas olkapää? Siis meinaat ehkäpä kiertäjänkalvosimen ongelmaa? Ota glukosamiini+kondroitiini+msm ja tee treeniä muutama kk pelkillä kuminauhoilla. Sit salille. Eipä se sen kummempaa ole. Treenaamattomuus on tekosyy!

Käytin yhdessä vaiheessa glukosamiinia saadakseni toisen polveni kuntoon. Kävikin niin, että aina sen ottamista seuraavana päivänä tuossa polvessa oli erittäin kovaa kipua. En ole sittemmin käyttänyt glukosamiinia, sillä en enää jaksa tuota kipua.

Vierailija kirjoitti:

Olen n. 159 pitkä ja painan 75 kg. En käsitä tätä itsekään. En näytä yhtään lihavalta, vaikka vyötäröllä on hieman ylimääräistä. Miten tämän lukeman voi oikein selittää? Auttakaa! Toki olen käynyt salilla n. 15 vuotta. Onko minulla todella niin paljon lihasta. En ymmärrä itsekään tätä 😂

N. 46vee

Hmm. Äitini oli 163 cm pitkä ja painoi noin 62 kg ja näytti ei ainakaan lihavalta, pikemminkin luiselta. Hän ei millään tavalla urheillut, eikä hänellä ollut suuria lihaksia, ne palstankin tunnistamat suuret luut kylläkin.

N66

Jaa että itsehillinnän puutteesta valitetaan. Kuinka moni teistä pystyy todistettavasti olla 24h ilman puhelinta, tv:tä ja nettiä? Tai jopa 48h? Missä teidän itsehillintä!?

Ozempic auttaa kummasti. Olen nyt pistänyt sitä 8 viikkoa ja paino pudonnut 9 kiloa kun ei vaan tee mieli syödä. Suosittelen. Olen tätä ennen kokeillut kaikki, siis ihan kaikki dietiit oikeesti, nyt eka kerran on jotakin mikä todella toimii. Harmi että kallista vaan. Mutta säästää saman herkuista.

Vierailija kirjoitti:

Ozempic auttaa kummasti. Olen nyt pistänyt sitä 8 viikkoa ja paino pudonnut 9 kiloa kun ei vaan tee mieli syödä. Suosittelen. Olen tätä ennen kokeillut kaikki, siis ihan kaikki dietiit oikeesti, nyt eka kerran on jotakin mikä todella toimii. Harmi että kallista vaan. Mutta säästää saman herkuista.

Mutta eihän sitä voi ikuisesti käyttää ja sutten kilot tulevat korkojen kanssa takaisin. 

Saako normaalipainoinen vastata? Nuorena ei mikään, mutta nyt tällä hetkellä vaihdevuosien hormonaaliset muutokset ja istumatyö ovat työläs yhdistelmä. Liikuntaa saa lisätä oikein tosissaan ja suunnitella syömisensä hyvin. Ja siksi tiedän, että nyt tämä kombo pysyy balanssissa vain, kun elämä on suunnilleen raiteillaan. Tähän jokin iso kuormitustekijä, kuten oman puolison vakava sairastuminen, vanhemman saattohoito ja kuolema perunkirjoituksineen ja asunnontyhjäyksineen.. Jokin tällainen tilanne, niin paino lähtee takuulla karkaamaan, jos täytyy priorisoida oma terveys alemmas. Ihminen ei pysty kaikkeen kerralla. Ja nuo muutamat esimerkit ovat vain pieni otanta kaikista mahdollisista vastoinkäymisistä. Ennemmin tai myöhemmin joku sellainen tulee minunkin kohdalle ja sitten olenkin ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ozempic auttaa kummasti. Olen nyt pistänyt sitä 8 viikkoa ja paino pudonnut 9 kiloa kun ei vaan tee mieli syödä. Suosittelen. Olen tätä ennen kokeillut kaikki, siis ihan kaikki dietiit oikeesti, nyt eka kerran on jotakin mikä todella toimii. Harmi että kallista vaan. Mutta säästää saman herkuista.

Mutta eihän sitä voi ikuisesti käyttää ja sutten kilot tulevat korkojen kanssa takaisin. 

