Miksi aloitteen tekeminen on niin vaikeaa naisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yhtä herkästi miestä tämän seksuaalisen menneisyyden takia. Jos miehellä on takanaan yhdenillanjuttuj

Ei varmaan kannata perustaa käsitystään miehiin sen perusteella, mitä vauva-palstalla sanotaan.

Silti tekisin eron kahden tapauksen välillä:

A) laatutietoinen nainen, joka tekee aloitteita kunnon miehille, mahdollisesti yhden yön juttujakin.

B) karuselli-nainen eli kiinnostunut jännämiehistä, mutta etsii/huijaa kolmikymppisenä kunnollisen miehen elättäjäksi. Pettää myöhemmin aviomiestään jännämiesten kanssa.

Kritiikki kohdistuu ryhmään B eikä ryhmään A. Jos kaikki naiset olisivat ryhmää A, niin tällaista ketjua ei olisi.

Tämä on palstamiesten logiikassa minusta se oudoin kohta. Halveksitaan naisia, jotka haluavat perustaa perheen kunnollisen miehen kanssa. Onko halveksunnan syy se, että nainen ei parikymppisenä ole valmis perustamaan perhettä? Moni mieskään ei kuitenkaan ole, joten miksi naisen pitäisi olla? 

Lisäksi tässä on se, että nuorena ihminen, nainen tai mies, ei yksinkertaisesti tiedä millainen on kunnollinen kumppani, kun ei ole sitä elämänkokemusta. Minunkin miehelläni on menneisyydessään suhde jännätyttöön, niin kuin minulla jännämieheen. On ihan luonnollista että nuorena jännät tyypit kiinnostavat. Siitä sitä sitten tajuaa, millainen on hyvä mies / nainen ja alkaa etsiä sellaista. Mikä on tämä vaatimus, että se pitää osata etsiä ja vieläpä myös löytää alle 30 v?

Ja jos stereotypioihin mennään, niin eikö ne perinteisesti ole miehet, jotka seikkailee jännätyttöjen kanssa, mutta vaimoksi etsivät kunnon tytön sitten kun ovat valmiita sitoutumaan 30+. Sitten taas petetään jännätyttöjen kanssa? Onko se jotain projisointia, että naisia on niin vahvasti alettu syyttää tuollaisesta meiningistä? 

Vierailija kirjoitti:

Miehenä ajattelen aloitteellisen naisen olevan jotenkin liian helppo. Tarvitsen itse sen kokemuksen, että olen ollut rohkea lähestyessäni aidosti kiinnostavaa naista, mikä on ehtona sille, että pakit sattuvat. Ilman kiinnostusta ei ole riskiä, koska pakit eivät merkkaa silloin mitään.

Itse asiassa uskon, että naiset lähestyvät useimmiten sellaisia miehiä, josta eivät oikeasti ole kiinnostuneet. Aktiivisella naisella voi olla esim. aleksitymiaa tai muuta tunne-elämän poikkeavuutta, jolloin hän ei tunnista kenestä on oikeasti kiinnostunut ja täten lähestyy miestä vaikkapa vain ulkonäön perusteella. Mies tekee sitä useinkin, mutta mies voikin ihastua naiseen korviaan myöten pelkästään ulkonäön perusteella, yhdellä sekunnin silmäyksellä.

Miksei nainen voisi ihastua mieheen korviaan myöten pelkän ulkonäön perusteella? Miksi se tarkoittaisi aleksitymiaa tai tunne-elämän poikkeavuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä ajattelen aloitteellisen naisen olevan jotenkin liian helppo. Tarvitsen itse sen kokemuksen, että olen ollut rohkea lähestyessäni aidosti kiinnostavaa naista, mikä on ehtona sille, että pakit sattuvat. Ilman kiinnostusta ei ole riskiä, koska pakit eivät merkkaa silloin mitään.

Itse asiassa uskon, että naiset lähestyvät useimmiten sellaisia miehiä, josta eivät oikeasti ole kiinnostuneet. Aktiivisella naisella voi olla esim. aleksitymiaa tai muuta tunne-elämän poikkeavuutta, jolloin hän ei tunnista kenestä on oikeasti kiinnostunut ja täten lähestyy miestä vaikkapa vain ulkonäön perusteella. Mies tekee sitä useinkin, mutta mies voikin ihastua naiseen korviaan myöten pelkästään ulkonäön perusteella, yhdellä sekunnin silmäyksellä.

