Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.

Vierailija kirjoitti:

Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.

t. Yläkoulun ope

Höpö höpö, ei kukaan normaali lapsi ole noin re tar di

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirkkokuntaan kuuluminen ja siihen liittyvän tiedon puute: kouluissa ei kuulemma ole uskonnonopetusta, joulujuhlaa eikä muitakaan kirkollisia pyhiä noteerata. 

Joten miksi ihmettelette, että koululaiset eivät tiedä maansa pääuskonnon piirteitä? Seuraavaksi voitte siirtyä ihmettelemään, että kas kummaa, aikuisetkaan eivät tiedä niitä.

Sen sijaan ii:llä alkava paskauskonto leviää ja voi paksusti! En ole itse uskovainen, mutta kuulun silti kirkkoon ja olen saanut kasteen, konfirmaation ja kirkollisen vihkimisen avioliittoon. Koulussa kaikki juhlat ja rituaalien noteeraaminen oli kivaa. Se on osa kansallista perinnettämme. 

No, nyt se on onnistuneesti ajettu alas. Tulos: koululaiset eivät tiedä mihin kirkkokuntaan kuuluvat vai kuuluvatko mihinkään.

Kirkko kyllä odottaa avosylin lapsia vanhempineen. Nykyaikana pääsee nopeammin papille saa

Tämä on totta! Mä käyn diakonissan luona joskus. En halua enkä tarvitse mitään diagnoosia, en psyykenlääkkeitä, en edes rahaa. Vain ystävällinen kuunteleva ihminen, joka jopa rukoilee puolestani. Lohtua ja tukea elämän ollessa raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston kursseilla on aloitusluennolla kerrottava jokaista luentoa vastaava luku kirjasta. Jos aihe on koira, pitää todellakin opiskelijoille erikseen mainita, että kirjan luku "koira" liittyy tähän luentoon ja sivunumerot ovat 120-157. Myös kurssin alustalta löytyvä artikkeli otsikolla "koira" sisältää luentoon liittyvää tietoa. Linkki on tottakai valmiiksi laitettu, ei voi enää olettaa, että sähköistä artikkelia kyettäisiin itse kirjaston tietokannoista etsimään. Ja jos näitä sivunumeroita ei mainita ja vain oletetaan, että sisällysluettelosta osaavat katsoa, kysyy 100% varmasti joku hätääntyneenä, että mistä tietää mitkä sivut pitäisi lukea ennen kutakin luentoa.

Eikö tässä kurssin pakollisena ennakkotehtävänä voisi olla koota omaan resurssipankkiin kaikki tarvittavat lähteet? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lukion opettajana, että tilanne oli pahin vuosi-pari sitten. 

Silloin pöhistiin vain digiloikasta. Nyt sentään on herätty havaitsemaan kännyköiden ja digikirjojen huonoja puolia.



Pari vuotta takaperin olit taantumuksellinen ja muutosvastarintainen jos uskalsi kritisoida. Nyt esim. oma lukio tilaa ensi syksynä taas osan kirjoista painettuina ja känykkäkielto tuli oppitunneille.

Samaa mieltä. Silloin kun tehtiin lukion voimassaolevaa LOPS2021 -opetussuunnitelmaa, oli vallalla kolme sanaa: digi, digi ja digi.

Mitään noista kolmesta ei saanut vastustaa. Opetushallitukselta puhallettiin digihurmaa lukioihin.

Opetushallitus ei tule kuuna päivänä toteamaan, että metsään mentiin digiloikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lukion opettajana, että tilanne oli pahin vuosi-pari sitten. 

Silloin pöhistiin vain digiloikasta. Nyt sentään on herätty havaitsemaan kännyköiden ja digikirjojen huonoja puolia.



Pari vuotta takaperin olit taantumuksellinen ja muutosvastarintainen jos uskalsi kritisoida. Nyt esim. oma lukio tilaa ensi syksynä taas osan kirjoista painettuina ja känykkäkielto tuli oppitunneille.

Samaa mieltä. Silloin kun tehtiin lukion voimassaolevaa LOPS2021 -opetussuunnitelmaa, oli vallalla kolme sanaa: digi, digi ja digi.

Mitään noista kolmesta ei saanut vastustaa. Opetushallitukselta puhallettiin digihurmaa lukioihin.

Opetushallitus ei tule kuuna päivänä toteamaan, että metsään mentiin digiloikassa. 

Opetushallituksen (OPH) mukaan kännyköiden käyttöä kouluissa tulee rajoittaa. OPH kertoo asiasta 5. elokuuta järjestämässään mediatilaisuudessa.

