Ja niin kuin minulle täällä irvailtiin kun ehdotin masentuneille lääkkeeksi reippailua ulkona luonnossa!

Vierailija kirjoitti:

Ei toimi, kokeillut olen.

Ei mikään toimi tai onnistu, jos siihen lähtee asenteella "tämä ei tule toimimaan" tai "en tule onnistumaan". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lievässä masennuksessa tai pelkässä alakulossa liikunta, ulkoilu tai reippailu luonnossa varmasti auttaa ja jopa korvaa muut hoitomuodot. Mutta kaikissa muissa tilanteissa se on vain lisä, ja siloinkin vain voimavarojen mukaan. Paitsi jos masennukseen liittyy syömishäiriöitä, varsinkin anoreksiaa, liikkumisesta voi olla jopa haittaa.

Onko itsemurhan suunnittelu ja vain sattuman ansiosta jäänyt toteuttaminen lievää masennusta?

Ei. Ja jos väität, että itsemurhasuunnitelmiin tai -yritykseen johtavista mt-ongelmista selviytyy pelkällä lenkkeilyllä, olet todella vajaa.

Aijaa. Miten mä sitten selviydyin?

Kiusasin,a

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lievässä masennuksessa tai pelkässä alakulossa liikunta, ulkoilu tai reippailu luonnossa varmasti auttaa ja jopa korvaa muut hoitomuodot. Mutta kaikissa muissa tilanteissa se on vain lisä, ja siloinkin vain voimavarojen mukaan. Paitsi jos masennukseen liittyy syömishäiriöitä, varsinkin anoreksiaa, liikkumisesta voi olla jopa haittaa.

Onko itsemurhan suunnittelu ja vain sattuman ansiosta jäänyt toteuttaminen lievää masennusta?

Ei. Ja jos väität, että itsemurhasuunnitelmiin tai -yritykseen johtavista mt-ongelmista selviytyy pelkällä lenkkeilyllä, olet todella vajaa.

Aijaa. Miten mä sitten selviydyin?

Kerro toki. Mutta olen hyvin skeptinen sen suhteen, että pelkkä ulkoilu tai liikunta parantaisi jos on tosissaan suunnitellut itsemurhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei toimi, kokeillut olen.

Ei mikään toimi tai onnistu, jos siihen lähtee asenteella "tämä ei tule toimimaan" tai "en tule onnistumaan". 

 

Missä kohtaa sanoin, että lähdin "en tule onnistumaan" asenteella? Kokeilin useita lajeja, kunto kyllä parani, mutta ei se masennukseen vaikuttanut mitenkään.

Siinä vaiheessa kun itse yritin itsemurhaa, ei mikään tuntunut miltään muulta kuin pahalta. Olisin voinut nukkua pois. Se joka ei siinä pisteessä ole ollut, niin ei voi sitä ymmärtää. Itse kävin töissä ja hoidin asiat, vaikka olisin vain halunnut nukkua 24/7. 

Minua ei siis tekeminen auttanut, vaan vei pohjalle. Pitkä sairasloma auttoi, enkä tiedä missä vaiheessa paraneminen alkoi. Joka tapauksessa ulkopuolelta tuleva syyllistäminen pahentaa asiaa. Vaikka tuosta tilanteesta on yli 20 vuotta, eikä minulla ole ollut mitään masennukseen viittaavaa, pelkään sitä edelleen. Minulla on leikattu syöpä, kohtu, minulta on kuollut läheisiä. Myös läheisiä lapsia ja omien lasteni isä. Yms. Mutta mikään ei niistä ole ollut yhtä paha kuin masennukseni. Se on aivan hirveä sairaus. Ja sitä kohtaan koetaan vain väheksyntää.

"Ulkoile niin parannut" ja 💩, sanon minä 

Palsta taas täynnä lääkäreitä, joiden mielestä kunnon ihmiset eivät masennu ainakaan vakavasti, koska reippailevat kylliksi. Sehän estää kuulemma myös aknen ja syövän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lievässä masennuksessa tai pelkässä alakulossa liikunta, ulkoilu tai reippailu luonnossa varmasti auttaa ja jopa korvaa muut hoitomuodot. Mutta kaikissa muissa tilanteissa se on vain lisä, ja siloinkin vain voimavarojen mukaan. Paitsi jos masennukseen liittyy syömishäiriöitä, varsinkin anoreksiaa, liikkumisesta voi olla jopa haittaa.

