Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai ei saa tulla esim. koulukirjaa, vaatteita tai muita omia tavaroitaan hakemaan omasta kotoaan kesken viikon vaan pitää ensin soittaa vanhemmalle tai tämän uudelle kumppanille ja pyytää lupa? Vain että uusi kumppani saisi olla rauhassa? Aika vaikeaksi menee ja ei ihme että lapset on sekaisin.

Huom se että ilmoittaa etukäteen olevansa tulossa ei ole luvan pyytämistä. Ei ole vaihtoehtoa, etteikö kotiin voisi mennä.

Voin kertoa että todellakin säikähtää, jos esim herää myöhempänä työpäivänä siihen että lapsi aukoo ovea kun hakeekin unohtunutta kirjaa tai musiikkia kuunnellessa ei huomaa jonkun tulevan ennenkuin taputetaan olalle. Etenkin säikky ihminen. 

Jos on niin säikky ihminen, että säikkyy perheenjäsenten tuloa kotiin, voi arki olla aika raskasta ja mahdotonta.

Ei perheenjäsenen tuloa vaan sitä, että joku ylipäätään tulee odottamatta asunnon ovesta.

Onhan se hirveetä jos ei kotiinsa saa tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset saa tulla mun luo, vaikka olisi isäviikko. Olen toki eksälle sanonut, että hän voisi ilmoittaa mulle, jos lapsi/lapset lähtevät mun luo. 

Miksi exän pitää se ilmoittaa, eikö lapsilla ole kännykkää kun näköjään kuitenkin itsekseen liikkuvat. 

Tuossa sitten voikin käydä niin, että äiti onkin viettämässä lapsivapaata jossain viikonloppureissussa, ja lapsi/teini sitten yksinään koko viikonlopun siellä äidin tyhjässä asunnossa, jos ei vanhemmat keskenään kommunikoi muutoksista.

Niin tai äiti kommunikoi lasten kanssa ja kertoo olevansa vkl matkoilla. Ettekö ole yhteyksissä lapsiinne vapaa viikolla?

<

Sillä puhelimella voi ilmoittaa asioista useammalle kuin yhdelle ihmiselle. Voit vaikka tehdä sellaisen ryhmän, jossa on sekä lapsi että eksä, jos kahden viestin laittaminen on liikaa.

Miksi täällä pidetään itsestään selvänä, että lapsen pitäisi ilmoittaa tai varsinkaan etukäteen sopia (= pyytää lupaa) hakea esim. unohtunut tavara omasta kodistaan, mutta aikuiselta on liikaa vaadittu kommunikoida myös suoraan lapselle, että ajankohtana X minulla on treffit/bileet/viikon vaellus tai joku muu syy, jonka takia et voi tulla kotiisi käymään/yöksi?

Jos ydinperheessä itsenäisesti liikkuva lapsi on mummolassa yökylässä ja vaikka hammasharja on unohtunut, niin pitääkö lapsen erikseen sopia vanhempien kanssa, että saa hakea unohtuneen hammasharjan omilla avaimilla, mutta vain, jos mummo lähtee mukaan valvomaan tai vanhemmat on kotona vahtimassa, ettei tule käty-bileitä? Vai luotetaanko siihen, että jos lasta ei kuulu takaisin järkevässä ajassa, niin mummo reagoi asiaan, vaikkei hammasharjan hakemisesta olisi neuvoteltu vanhempien kanssa?

Jos lapsi on tulossa kesken isäajan minun luokseni, niin vastuullisena vanhempana exäni varmistaa, että olen silloin kotona. 

Miksi näin päin tämä viestintä olisi mahdotonta, mutta sen lapsivapaa-viikolla olevan pitäisi ilmoittaa jo etukäteen mihin on menossa ja mitä tekemässä?

"Et tainnut nyt tajuta pointtia. 

Minun tehtäväni ei ole ilmoittaa exälle kaikista tekemisistäni silloin kun lapsi ei luonani (alias lapsivapaa, josta nyt terminä vedettiin jo herneet nenään). Mutta exän tulee varmistaa, että olen oikeasti kotona jos lapsi kertoisi tulevansa sittenkin minun luokseni.

Lapselle jos vain ilmoitan, niin on sitten ihan tuuria välittääkö tiedon isälleen, vai alkaako vuosisadan kotibileiden järjestely."

