Lue keskustelun säännöt.
Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.
25.01.2025 |
Tuli mieleeni tuosta toisesta ketjusta norjalaislukiolaisiin liittyen.
Mitä havaintoja suomalaisopettajilla on? Mitä asioita enää osata? Mainitse myös oppilaan ikä niin on helpompi suhteuteuttaa tulisiko asia jo siinä iässä osata.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulussa ja eskarissa nykyään opetetaan, jos nuoret eivät osaa kelloa ja kuukausia? Eikö osaamista varmisteta mitenkään?
Oppilaat unohtavat nykyään oppimansa heti. He elävät virtuaalimaailmassa ja reaalimaailman jutut eivät ole heille tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N 20-vuotias nainen myi kesällä ruokakaupan marjapisteessä. Tai siis yritti. Siinä oli vadelmia 1,6 kg laatikossa ja 250 g rasiassa.
Kysyin naiselta, mitkä niiden kilohinnat on? Hän katsoi mua kylmästi ja sanoi "Siinä rasiassa on kalliimpaa." "Tottakai on", vastasin laskiessani samalla kilohintaeroa päässä. Kysyin uudelleen: "Mitkä on KILOHINNAT?"
Tyhjästä tuijotuksesta ymmärsin, ettei naisella ollut hajuakaan siitä, mitä kilohinta tarkoittaa. Ja hän oli läpäissyt peruskoulun, pahimmassa tapauksessa myös lukion!
Niin että mitäs siellä matikantunneilla nykyään tehdään? On varmaan turha kysyä millä luokilla opetellaan kertotaulut.
Milläkö luokalla opetetaan kertotaulut? En ole varma, siitä on jo kymmenen vuotta, kun opetin 2. luokkaa. Silloin aloitettiin kertotaulun opettelu. Osa oppilaista ei osannut kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja, osa osasi koko 8:n kertotaulun, vaikka oli tunneilla oli päästy vasta kolmeen. Oli myös vanhempia, joiden mielestä kertotaulua ei tarvitse opetella, koska "kaiken voi laskea koneella":
Keskittyä. Kädentaitoja, poislukien puhelimen näppäily.
En haluaisi olla vanha pieru jonka mukaan nuori sukupolvi on automaattisesti pilalla, mutta huonolta näyttää.
Meille tulee töihin harjoittelijoiksi ammattikoululaisia, tulijoita olisi jopa niin että opettaja tulee kysymään paikkaa ja takaviistossa seisoo se opiskelija selaten puhelinta (ei, näitä ei oteta, meillä ei ole resursseja pidellä kädestä).
Monen kanssa aloitetaan ihan alkeista, mihin aikaan pitää tulla, " Ai oliks se tasalta, mun bussi tulee silleen et oon tääl vast 20 yli", opetellaan että puhelin pitää laittaa pois kun tehdään työtehtäviä.
Ei voi kuvitellakaan että antaisi kaksi asiaa tehtäväksi kerralla, " ota näistä tavaroista muovit pois, laita muovit tuonne keräysastiaan, pinoa tuotteet tuohon seinän viereen" on aivan liikaa, kohta se harkkari seisoo siinä varaston käytävällä lattia muoviroskaa täynnä, "niin siis mihin nää muovit piti laittaa". Viime viikolla opetin yhdelle miten pahvilaatikko litistetään ennen kun niitä viedään kierrätysastiaan, tämä sankaritar oli oikeasti ihan pihalla, mietin tosissani uskaltaako antaa terävät sakset käteen, mattopuukkoa ei osannut käyttää. Ja kuitenkin ihan tavan amislaisista kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulussa ja eskarissa nykyään opetetaan, jos nuoret eivät osaa kelloa ja kuukausia? Eikö osaamista varmisteta mitenkään?
Oppilaat unohtavat nykyään oppimansa heti. He elävät virtuaalimaailmassa ja reaalimaailman jutut eivät ole heille tärkeitä.
Pitkäkestoiseen muistiin ei tarvitse säilöä mitään oppimaansa. Sillä aina voi googlata, käyttää kännyn laskinta tai kysyä kaverilta WA-viestillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan jo turvallisuusasia tietää ja muistaa ja osata sanoa oma osoite, äidin/isän puhelinnumero, sukunimi jne. Vanhempien olisi syytä opettaa lapselle edes nämä. Itse opetin jo neljävuotiaalle. Tankattiin niin monta kertaa että oppi.
On todella outoa jos sukunimi tai osoite ei koskaan tule esille normaalissa arjessa.