Miksei nainen voisi ihastua mieheen korviaan myöten pelkän ulkonäön perusteella? Miksi se tarkoittaisi aleksitymiaa tai tunne-el

Naisen pitää tietää miehestä jotain ennen kun mies voi herättää mitään kiinnostusta. Siksi miesstrippareillakin on esim. palomiehen kamppeet päällä naisen mielikuvituksen herättelemiseksi.

Jos naiselle laitetaan viidestä tuntemattomasta miehestä naamakuva ja kysytään kuka on kiinnostavin, niin nainen ei osaa vastata, ihan sama, ketä noi on. Mies taas pystyy saman tien ilmoittamaan kiinnostavimman naisen viiden naamakuvan joukosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä ajattelen aloitteellisen naisen olevan jotenkin liian helppo. Tarvitsen itse sen kokemuksen, että olen ollut rohkea lähestyessäni aidosti kiinnostavaa naista, mikä on ehtona sille, että pakit sattuvat. Ilman kiinnostusta ei ole riskiä, koska pakit eivät merkkaa silloin mitään.

Itse asiassa uskon, että naiset lähestyvät useimmiten sellaisia miehiä, josta eivät oikeasti ole kiinnostuneet. Aktiivisella naisella voi olla esim. aleksitymiaa tai muuta tunne-elämän poikkeavuutta, jolloin hän ei tunnista kenestä on oikeasti kiinnostunut ja täten lähestyy miestä vaikkapa vain ulkonäön perusteella. Mies tekee sitä useinkin, mutta mies voikin ihastua naiseen korviaan myöten pelkästään ulkonäön perusteella, yhdellä sekunnin silmäyksellä.

Miksei nainen voisi ihastua mieheen korviaan myöten pelkän ulkonäön perustee

Naisen pitää tietää miehestä jotain ennen kun mies voi herättää mitään kiinnostusta. Siksi miesstrippareillakin on esim. palomiehen kamppeet päällä naisen mielikuvituksen herättelemiseksi.

Jos naiselle laitetaan viidestä tuntemattomasta miehestä naamakuva ja kysytään kuka on kiinnostavin, niin nainen ei osaa vastata, ihan sama, ketä noi on. Mies taas pystyy saman tien ilmoittamaan kiinnostavimman naisen viiden naamakuvan joukosta.

Eli mies on pinnallisempi? Mutta jos nainenkin kuitenkin on pinnallinen ja lähestyy miestä vain ulkonäön perusteella, niin mitä väärää siinä on? Miksi ajattelet, että pinnalliset naiset lähestyisivät sellaista miestä josta eivät oikeasti ole kiinnostuneet, jos pinnallinenkin kiinnostus on kuitenkin mielestäsi ihan oikeaa kiinnostusta miehellä?

Vierailija kirjoitti:

No miks ne tekis alotteita kun seuraa on joka sormelle viikon jokaisena päivänä niin paljon kuin haluaa? Kun tavallinen nainen astuu baariin niin ensimmäinen kosija on narikassa, seuraava baaritiskillä ja kolmas tanssilattialla. Ei naisilla ole mitään tarvetta moiseen

Niin no. Kun minä astuin nuorempana kadulle, niin vähintään kerran viikossa oli joku ukko seuraamassa tai pyytämässä puhelinnumeroa. Jotkut esittelivät vehjettään, jotkut kävivät käsiksi.  Baarissa lähestymiset olivat navanalustasoa. Kourallinen tuli asiallisia lähestymisiä sen n. 25 vuoden aikana, 15-40 v iässä, kun tämä oli kovimmillaan. 

 

Noita kourallista lukuunottamatta tuo on seksuaalista häirintää, ei aloitteiden tekemistä. Olen nimenomaan tavisnainen, minulla on ammatti ja vakituinen kumppani. 