Opetushallitus suosittelee, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimien häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat niiden käyttöä myös välitunneilla.

Koulujen kännykkäkielto on puhuttanut suomalaisia viimeistään siitä lähtien, kun kielto kirjattiin Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman tavoitteisiin viime kesänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee lakiesitystä kännyköiden käytön rajoittamisesta kouluissa tulevana syksynä.

Jenkit ja muu maailma ei ole luopunut perusopetuksesta ja seikasta, että aikuinen opettaja on auktoriteetti. Sir... ei etunimiä ja kaveraamista. 

Puutuin tähän digiloikan ja kaikenmaailmanperseilyhankjeiden kiwaaaaa huvipuisto meininkiä, mitä nuoret opet harrastavat, aikana. Olin hankala, kun en kehittynyt muotivirtauksiin. 🤔😂😂😂😂😂😂Pitäkää pazkottu tunkkinne! 

Otettiin vastaan aasialainen joukko tutustujia ovet auki, otettiin vastaan ilmaiset läppärit ja digiloikattiin kuuseen kapsahdettiin katajikkoon. Muu maailma katsoi sivusta hölmölää ja poimivat rusinat pullista: pysytään perusasioissa. 

Suomi on myyty ihmiskielaboratorioksi. Tässä tulos. Ollaan keltaisessa nesteessä. 

Kohta kaivataan eläkkeeltä NE OIKEAT opettajat takaisin neuvomaan aivopestyjä sateenkaari-nykynössöjä, kun tehdään jälleen on "UUSI" opetussuunnitelma. 

Suomen peruskoulu nykyisellään ja noin viimeiset kymmenen vuotta on todellakin ollut lasten ja nuorten ihmiskoelaboratorio. 

Missä muualla on vaihdettu opetussuunnitelmaa lennosta yhtä usein? Ja pilattu lapset ja nuoret. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lukion opettajana, että tilanne oli pahin vuosi-pari sitten. 

Silloin pöhistiin vain digiloikasta. Nyt sentään on herätty havaitsemaan kännyköiden ja digikirjojen huonoja puolia.



Pari vuotta takaperin olit taantumuksellinen ja muutosvastarintainen jos uskalsi kritisoida. Nyt esim. oma lukio tilaa ensi syksynä taas osan kirjoista painettuina ja känykkäkielto tuli oppitunneille.

Samaa mieltä. Silloin kun tehtiin lukion voimassaolevaa LOPS2021 -opetussuunnitelmaa, oli vallalla kolme sanaa: digi, digi ja digi.

Mitään noista kolmesta ei saanut vastustaa. Opetushallitukselta puhallettiin digihurmaa lukioihin.

Opetushallitus ei tule kuuna päivänä toteamaan, että metsään mentiin digiloikassa. 

Opet

kieltäisivät -

ja rajoittaisivat 

-isi- -isi-

Vierailija kirjoitti:

Kysymys opettajille: Onko aina tällaisia oppilaita ollut? Esimerkiksi vuosikymmen sitten joskus 2010-luvulla? Itse ainakin tiedän yhden luokkakaverin yläasteelta joka ei osannut kaikkia kuukauden nimiä, mutta oli silti erittäin lahjakas oppilas ja keskiarvo yli 9. Mistä lähtien näitä taitojen puutteita alkoi näkyä? Tuskin nyt tällaista tapahtuisi ilman että siihen oltaisi puututtu lainkaan. Osaavatko he sitten jotain muita taitoja mitä nuoret ennen ei osannut?

Luokissa on ollut yksittäisiä hahmotuksen ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria, joille nämä asiat ovat olleet vaikeita. Nyt luokassa voi olla yli puolet oppilaita, jotka suoriutuvat heikosti. Syksyn ensimmäisestä maantiedon kokeesta sai 90% oppilaista viitosella alkavan numeron. Yhdeksäsluokkalaiset eivät olleet hahmottaneet, että kokeessa pitää osata asiat oikeasti. Huoltajat syyttivät minua liian vaikeasta kokeesta. Olin kuitenkin johtanut tehtävätyypit suoraan päättöarvioinnin kriteereistä, eli tehtävien vaikeusasteen pitäisi olla linjassa päättöarvioinnin kanssa.



Nuorten osaaminen on laskenut viimeiset 10 vuotta. Lasku jyrkkenee mitä lähemmäs nykypäivää tullaan. Viimeiset 3 vuotta osaaminen on ollut syöksykierteessä.

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulu:

Kertolasku tai jakolasku. Prosentin käsite on 80% oppilaista täysin vieras. Suurin osa ei osaa kertotauluja.