Ei kakara ole sit varmaan ikinä havainnut mitä lukee kirjekuorissa.
Ja koulussa ekalla jo opeteltiin kirjoittamaan oma nimi ja osoite. Eli taas: opettajat, lakatkaa ällistelemästä ja alkakaa opettaa. Siitä teille maksetaan palkkaa!
Nykyään tulee todella vähän kirjepostia kotiin. Ne vähätkin ovat enimmäkseen mainoksia.
Luulisi edelleen olevan koulun tehtävä opettaa kirjoittamaan ensimmäiseksi oma nimi heti, kun oppii kirjaimet. Vaan oppiihan ne kotonakin. Tuli mieleen yksi oma lapseni, joka töhri seinää alle kouluikäisenä. Osasi kirjoittaa siihen oman nimensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei voi jättää luokalle. Kaikkien on päästävä läpi, vaikka ei osaisi opetussuunnitelman vaatimia asioita.
-Matematiikassa kolmasosa oppilaista ylsi vähintään hyvää osaamista eli arvosanaan 8, ja opettajien antamat arvosanat vastasivat osaamista. Äidinkielessä hyvään osaamiseen ylsi vain 16 prosenttia oppilaista. Silti 81 prosenttia tytöistä ja 58 prosenttia pojista sai opettajaltaan todistukseen arvosanan 8, 9 tai 10, kertoo johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola.-
Uusi KARVIn tutkimus.https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/kuudesluokkalaiset-osaava…
Eli vaikka ei osata, niin annetaan arvosanoja 8, 9 tai 10 ettei tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Ne eivät enää osaa itsenäistä ja omaa ajattelua ja loogista päättelyä.
Se on huomattu yliopistolla, että ei meinaa enää tulla mistään mitään.
AMKiin vasta ainesta tuleekin.
Ei siitä sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viidesluokkalainen kertoi kesän jälkeen, että pappa oli ostanut mökin ja oli siellä lomalla pappansa kanssa. Kysyin oliko se järven rannalla tai järvi lähellä. Oppilas ei osannut vastata. Myöhemmin kävi ilmi, että mökki oli saaressa. Venematka ei siis riittänyt hahmottamaan, että järvi löytyy kyllä.
Tämä on aivan tavallista. Eivät tiedä myöskään, mihin kirkkokuntaan kuuluvat eivätkä
"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"
Mistäs se yläkoulun ope oppilaan kirkkokuntaa tietäisi? Yläkoulun opet sitäpaitsi opettavat omaa ainettaan eivätkä asioita, jotka vanhemmilta on unohtunut kertoa lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäytyä, kiitos kotikasvatuksen.
Mikään ei tosiaan tunnu jäävän mieleen. Luultavasti siksi ettei oikein mitään tarvitse enää pitää mielessä, kännykkä on tukena 24/7 näillä. Lisäksi mitään ei saisi enää vaatia ulkoa opettelemaankaan. Ihan oikeasti vanhemmat tulevat linjoja pitkin ja valittavat miten kohtuuttomia vaatimuksia on. Kyseessä esim. kertotaulut.
Koska eivät myöskään lue, tuntuu ettei ole mitään päättely- ja ongelmanratkaisukykyäkään kehittynyt. Asioista ei tajuta syy-seuraussuhteita, parin lauseen ohjeita ei muisteta tai ymmärretä, omin sanoin ei osata kertoa mitään.
Sisukkuus ja sinnikkyys on historiaan kuuluvia sanoja. Nykyoppilaiden kohdalla ei tarvitse kaivaa käyttöön. Luovutetaan heti tai ei edes aloiteta. Ei kiinnosta, ei huvita, mihin tätä ees tarttee, emmä osaa, ei oo mun juttu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys opettajille: Onko aina tällaisia oppilaita ollut? Esimerkiksi vuosikymmen sitten joskus 2010-luvulla? Itse ainakin tiedän yhden luokkakaverin yläasteelta joka ei osannut kaikkia kuukauden nimiä, mutta oli silti erittäin lahjakas oppilas ja keskiarvo yli 9. Mistä lähtien näitä taitojen puutteita alkoi näkyä? Tuskin nyt tällaista tapahtuisi ilman että siihen oltaisi puututtu lainkaan. Osaavatko he sitten jotain muita taitoja mitä nuoret ennen ei osannut?
Sanoisin lukion opettajana, että tilanne oli pahin vuosi-pari sitten.
Silloin pöhistiin vain digiloikasta. Nyt sentään on herätty havaitsemaan kännyköiden ja digikirjojen huonoja puolia.