Voi käyttää vaikka koko loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Saako normaalipainoinen vastata? Nuorena ei mikään, mutta nyt tällä hetkellä vaihdevuosien hormonaaliset muutokset ja istumatyö ovat työläs yhdistelmä. Liikuntaa saa lisätä oikein tosissaan ja suunnitella syömisensä hyvin. Ja siksi tiedän, että nyt tämä kombo pysyy balanssissa vain, kun elämä on suunnilleen raiteillaan. Tähän jokin iso kuormitustekijä, kuten oman puolison vakava sairastuminen, vanhemman saattohoito ja kuolema perunkirjoituksineen ja asunnontyhjäyksineen.. Jokin tällainen tilanne, niin paino lähtee takuulla karkaamaan, jos täytyy priorisoida oma terveys alemmas. Ihminen ei pysty kaikkeen kerralla. Ja nuo muutamat esimerkit ovat vain pieni otanta kaikista mahdollisista vastoinkäymisistä. Ennemmin tai myöhemmin joku sellainen tulee minunkin kohdalle ja sitten olenkin ylipainoinen.

Minulle on kerrottu että pieni ylipaino on hyvästä juuri siksi, että kovassa paineessa yms. saattaa myös ruveta laihtumaan. Se siis pitää yllä jaksamista ja kestävyyttä. Mutta kun meille naisille on näitä ihanteita ja luulemme, että ne ihanteet ovat tervettä. Näin ei välttämättä ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nivelrikko ole mikään hömpötys, vaan ihan todellinen ilmiö. On totta, että se ei tule liikunnasta sinänsä, mutta loppu oletus oli väärin. Nivelrikko tulee liikunnasta eli mekaanisen kulumisen seurauksena, jos nivelen voitelu ei toimi kunnolla ja nivelessä on ärtymystila. Vaihdevuodet voivat sellaisen aiheuttaa hoikallekin. Silloin kivusta huolimatta liikkuminen kuluttaa nivelrustoa ja tekee peruuttamatonta vahinkoa. 

Aika vastuutonta lällätellä sivusta, ettei niveliään muka saisi omin toimin pskaksi, ja sillä varjolla syyllistää ihmisiä rikkomaan itsensä.

Ahdas olkapää alkaa monella oireilla vaihdevuosi-iässä. Sen vuoksi kannattaa mennä hyvissä ajoin hakemaan kotijumppaohjeet fysioterapeutilta. Ohjeita ei kannata hakea viikonloppukurssilla PT:n tutkinnon suorittaneelta. 

Ah

Käytin aikoinaan glukosamiinia pari vuotta. Muuta ei seurannut, kuin vatsavaivat. Helpottavaa oli lopettaa niiden syönti.

Vierailija kirjoitti:

Ozempic auttaa kummasti. Olen nyt pistänyt sitä 8 viikkoa ja paino pudonnut 9 kiloa kun ei vaan tee mieli syödä. Suosittelen. Olen tätä ennen kokeillut kaikki, siis ihan kaikki dietiit oikeesti, nyt eka kerran on jotakin mikä todella toimii. Harmi että kallista vaan. Mutta säästää saman herkuista.

No ei tuokaan terveeltä kuulosta. Väkisin tunkea jotain ravintoa suuhun, kun kaikki on vastenmielistä. 

Kaverini tuota jonkin aikaa käytti. Pahoinvointia, oksentelua ja huonoa oloa jo pelkästään siksi, et ei kyennyt syömään oikein mitään. Laihtui joo, mut elämän ilo hävis myös.

Vierailija kirjoitti:

Ozempic auttaa kummasti. Olen nyt pistänyt sitä 8 viikkoa ja paino pudonnut 9 kiloa kun ei vaan tee mieli syödä. Suosittelen. Olen tätä ennen kokeillut kaikki, siis ihan kaikki dietiit oikeesti, nyt eka kerran on jotakin mikä todella toimii. Harmi että kallista vaan. Mutta säästää saman herkuista.

Jos Ozempic auttaa, on sinulla vikaa suolistohormoneissa. Ozempic korjaa tilanteen sellaiseksi kuin se on ihmisellä, jonka suolistohormonit ovat kunnossa. Jos ei ole vikaa suolistohormoneissa, ei auta Victoza, Ozempic eikä Wegovy.