Lapsella on oikeus tietää, milloin hän voi tai ei voi mennä omaan kotiinsa, ja lähtökohtaisesti lapsella pitäisi myös olla oikeus mennä kotiinsa.

Jos et (sinänsä ymmärrettävästi) voi luottaa siihen, että lapselle kertominen riittää, niin kyllä on sinun tehtäväsi ilmoittaa asiasta myös eksälle, mummille, kummille tai kenen ikinä luona lapsi ko. ajankohtana onkaan. Ei ole kyse sinun velvollisuudestasi ko. aikuista kohtaan, vaan velvollisuudestasi lastasi kohtaan ja lapsen oikeudesta omaan kotiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se hirviö äitipuoli, joka halusi tietää etukäteen, jos lapsi oli tulossa edes käymään varsinaisen "isävuoronsa" ulkopuolella. Kyllä jokaisella pitää olla tiedossa, kuka omassa kodissa kulkee. Etenkin kun lapsi toi pahimmillaan äitinsä mukanaan. Juo siinä sitten aamukahvia yöpaitasillasi rauhassa sunnuntaina, kun yhtäkkiä eteisessä ovi käy.

Miksi ihmeessä lähdit suhteeseen miehen kanssa, jolla on perhe, jos et ole valmis ottamaan koko perhettä vastaan. Tässä tilanteessa perhe = mies ja lapset, ja myös ex-vaimo tulee olemaan aina osa hänen elämäänsä lasten vuoksi. Jos ei sitä hyväksy, on valittava mies, jolla ei ole ennestään lapsia.

No en itse kyllä saapastelisi exäni asuntoon, vaikka lapsi kuinka sisään kutsuisi. Sellaisesta sovin exän kanssa etukäteen, että onko ok.

Vierailija kirjoitti:

"Et tainnut nyt tajuta pointtia. 

Minun tehtäväni ei ole ilmoittaa exälle kaikista tekemisistäni silloin kun lapsi ei luonani (alias lapsivapaa, josta nyt terminä vedettiin jo herneet nenään). Mutta exän tulee varmistaa, että olen oikeasti kotona jos lapsi kertoisi tulevansa sittenkin minun luokseni.

Lapselle jos vain ilmoitan, niin on sitten ihan tuuria välittääkö tiedon isälleen, vai alkaako vuosisadan kotibileiden järjestely."

Lapsella on oikeus tietää, milloin hän voi tai ei voi mennä omaan kotiinsa, ja lähtökohtaisesti lapsella pitäisi myös olla oikeus mennä kotiinsa.

Jos et (sinänsä ymmärrettävästi) voi luottaa siihen, että lapselle kertominen riittää, niin kyllä on sinun tehtäväsi ilmoittaa asiasta myös eksälle, mummille, kummille tai kenen ikinä luona lapsi ko. ajankohtana onkaan. Ei ole kyse sinun velvollisuudestasi ko. aikuista kohtaan, vaan velvollisuudestasi lastasi kohtaan ja lapsen oikeu

Ja edelleen: miksi se lapsiviikkoa viettävät ei voi viestittää exälleen: "lapsi haluaisikin tulla sun luo, sopiiko?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Kyllä minä olen avoliitossakin töistä lähtiessäni laittanut viestiä, että olen kohta kotona. 

Minulle taas tällainen raportointi olisi todella vieras ajatus. Ihan vapaasti saavat kotiinsa kulkea niin lapset kuin aikuiset mitään ilmoittamatta. Ja saa tuoda kaverinkin, ellei muuta ole erikseen sovittu. 

 

Kotona ei sitten voi olla kovin vapaasti, jos koska tahansa sinne voi tupsahtaa joku vieras ihminen.

 

Joku vieras ihminen - Kyllä minä ainakin tunnen lasteni kaverit, jotka ovat niin läheisiä, että käyvät toistensa luona kyläilemässä, joten ei ole kyseessä vieras ihminen. Asiallisesti kyllä aina varmistavat, että saako meille tulla, fiksuja lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat lapseni käyvät luonani lähes joka päivä isäviikoillaan. Kun välit omiin teineihin on läheiset ja lämpimät, ei tarvitse herkimmänkään vanhemman ikävöidä itkien lapsiaan, kun on toisen vanhemman viikko.

