En ikinä muuttaisi omistuskämppään tai omaan omakotitaloon
Meluisien naapureiden takia. Jos asuntoa ei saa myytyä niin on kusessa eli jumissa siinä. Vuokrakämpästä voi vaan lähteä muualle asumaan nopeasti ja helposti. Valitusteitse meluisista naapureista ei noin vain pääse eroon vaan se on vuosien prosessi, soittoja virkavallalle ja käräjöintiä pahimmillaan. Siinä elämänlaatu alenee ja saattaa mielenterveys mennä.
Kommentit (125)
Onneksi otin riskin eikä ole ollut meluisia naapureita 18 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi otin riskin eikä ole ollut meluisia naapureita 18 vuoteen.
Eikä ole naapuritkaan vaihtuneet näinä vuosinä.
Lähin naapuri 500 metrin päässä ei kuulu mitään sieltä. Että semmosta okt asumista.
30 v omakotitalossa asunut eikä naapurit metelöi. Samat naapurit olleet koko ajan
Vierailija kirjoitti:
Lähin naapuri 500 metrin päässä ei kuulu mitään sieltä. Että semmosta okt asumista.
Meillä on vaan 200 metriä lähimpään naapuriin mutta välissä on metsä joka vaimentaa niin eipä sieltä koskaan mitään kuulu.
Voithan sä muuttaa aina kerran vuodessa. Tai miksipä ei kerran puolessa vuodessa.
Kaikista hiljaisinta on ollut omakotitalossa ja kerrostalossa, josta ostin osakkeen. Levottominta on ollut vuokrakerrostalossa, missä yksi soitti pianoa, koirat haukkui päivät pitkät ja seinänaapuri hakkasi vaimoaan ja itketti lapsiaan kunnes järjestin heille häädön soittamalla usein poliisit paikalle ja valittamalla taloyhtiöön häiriöstä.
Omistusasunto kannattaa ostaa sellaisesta paikasta missä asuu enemmän vanhuksia. He ovat todella hiljaisia asujia.
Ja vielä, pääseehän siitä omistusasunnosta eroon myymällä tai vuokraa sen eteenpäin, niin ei tarvi itse asua siinä. Jotkut ihmiset ovat tottuneet meluun, eikä heitä haittaa. Minun lapset tykkäävät asua kerrostalossa nimenomaan siksi kun sieltä kuuluu ääniä. Myöskin jos kadulta kuuluu autojen äänet, niin nukahtaa helpommin. Me ollaan erilaisia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Omistusasunto kannattaa ostaa sellaisesta paikasta missä asuu enemmän vanhuksia. He ovat todella hiljaisia asujia.
No ei välttämättä ole. Meillä on seinänaapurina 80+ pariskunta joilla molemmilla on heikentynyt kuulo. Aamulla aukeaa radio pauhaamaan kello kuudelta täydellä volyymilla, voin hyvin kuunnella aamun uutiset seinän läpi, päiväsaikaan kuuntelevat vanhoja levyjä täydellä volyymilla tuntikausia ja illalla pauhaa televisio, niin ikään täydellä volyymilla. Välissä huutelevat toisilleen ikään kuin välimatkaa olisi satoja metrejä vaikka asuvat kaksiossa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi otin riskin eikä ole ollut meluisia naapureita 18 vuoteen.
Miten niin onneksi?
Näin ajattelee ihminen, jolla ei ole huolta huomisesta kun joku muu maksaa asumisen hamaan tappiin asti. Ne jotka miettivät edes vähän eläkepäiviään, hankkivat oman asunnon, koska eläkkeellä tulot eivät ole kummoiset.
Ap ei voi ostaa omaa asuntoa, koska pankki ei myönnä ulosotossa kärvistelevälle työttömälle lainaa
Omakotitalon myynnissä homevastuu on 5 vuotta.
Vaikka kuinka paljon perikuntien asuntoja myynnissä, mitään remontteja ei ole tehty.
Ei tollasia osteta.
"Purkukuntoisena myynti ei poista myyjän virhevastuuta kokonaan."
"Suomessa on 200 000 asumatonta kiinteistöä. Autiotalon omistaja voi joutua korjaamaan luvattomien kulkijoiden jälkiä ja vastaa heidän turvallisuudestaan."
Vierailija kirjoitti:
Ap ei voi ostaa omaa asuntoa, koska pankki ei myönnä ulosotossa kärvistelevälle työttömälle lainaa
Kylläpä hermostuit aloituksesta heh
Mä en enää. Mulla oli omakotitalo, mutta sain siitä isot tappiot, koska asumisaikanani paljastui mm. kosteusvaurioita ja perustusvaurio. Kosteusvauriot ensin korjautin isolla rahalla, sitten kävi ilmi vielä että talon "elintasolaajennusosa" oli perustettu pelkästään vanhan rappusen päälle yhdestä nurkastaan, ja routa sitä sitten mylläsi eräänä vuonna niin että makuuhuoneesta hajosi ikkunat vääntövoimista. Siihen mennessä taloon oli jo laitettu uusi katto, uusittu paljon puuosia kosteusongelmien takia, uusittu kylppäri (mm. vedeneristys puuttui täysin laattojen alta), ja totesin etten kaada enää rahaa tähän räyskään. Myin purkukuntoisena pois olemattomaan hintaan. Maksan vieläkin asuntolainaa siitä talosta, asuen pienessä yksiössä itse. Ei ikinä enää omistusasuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Näin ajattelee ihminen, jolla ei ole huolta huomisesta kun joku muu maksaa asumisen hamaan tappiin asti. Ne jotka miettivät edes vähän eläkepäiviään, hankkivat oman asunnon, koska eläkkeellä tulot eivät ole kummoiset.
Voi kuule, vuokralla asuu paljon työssäkäyviä ja varakkaitakin joille vain omistaminen ei ole kovin tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Näin ajattelee ihminen, jolla ei ole huolta huomisesta kun joku muu maksaa asumisen hamaan tappiin asti. Ne jotka miettivät edes vähän eläkepäiviään, hankkivat oman asunnon, koska eläkkeellä tulot eivät ole kummoiset.
Mutta sitten eläkkeellä ollessa tehdään taloyhtiössä linjasaneeraus, siitä maksat enemmän kuin asunnosta. Olen eläkkeellä ja olin remontin aikaan hallituksen pj. Remontti meni hyvin ja budjettikin alittui, mutta loppuikämme maksetaan kallista rahoitusvastiketta.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi otin riskin eikä ole ollut meluisia naapureita 18 vuoteen.
Sama. Persaukisilla mölyapinoilla ei (onneksi) ole varaa muuttaa tälle asuinalueelle.
Siis meluisien naapureiden riskin takia.