 

Olen nyt 46. Vielä viime kesänä joku jaksoi seurata pimeällä kadulla. Ei ole kivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole lainkaan vaikeaa kun kohde on tarpeeksi kiinnostava. Itse tein aloitteen omalle miehelleni koska hänet halusin. Edelleen häntä naiset lähestyy niin yöelämässä, työpaikalla kuin muuallakin. Enkä siis yhtään ihmettele.

Tämä tukee hyvin pareto-periaatetta 20 % miehistä kiinnostaa 80 % naisista. Vastaavasti 80 % miehistä kiinnostaa vain 20 %:ia naisista. Miesten kiinnostus on heterogeenisempaa ja kohdistuu suurempaan kirjoon erilaisuutta.

Onhan se hieman koomista esim. töissäkin nähdä, miten useimmat naiset pörräävät saman sliipatun, päällikkönä toimivan ympärillä ja kikattavat tämän jutuille, kun useimmille muille kakslahkeisille voi suunnilleen hampaiden välistä toivottaa huomenet.

Tämä on tullut ihan omakohtaisestikin huomattua esimiesasemaan siirryttyäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yhtä herkästi miestä tämän seksuaalisen menneisyyd

En kyllä osta tuota, että 20-vuotias nainen ei osaisi erottaa tulevaa linnakundia tulevasta toimitusjohtajasta tai professorista.

Ja jos stereotypioihin mennään, niin eikö ne perinteisesti ole miehet, jotka seikkailee jännätyttöjen kanssa, mutta vaimoksi etsivät kunnon tytön sitten kun ovat valmiita sitoutumaan 30+. Sitten taas petetään jännätyttöjen kanssa? Onko se jotain projisointia, että naisia on niin vahvasti alettu syyttää tuollaisesta meiningistä? 

 

Vähän ot, mutta Väestöliiton uusimman tutkimuksen mukaan juuri näin. Miehistä noin tuplat naisiin verrattuna oli pettänyt kumppaniaan nykyisessä suhteessaan. Miehet epäilivät kumppaniaan pettämisestä n. kaksi kertaa sen verran kuin mitä sitä oikeasti tapahtui. 

 

Selittyisi nimenomaan projisoinnilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yhtä herkästi miestä tämän seksuaalisen menneisyyd

Tämä on palstamiesten logiikassa minusta se oudoin kohta. Halveksitaan naisia, jotka haluavat perustaa perheen kunnollisen miehen kanssa. Onko halveksunnan syy se, että nainen ei parikymppisenä ole valmis perustamaan perhettä? Moni mieskään ei kuitenkaan ole, joten miksi naisen pitäisi olla? 

Siis tämä oikeasti toistuu joka ikinen kerta :D Te naiset ette siis pysty edes kuvittelemaan seurustelua kunnollisen miehen kanssa muusta syystä kuin perheen perustamisen takia.

Väännetään taas rautalangasta:

Ei se kunnollinen mies halua perustaa perhettä parikymppisenä, vaan seurustella parikymppisenä.

Jos kunnollinen mies kiinnostaa vain kun ollaan perustamassa perhettä, mistä se kertoo? Siitä, että puhtaasti seksuaalis-romanttisessa mielessä naisen valinta olisi toisenlainen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yhtä herkästi miestä tämän seksuaalisen menneisyyd

Ja mitä tulee tuohon stereotypiaan, niin tuo koskee vain pientä vähemmistöä miehistä. Pelimiehiä. Eivät ne jännätytöt kunnollisista miehistä kiinnostu.

Koska pelimiehillä on vielä enemmän seksikumppaneita kuin jännätytöillä saati tavistytöillä, on enemmän pelimiehen kanssa seikkailleita naisia kuin jännätyttöjen kanssa seikkailleita miehiä.

Teen mielelläni aloitteen, jos osuu tarpeeksi kiinnostava mies kohdalle. Koska en harrasta yhden yön juttuja, minun pitää vähän tietää jo miehestä ja hänen arvoistaan ja olla varma, että kyseinen mies on sinkku ja ei vaikka laastaria hakeva vastikään eronnut ja hänellä ei ole lapsia, niin keskimäärin haluan tehdä aloitteen ehkä kerran vuodessa. Toisinaan kaksi. Enkä kiinnostu aloitteen tekevistä miehistä kyllä yhtään tämän useammin. 