Eikä nämä ole heidän henkilökohtaisia menetyksiään/tragedioita. Tällaisia on todella paljon nykyisissä nuorissa aikuisissa. He äänestävät vaaleissa. Osa on jo nuorina itse mukana poliittisissa kuvioissa esim. vihreissä, joiden jäsenistö on nuorta. Kun ei hahmoteta kokonaisuuksia tai ymmärretä lukujen suuruuksia, niin lopulta siitä kärsii kollektiivisesti iso joukko. Kun esim. BKT:stä jokin prosenttiosuus laitetaan "vihersiirtymään" tai kehitysapuun. Ja jaettava rahamäärä kaikille kaikkeen on x. Ed. mainittuihin jaettavaksi haluttavat prosentit näyttäytyy pieniltä, mutta todellisuudessahan ne ei sitä ole. Ja nostaa pitäisi. Koko ajan. Eikä kokonaisuudesta hahmoteta, että se onkin x euroa pois muualta. Kun annettava on eri yksiköinä kun taas se "pois muualta". Toinen prosentteina ja toinen euroina. Ja vastalauseet onkin sitten kovaäänisiä kun leikataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.

t. Yläkoulun ope

Mitä te opettajat oikein teette siellä kun työ ei tuota tulosta? Onko sanelusta kirjoitusta? Onko vihkoon kopiointia esim. englannin oppikirjasta? Ääneenlukua siten, että luettaessa huomioidaan välimerkit? 

Jos

Ongelmahan on enemmän se, että ei opita eikä se, että ei opeteta. On aivan uskomatonta, että ensin luetaan teksti ääneen, sitten keskustellaan siitä ja ope vielä selittää, että mitä mikäkin kohta tarkoitti. Sitten kirjoitetaan vihkoon mallista kopioiden pääkohdat tiivistelmänä ja samalla kerrataan, että mitähän mikäkin asia oikein tarkoittikaan. Ja tunnin lopuksi, kun pitäisi itse tähdätä kyseiseen kappaleeseen liittyvät kertaustehtävät, joissa kysytään uudelleen ne juuri kolmeen kertaan selitetyt asiat, niin monella oppilaalla ei ole hajuakaan vastauksista ja sitten arvaillaan vastaukseksi mitä sattuu. Eikä toki edes osta katsoa siitä kirjasta ja vihkosta, jotka on auki siinä nenän edessä.

t. Yläkoulun ope

Vierailija kirjoitti:

Säännöt. 

Osalle porukkaa niiden noudattamien ei käy, koska minä, minä, minä.

Sääntö: Koulun ruokalassa syödään, ilman päähinettä. Joka päivä saa vääntää lippisjonnejen kanssa, että hattu pois. WÖÖ! Tää hattu ilmaisee mun identiteettiä

Yleensä ihmiset kapinoivat typeriä sääntöjä vastaan. Muistatko mikä kohu tuli, kun opettajan bändipaitaa kritisoitiin mediassa? Opettajat vetivät itkupotkuraivarit, että kyllä bändipaita päällä saa opettaa ja järkkäsivät vielä pukeudu bändipaitaan -päivän. Puhut jonneista, joten ilmeisesti opetat aikuisia (nuorimmat jonnet alkavat olla 30v). Ehkä turhista asioista ei tarvitsisi nillittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ettei lapset osaa enää juosta on ehkä uskomattominta. Voiko olla totta?

Mitä ihmeellistä siinä on? Aikuisissakin on paljon lihavia jotka eivät pysty juoksemaan.

Kiva että teininä puolustat täällä lapsia. Mutta se ei ole hyvä, ettet edes näytä ymmärtävän sitä eroa, mitä noilla on. Se, että ei pysty juoksemaan, on ihan eri asia kuin se, että ei osaa juosta.

Nuoret eivät osaa käyttää Googlea. Jos jokin asia pyydetään selvittämään netistä, ovat oppilaat ensin 3 minuuttia hiljaa. Sitten he valittavat, ettei tietoa löydy. Annan tässä vaiheessa Googlen käyttöön lisää vinkkejä, mutta yleensä vastaus ei löydy vielä niidenkään avulla. Lopulta teen haun malliksi ja löydän oppilaille 10 000 hakutulosta, jossa kerrotaan juuri tästä selvitettävästä aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo ettei lapset osaa enää juosta on ehkä uskomattominta. Voiko olla totta?