Niin siis omasta halustaan käyvät vai ettei sulle tulisi paha mieli? Jos ensimmäinen niin hyvä. Jos jälkimmäinen niin lasten ei kuuluisi olla vastuussa vanhemman ikävästä.

Tämä. Itse koin lapsena jopa syyllisyyttä siitä, että toinen vanhempi on yksin ja varmasti surullinen sillä aikaa, kun olen omalla vanhemmallani. 

Melkoisen miellyttämishaluiseksi ja helposti syyllistyväksi sitten kasvoinkin.

Säikähtääkö tämä säikky ihminen ,jos mies tulee kotiin yllättäen?  Kyllä on porukkaa täällä. 

Tottakai, mutta ihan samalla tavalla kuin ydinperheessäkin, vanhempien pitää tietää missä lapsensa liikkuu ja jos on siirtymässä toisen vanhemman "vastuulta" toiselle, niin siitä pitää ilmoittaa niin että molemmat on tietoisia asiasta. Jo ihan senkin takia, ettei lapsi mene toisen asunnolle kun tietää tämän olevan reissussa ja molemmat vanhemmat sitten luulee, että se lapsi on toisen hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset on aina tervetulleita kotiinsa. Vai eikö ole?

Eli et voi sopia lapsivapaillekaan viikoille oikeastaan yhtään mitään, vaan olet kotona valmiudessa jos lapset tulevatkin kotiin?

Itse teen esim. pitkiä työpäiviä silloin kun lapsi on isällään. Vapaapäivänä saatan olla kävelyvaelluksella jossain korvessa.

Kuinka pieniä lapsia sinulla on, kun eivät pärjää yksin kotonaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikkapa työkaveri puhuisi että hänellä kaipausviikko eikä täsmentäisi että lapset ex:n luona niin en osaisi yhdistää. Ajattelisin että tuokin höynähtänyt entisestään. 

 

No minusta huomaisi muutenkin, etten ole iltaisin lasteni kanssa, olen surullinen ja kaipaan.

 

Olisiko kuitenkin järkevämpää keksiä itselleen jotain mukavaa tekemistä sen sijaan, että itkee illat yksin kotona?

Tuohan itkisi työpaikallakin koska hänestä sen kerran huomaisi. Olisi siis todella rasittava. 

Vierailija kirjoitti:

Säikähtääkö tämä säikky ihminen ,jos mies tulee kotiin yllättäen?  Kyllä on porukkaa täällä. 

Jos olisi lähtenyt viikon kestävälle matkalle, mutta tulisikin ilmoittamatta kesken matkan kotiin niin, ettet töistä tullessasi oleta talossa olevan ketään muuta lisäksesi. Sitten yläkerrasta kuuluukin askelia.

Itse et säikähtäisi yhtään?

Olen sanonut lapsille, että aina saa tulla, mutta ilmoittaa ensin. Exän kanssa kommunikoin myös, koska teini saattaa keksiä jotain. Saatan itse olla matkoilla. On hyvä tietää jos jäävät yöksi tai tarvitsevat ruokaa. Yksin ollessani ruokaa ei välttämättä ole valmiina jääkaapissa. Myönnän, että yksi syy on se etteivät tule silloin kuin rakastajani sattuisi olemaan kylässä.

No ei todellakaan tunkeudu kukaan minun kotiini! Ai että pitäisi olla jatkuvasti omassa kodissani varuillaan milloin se avain rapisee lukkopesässä? Ei, kiitos. Kunnioittakaa toisten kotirauhaa.

"Jos lapsi on tulossa kesken isäajan minun luokseni, niin vastuullisena vanhempana exäni varmistaa, että olen silloin kotona. 

Miksi näin päin tämä viestintä olisi mahdotonta, mutta sen lapsivapaa-viikolla olevan pitäisi ilmoittaa jo etukäteen mihin on menossa ja mitä tekemässä?"

Ei tietenkään se ole mahdotonta, mutta tässä puhutaan nyt edelleen itsenäisesti liikkuvista lapsista ja siitä, mitä tarkoittaa se, että joku paikka on lapsen koti. 