Jotenkin tuntuu, että miehet, jotka valittaa naisten aloitteiden puutetta, kuvittelevat naiset jotenkin kauhean aktiivisiksi ja että siellä about päivittäin lähestyttäisiin jotain miekkosta jos naiset olisivat se aloitteellinen osapuoli. Sori, mutta ei epäkiinnostava mies saisi seuraa yhtään sen enempää kuin nytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yht

En kyllä osta tuota, että 20-vuotias nainen ei osaisi erottaa tulevaa linnakundia tulevasta toimitusjohtajasta tai professorista.

Ehkä osaa, mutta kun nuorena ei vielä oikein tiedä mitä elämään ja perheen perustamiseen tarvitaan. Sitä ihastuu renttuun muusikkoon eikä näe millaiseksi tulevaisuus sellaisen kanssa todennäköisesti muodostuu, kun ei ole siitä kokemusta. Ainakin itse olin tosi idealistinen. En osannut arvostaa tulevaa professoria kumppaniehdokkaana korkeammalle kuin baarissa viihtyvää taiteilijaa, koska en vaan tiennyt mitä ominaisuuksia hyvässä kumppanissa kannattaisi etsiä. Olisi myös tuntunut tosi laskelmoivalta etsiä nimenomaan vaikkapa tulevaa toimitusjohtajaa. Ensimmäiset seurustelut olikin tosi tuuliajoa, lähinnä sitä vaan päätyi yhteen sen kanssa kehen sattui törmäämään ja kenen kanssa oli kiva jutella. Mutta mielestäni se on nuoruuden tarkoituskin. Kerätä kokemusta ja tietoa siitä mitä elämässä arvostaa ja millainen ihminen sopii itselle. Minulle kaksi ensimmäistä poikaystävääni olivat luonteeltaan aivan epäsopivia. Kolmas oli napakymppi, koska tiesin jo millaisia piirteitä miehessä minun kannattaa arvostaa korkealle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yht

Oma tuttavapiiri on lähes yksinomaan sellaisia, joita pidettäisiin kunnon miehinä (hyvät tulot, maisteri/DI/tekniikan tohtori/lääkäri jne., liikunnallisia) ja _kaikki_ preferoivat pitkäaikaisen seurustelusuhteen löytämistä.

Noita yhden yön juttuja preferoi lähinnä sellaiset alfamiehet, joilla on aivan törkeästi kysyntää ja joilla ei ole minkäänlaista todennäköisyyttä jäädä lapsettomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Tässä tullaan taas niihin eroihin. Eiköhän jokainen mies tiedä, että poninhäntäinen lääkikseen pyrkivä fiksu tyttö on enemmän vaimomatskua kuin joku, joka lähinnä vetää kessua ja lintsaa koulusta. Minun on aivan mahdotonta uskoa, että naisilla olisi joku luontainen kyvyttömyys ymmärtää tällaisia elämän perusasioita. Pikemminkin uskon siihen, että toiminta on tietoista.

Miksi tekisin aloitteen?? Viihdyn parhaiten sinkkuna. 😄En halua enää koskaan parisuhdetta. 😃N46 

Vierailija kirjoitti:

Ja jos stereotypioihin mennään, niin eikö ne perinteisesti ole miehet, jotka seikkailee jännätyttöjen kanssa, mutta vaimoksi etsivät kunnon tytön sitten kun ovat valmiita sitoutumaan 30+. Sitten taas petetään jännätyttöjen kanssa? Onko se jotain projisointia, että naisia on niin vahvasti alettu syyttää tuollaisesta meiningistä? 

 

Vähän ot, mutta Väestöliiton uusimman tutkimuksen mukaan juuri näin. Miehistä noin tuplat naisiin verrattuna oli pettänyt kumppaniaan nykyisessä suhteessaan. Miehet epäilivät kumppaniaan pettämisestä n. kaksi kertaa sen verran kuin mitä sitä oikeasti tapahtui. 

 

Selittyisi nimenomaan projisoinnilla. 

Oiskohan tässä taas se pareto-periaate, että pettämistä harrastaa se sama 20 % miehistä, joita haluaa 80 % naisista.