Tämä on täysin koulutuksen järjestäjän vika. Opin itsekin juoksemaan vasta aikuisiällä, kun ei liikunnantunnilla opetettu juoksua. Uimaan opin onneksi uimakoulussa, mutta meillä oli luokalla uimataidottomia ja heille järjestettävä opetus oli täysin ala-arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Melkoinen osa yläkoululaisista ei osaa näyttää kotiaan kartalta tai ilmakuvasta. Asutaan maalla, jossa talot erottuvat kartoilta tai ilmakuvasta helposti.

Ehkäpä on kuitenkin turvallisuuden kannalta parempi, ettei sitä kotiaan näytellä kaiken maailman väelle..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoinen osa yläkoululaisista ei osaa näyttää kotiaan kartalta tai ilmakuvasta. Asutaan maalla, jossa talot erottuvat kartoilta tai ilmakuvasta helposti.

Ehkäpä on kuitenkin turvallisuuden kannalta parempi, ettei sitä kotiaan näytellä kaiken maailman väelle..

Me opet nähdään Wilmasta oppilaan kotiosoite, joten kodin sijainnissa ei ole meidän opettajien suuntaan mitään salattavaa.

Oppilaan pitää ihan oman turvallisuutensa vuoksi tietää kotiosoitteensa ja löytää kotitalo kartalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoinen osa yläkoululaisista ei osaa näyttää kotiaan kartalta tai ilmakuvasta. Asutaan maalla, jossa talot erottuvat kartoilta tai ilmakuvasta helposti.

Ehkäpä on kuitenkin turvallisuuden kannalta parempi, ettei sitä kotiaan näytellä kaiken maailman väelle..

Me opet nähdään Wilmasta oppilaan kotiosoite, joten kodin sijainnissa ei ole meidän opettajien suuntaan mitään salattavaa.

Oppilaan pitää ihan oman turvallisuutensa vuoksi tietää kotiosoitteensa ja löytää kotitalo kartalta.

Opettajat toki tietavät, mutta muut oppilaat välttämättä eivät. Eipä olisi kiusatustakaan kiva esitellä asuntoaan kiusaajien kesken altistaen jopa vapaa-aikansa kiusaamiselle tai muulle häiriönteolle. Tämä vain yhtenä esimerkkinä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys opettajille: Onko aina tällaisia oppilaita ollut? Esimerkiksi vuosikymmen sitten joskus 2010-luvulla? Itse ainakin tiedän yhden luokkakaverin yläasteelta joka ei osannut kaikkia kuukauden nimiä, mutta oli silti erittäin lahjakas oppilas ja keskiarvo yli 9. Mistä lähtien näitä taitojen puutteita alkoi näkyä? Tuskin nyt tällaista tapahtuisi ilman että siihen oltaisi puututtu lainkaan. Osaavatko he sitten jotain muita taitoja mitä nuoret ennen ei osannut?

Luokissa on ollut yksittäisiä hahmotuksen ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria, joille nämä asiat ovat olleet vaikeita. Nyt luokassa voi olla yli puolet oppilaita, jotka suoriutuvat heikosti. Syksyn ensimmäisestä maantiedon kokeesta sai 90% oppilaista viitosella alkavan numeron. Yhdeksäsluokkalaiset eivät olleet hahmottaneet, että kokeessa pitää osata asiat oikeasti. Huoltajat syyttivät minua liian vaikeasta kokeesta. Olin

Lukiolaisille tulee joka vuosi yllärinä, että nelosen voi saada kokeesta JA opintojaksosta. Sitten huutamaan opelle, että huonosti opetettu ja liian vaikeaa.

Ja ja noudatetaan YTLän arviointeja, siihen neloseenkin pitää osata jotain. Alkaahan ylioppilaskirjoitusten arviointikin improbatur miinuksista (?).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säännöt. 

Osalle porukkaa niiden noudattamien ei käy, koska minä, minä, minä.

Sääntö: Koulun ruokalassa syödään, ilman päähinettä. Joka päivä saa vääntää lippisjonnejen kanssa, että hattu pois. WÖÖ! Tää hattu ilmaisee mun identiteettiä

Yleensä ihmiset kapinoivat typeriä sääntöjä vastaan. Muistatko mikä kohu tuli, kun opettajan bändipaitaa kritisoitiin mediassa? Opettajat vetivät itkupotkuraivarit, että kyllä bändipaita päällä saa opettaa ja järkkäsivät vielä pukeudu bändipaitaan -päivän. Puhut jonneista, joten ilmeisesti opetat aikuisia (nuorimmat jonnet alkavat olla 30v). Ehkä turhista asioista ei tarvitsisi nillittää?

Niin. Sinunkaltaisesi vanhemmat ottaa yhteyttä kouluun ja sanoo, ettei meidän PirkkoPetterin tartte noudattaa koulun sääntöjä.