Jos lapsi esim. koulussa huomaa, että tarvitsee tavaran X, joka on "väärässä" kodissa, ja voisi hakea sen matkalla koulusta ko. viikon kotiin, niin minusta lähtökohtaisesti lapsen pitäisi voida vain hakea se tavara ilman erillistä lupaa lapsivapaata pitävältä vanhemmalta. Puhumattakaan, että lapsen pitäisi ensin ilmoittaa sen viikon vastuuvanhemmalle, että tämä on nyt tilanne ja sitten odottaa, että ko. vanhempi on vastuullisesti kommunikoinut lapsivapaata pitävälle vanhemmalle, että hei, sopiiko, että lapsi hakee tavaran X tänään koulun jälkeen ja lapsivapaa vanhempi on kuitannut, että juu, kyllä käy, kunhan menee klo X-Y välillä, niin voin tiedottaa nyksälleni, milloin ulko-ovi saattaa rasahtaa.

Jos on joku järkevä syy, minkä takia muuten itsenäisesti liikkuva lapsi ei voi jossain poikkeustapauksessa mennä itsenäisesti käymään kotonaan, niin minusta on asiallista, että lapsivapaata pitävä vanhempi kertoo asiasta myös sille lapselle, koska kyseessä on myös lapsen koti, ei vain lapsivapaata viettävän vanhemman ja tämän mahdollisen nyksän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viime kesänä matkalla ja pyysin teiniä mukaan. Ei halunnut äidin kanssa koska noloa. Noloa ei ollut sitten ryypätä tyhjässä asunnossa sillä viikolla kavereiden kanssa. Nyt sitten seuraamme hyvin tarkkaan missä menee ja kumman luona ja eikä juuri hänellä luottoa. Ei ollut ensimmäinen kerta edes kun toimi tuolla tavoin mutta pahin. 

 

Aika hirveä tilanne. Mitä, jos olisi sattunut tulipalo tai muu vakava onnettomuus nuorten ollessa ilman aikuisen henkilön valvontaa?  Jos joku olisi vaikka sammunut tai saanut sairauskohtauksen kesken bileiden.

Tämmöistä tapahtuu teinien kanssa joskus.  No ei tietenkään kaikkien, mutta kyllä tiedän montakin tapausta.  Se yksi kirjailijakin kirjotti, miten poika oli kotona yksin ollessaan eli  kavereittansa kanssa suurin piirtein hajottanut talon...  No ei nyt tietysti ihan, mutta iskän viinat oli juotu ja paikat siivottomassa kunnossa, jotain rikkikin jne.  Ja niin teki veljeni tytärkin, piti olla vain koiravahtina, mutta pitikin bileet, joihin sitten tuli ylimääräistä porukkaa omin luvin ja tuloksena kaaos.  Niin, minkäs olisi sille voinut, jos jotain pahempaa olisi tapahtunut?  Ei näitä teinejä ja niitä, jotka ei siitä teiniydestään pääse vielä vanhempanakaan, voi vahtia.  On vain luotettava sydän kylmänä.  Kuka näitä nuoria tuolla liikkeellä ollessaankaan vahtii, kun ajavat autolla ilman korttia ja kyydissä vielä nuorempia ja sitten käy huonosti?  Ei ne kaikki ole mistään ns. huonoista kotioloistakaan lähtöisin.  Ne on vaan ajattelemattomia nuoria.

Ainahan ne todellakin on hirveitä tilanteita.  Mutta ei näitä nuoria voi seinäänkään kahlita.

Pelästyykö kouluikäinen lapsi, jos hän nnäkeeisänsä vieraan tädin kanssa yhdynnässä kotonaan?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai, mutta ihan samalla tavalla kuin ydinperheessäkin, vanhempien pitää tietää missä lapsensa liikkuu ja jos on siirtymässä toisen vanhemman "vastuulta" toiselle, niin siitä pitää ilmoittaa niin että molemmat on tietoisia asiasta. Jo ihan senkin takia, ettei lapsi mene toisen asunnolle kun tietää tämän olevan reissussa ja molemmat vanhemmat sitten luulee, että se lapsi on toisen hoidossa.

Juuri näin. Tämähän on aivan eri asia kuin vaikkapa koulukirjan haku minkä joku kiireesti otti esiin. 

Kotiin saa aina tulla, mutta jos on toisen kodin viikko, niin vain kun ilmoittaa etukäteen. 

Tämä sääntö juuri sen vuoksi, että aikuisilla on aikuisten leikkejä, joista lasten ei tarvitse tietää.