Onko itsemurhan suunnittelu ja vain sattuman ansiosta jäänyt toteuttaminen lievää masennusta?

Ei. Ja jos väität, että itsemurhasuunnitelmiin tai -yritykseen johtavista mt-ongelmista selviytyy pelkällä lenkkeilyllä, olet todella vajaa.

Aijaa. Miten mä sitten selviydyin?

Kerro toki. Mutta olen hyvin skeptinen sen suhteen, että pelkk

Olosuhteisiin, lääkityksiin ym. ei tullut mitään muutosta, mutta rupesin liikkumaan. Samalla tippui 30 kg paino.

Riippuu masennuksen tasosta ym. Ei voi yleistää. Taustalla voi olla muitakin tekijöitä kuin masennus, esim. työssä uupumisessa on tärkeää antaa aikaa myös fyysiselle palautumiselle jatkuvan ulkoilun sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Muista mennä lenkille ap, kun läheisesi kuolee ja masentaa!

Muista ap lenkkeillä sitten kun vakava sairaus sinuun iskee , etkä näe kuin paksun tiilimuurin ympärilläsi, etkä pääse yli, et ali etkä läpi ja edellinen lainaus mukaanlukien. Kokeilehan kykenetkö tuollaisissa tilanteissa toimimaan sitten niin että saat aiheen " leuhkia" " parannuskeinoillasi".

Luuletko todella että asiat on mustavalkoisia.

Elämä ei ole pelkkää suorittamista, kuntoilua ja harrastamista työn teon ohessa. Joskus on tärkeää ihan vain levätä.

Vierailija kirjoitti:

Palsta taas täynnä lääkäreitä, joiden mielestä kunnon ihmiset eivät masennu ainakaan vakavasti, koska reippailevat kylliksi. Sehän estää kuulemma myös aknen ja syövän.

Olisipa estänyt läheisten kuolematkin. Jos näin olisi, minun olisi pitänyt lenkkeillä muutamat kerrat maapallon ympäri,

Masennus lähti kun masennuksen aiheuttajat poistuivat mun elämästä. Eli se vidun kävely ei vaikuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole pelkkää suorittamista, kuntoilua ja harrastamista työn teon ohessa. Joskus on tärkeää ihan vain levätä.

Kyllä, olla tekemättä mitään.

Liikunta vaikuttaa mielialaan monin tavoin. Fyysinen aktiivisuus lisää endorfiinien, eli "hyvänolon hormonien", tuotantoa. Endorfiinit auttavat vähentämään kipua ja tuottavat euforisen tunteen, joka voi parantaa mielialaa merkittävästi.

Lisäksi liikunta parantaa verenkiertoa ja hapen saantia aivoihin, mikä voi edistää kognitiivista toimintaa ja vähentää stressiä.

Vaikka liikkuminen ei poistaisi masennuksen juurisyitä, se silti on parempi vaihtoehto kuin liikkumattomuus.

Lähdetkö, ap, treffeille mun kanssa?

Kävin äsken kävelyllä, koetin hymyillä. Kaksi lenkkinaista katsoi pitkään silmiin ja hymyili takaisin, eikä vielä ole edes kesä! Ja kassaneiti oli ystävällinen.

Kunpa urheilijoihin iskisi väliaikainen masennusepidemia, edes kerran. Menisi joukkueurheilu persiilleen kun ei huvittaisi voittaa vastustajaa ja laiskana laahattaisiin mailaa perästä palloa / kiekkoa vältellen. 

 

Liikunta toimii itselläni vuosien masennukseen, mutta sen vaikutus säilyy vain tunnin pari. Sitten putoan taas murheen laaksoon. 

Vierailija kirjoitti:

Muista mennä lenkille ap, kun läheisesi kuolee ja masentaa!

Muista ihan oikeasti. Ei se läheinen tule enää takaisin, ja hän varmasti toivoisi sinun nauttivan elämästäsi, eikä jäävän sängyn pohjalle masentumaan.

Täällä on niin paljon susia, että ei ulos uskalla mennä. Naapurin koiran ne jo söivät. Tietysti se ratkaisisi tämän ongelman, kun ei tahdo jaksaa elää...