Pari vuotta takaperin olit taantumuksellinen ja muutosvastarintainen jos uskalsi kritisoida. Nyt esim. oma lukio tilaa ensi syksynä taas osan kirjoista painettuina ja känykkäkielto tuli oppitunneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopiston kursseilla on aloitusluennolla kerrottava jokaista luentoa vastaava luku kirjasta. Jos aihe on koira, pitää todellakin opiskelijoille erikseen mainita, että kirjan luku "koira" liittyy tähän luentoon ja sivunumerot ovat 120-157. Myös kurssin alustalta löytyvä artikkeli otsikolla "koira" sisältää luentoon liittyvää tietoa. Linkki on tottakai valmiiksi laitettu, ei voi enää olettaa, että sähköistä artikkelia kyettäisiin itse kirjaston tietokannoista etsimään. Ja jos näitä sivunumeroita ei mainita ja vain oletetaan, että sisällysluettelosta osaavat katsoa, kysyy 100% varmasti joku hätääntyneenä, että mistä tietää mitkä sivut pitäisi lukea ennen kutakin luentoa.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys opettajille: Onko aina tällaisia oppilaita ollut? Esimerkiksi vuosikymmen sitten joskus 2010-luvulla? Itse ainakin tiedän yhden luokkakaverin yläasteelta joka ei osannut kaikkia kuukauden nimiä, mutta oli silti erittäin lahjakas oppilas ja keskiarvo yli 9. Mistä lähtien näitä taitojen puutteita alkoi näkyä? Tuskin nyt tällaista tapahtuisi ilman että siihen oltaisi puututtu lainkaan. Osaavatko he sitten jotain muita taitoja mitä nuoret ennen ei osannut?
Muutos tuli hiipien ehkä juuri 2010 etp. Ensin lukutaito rapistui ja sitten 2010-luvun loppupuolella alkoi olla jo täysiä zombeja luokissa. Pelaaminen, some, kaiken elämän keskittyminen reaalimaailman ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan jo turvallisuusasia tietää ja muistaa ja osata sanoa oma osoite, äidin/isän puhelinnumero, sukunimi jne. Vanhempien olisi syytä opettaa lapselle edes nämä. Itse opetin jo neljävuotiaalle. Tankattiin niin monta kertaa että oppi.
On todella outoa jos sukunimi tai osoite ei koskaan tule esille normaalissa arjessa.
Ei kakara ole sit varmaan ikinä havainnut mitä lukee kirjekuorissa.
Ja koulussa ekalla jo opeteltiin kirjoittamaan oma nimi ja osoite. Eli taas: opettajat, lakatkaa ällistelemästä ja alkakaa opettaa. Siitä teille maksetaan palkkaa!
Kyllä, sen me teemme heti kun vain kasvatatte pikku kullanmurujanne ensin kotona: ruutuajan rajaaminen, ruoka-ja kahviajat, pesurutiinit ja nukkumaamenoajat. Lisäksi käytöstavat! Huono niitä on opettaa jos ei niitä itsekään osaa!
Teinit ja nuoret ovat huonoja kaikessa kaavamaisessa.
Todella tuo, että kaikki pitää selvittää juurta jaksain. Tai vaikka sähköisen lomakkeen täyttö: vaikka olisi vain oman nimen kirjoitus ja sanotaanko esitelmän aihe, niin kaikki eivät ymmärrä mitä tehdä, elleivät aiheet ole TOSI selkeästi siinä aivan vieressä ja osa ei siltikään.
Myös istumajärjestys on tosi vaikea pala teineille. Tässäkin kaavamaista ajatusta ei tahdota ymmärtää. Teini ei millään ymmärrä miksi ei saisi istua missä itse haluaa vaan pitää "orjallisesti" mennä tietylle paikalle.
Olen myös kuullut, että kaikki yläkoululaiset eivät muista kotiosoitettaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo kerro siitä, että jo heidän vanhempiensa sukupolvi on paljolti uusavutonta ja sivistymätöntä sakkia?
Tämä muutos on lähtenyt jo 1970-luvulta ja koko ajan on huonompaan suuntaan menty!
Ja tuo, että kaikki eivät enää osaa viisarikelloa tulkita edes yläkoulussa.
Aika moni nuori joutuu sitten täysi-ikäistyttyään ottamaan itsestä vastuuta. Jolloin kaikki ne asiat, jotka oli jääneet oppimatta, täytyy opetella. Kantapään kautta, ehkä osa.