Testosteroni lisää rohkeutta, joten miesten odottaisikin olevan naisia rohkeampia.

Naiset pelkää torjumista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai mikä tässä oli pointtina? 

Ei vaan se, että naiset eivät tuomitse yht

Siis tämä oikeasti toistuu joka ikinen kerta :D Te naiset ette siis pysty edes kuvittelemaan seurustelua kunnollisen miehen kanssa muusta syystä kuin perheen perustamisen takia.



Väännetään taas rautalangasta:



Ei se kunnollinen mies halua perustaa perhettä parikymppisenä, vaan seurustella parikymppisenä.



Jos kunnollinen mies kiinnostaa vain kun ollaan perustamassa perhettä, mistä se kertoo? Siitä, että puhtaasti seksuaalis-romanttisessa mielessä naisen valinta olisi toisenlainen mies.

Niin mutta kun kaikki ei löydä sitä kunnollista miestä heti, vaan joutuu etsimään kauemmin. Kyllä mäkin olisin halunnut onnistua heti löytämään kunnollisen miehen kanssa jonka kanssa olisin pysynyt yhdessä perheenperustamisikään asti.  En ollut kiinnostunut epäkunnollisista miehistä saati etsinyt sellaista, vaan luulin esim. ensimmäistä poikaystävääni kunnolliseksi ja erehdyin. Olin nimenomaan kiinnostunut kunnollisista miehistä sekä parikymppisenä että kolmekymppisenä, sekä seurusteluun että perheen perustamiseen. On naurettavaa ajatella, että koska en ollut maailman paras ihmistuntija parikymppisenä, se kertoisi siitä että seksuaalis-romanttisessa mielessä valintani olisi epäkunnollinen mies silloin tai nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Juu, mutta kauaa ei tarvitse etsiä löytääkseen miehen, jonka mielestä ne aloitteet ovat huippujuttu mutta niitä saa tehdä vain yhdelle eli hänelle. Täälläkin on paljon miehiä, joiden mielestä naisen pitää olla suurin piirtein neitsyt suhteeseen mennessään. Eli naisen täytyy pitää todella tarkkaa harkintaa kenelle sen aloitteen tekee, kun onnistunut aloite kuitenkin sitten muiden miesten mielestä laskee sitä kuuluisaa markkina-arvoa? Ei se ole sitten ihme jos nainen ei niitä kovin usein tee."



Meinaat, että nainen on imarreltu jos teen aloitteen viidelle muulle ennen häntä ja käyn kahvilla kahden muun kanssa hänen tapailun aikaan, vai

Tässä tullaan taas niihin eroihin. Eiköhän jokainen mies tiedä, että poninhäntäinen lääkikseen pyrkivä fiksu tyttö on enemmän vaimomatskua kuin joku, joka lähinnä vetää kessua ja lintsaa koulusta. Minun on aivan mahdotonta uskoa, että naisilla olisi joku luontainen kyvyttömyys ymmärtää tällaisia elämän perusasioita. Pikemminkin uskon siihen, että toiminta on tietoista.

Ei. Ihmiset on erilaisia ja arvostaa eri asioita. Ihminen jopa arvostaa itse eri asioita eri ikäkausina. Ei kaikki miehet nuoresta asti ajattele että paras vaimo on se kiltti lääkikseen pyrkivä kympin tyttö, vaikka ehkä tietävätkin että perinteisesti noin voidaan ajatella. Mutta kaikkia ei edes kiinnosta se perinteinen kaksi lasta ja kultainen noutaja -kuvio, vaan parikymppisenä haave tulevaisuudesta voi olla ihan eri. Myöhemmin tuo haave voi toki muuttua ja alkaa arvostaa esim. luotettavuutta ja pysyvyyttä jännittävyyden edelle. Mä olin tuo kympin tyttö ja menin naimisiin vasta nelikymppisenä. Mieheni on ollut naimisissa ennenkin, jännätytön kanssa. Tässä iässä ja elämänvaiheessa me ollaan just sopivat toisillemme, vaikka tuskin oltaisiin ihastuttu parikymppisinä toisiimme. Mun ei tulisi mieleenkään syyttää miestäni siitä, että hän halusi nuorena eri asioita kuin nyt.