En osaa arvostaa pienten lasten vanhempia, jotka eroavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, minäkin olen joskus täällä maininnut että minua vihastuttaa sellainen toiminta.

Siis että tehdään lapsia ja sitten erotaankin kun elämä onkin erilaista kuin ennen.

Ei olla valmiita käsittelemään aikuismaisesti niitä ongelmia ja parisuhdetta edes niiden lasten vuoksi,että heillä olisi ehjä perhe ja saisivat mukavan tasapainoisen lapsuuden.

Itsekästä, se on niin itsekästä."Elämäni ei ole enää helppoa.Minua ei kohdella enää niin kuin prinsessaa tai prinssiä, joten se oli tässä.Heippa."

Sinun ongelmasi on, että kuvittelet tietäväsi syyt toisen eroon, ja ainoastaan oman tuomitsemishalusi perusteella olet ihan itse kehittänyt selityksen miksi muut ihmiset eroavat. Se on tärkeää tiedostaa.

On hyvä opetella erottamaan omat ajatukset ja asenteet tosiasioita ja ymmärtää, ettei tiedä toisten suhteista ja erojen syis

Uskon, että kirjoittaja myös itse peilaa omaa tilannettaan. Hänellä itsellään on erilaiseksi muuttunut lapsiperhe-elämä, joten naapurin pariskunta, joka eroaa samassa elämäntilanteessa eroaa erilaiseksi muuttuneen lapsiperhe-elämän vuoksi. 

Mutta kirjoittaja onkin parempi ihminen, koska hän kyllä sietää nämä muutokset ja haasteet eikä eroa.

Mistäs hlvetistä voi joku tietää että esim. toisten erojen syynä ovat lapsuuden antamat huonot tunnetaidot tai itsekkyys?! Ja vielä enemmän: mikä saa ihmisen olettamaan, että hän kyllä tietää miksi toinen pariskunta eroaa?

Häkellyttävää ylimielisyyttä ja pahansuopuutta.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa. 

Melkosta tuubaa suollat. Ymmärryksesi ei ole kovin laaja.

Mielestäsi lapsen on hyvä olla jatkuvassa pelossa, kunhan vanhemmat vaan pysyvät yhdessä. Henkinen ja fyysinen väkivalta kuuluu elämään. Jep. 

Miksi menet yhteen sellaisen kanssa joka harjoittaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Niin kuka pakottaa muuta kuin olet tyhmä kun sellaiseen suhteeseen menet ihan vapaasta tahdostasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa. 

ei todellakaan aina kärsi. minä olen iloinen että vanhempani erosivat kun olin lapsi. isä oli väkivaltainen narsistinen juoppo joka veti pataan äitiä tämän tästä.

Miksi ihmeessä äitisi teki tuollaisen kanssa lapsia

Vierailija kirjoitti:

Mies meinasi tappaa mut ja meidän 2v lapsen ja 6kk ikäisen lapsen. Erosin. Voit työntää arvostuksen persieseesi.

Oletpa huono ihmistuntija kun olet tehnyt 2 lasta tuollaisen ihmisen kanssa.

Minä arvostin itseäni niin paljon että erosin 3 lapsen äitinä 31v sitten.

Ilman tuota päätöstä en olisi saanut tätä hienoa elämää nykyisen puolisoni kanssa eivätkä lapseni rakastavan ja arvostavan parisuhteen mallia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa. 

Melkosta tuubaa suollat. Ymmärryksesi ei ole kovin laaja.

Mielestäsi lapsen on hyvä olla jatkuvassa pelossa, kunhan vanhemmat vaan pysyvät yhdessä. Henkinen ja fyysinen väkivalta kuuluu elämään. Jep. 

Ymmärrys on niin laaja ettei sellaisen kanssa mennä yhteen jossa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ja mistä se johtuu että näin pahat ongelmat tulee suhteeseen.

Kaffebulla kirjoitti:

Kyllä ne syyt on usein aika painavia. Ei kukaan eroa huvikseen, varsinkin jos on pieniä lapsia.

Näytti aika normaalipainoiselta se syy. Lisäksi oli blondi.

Eikä nuo ihmiset edes suostu ymmärtämään pointtia. Sitä ollaan suhteessa niin pitkään että saadaan lapsia ja sitten yht'äkkiä toinen muuttuukin hirviöksi ja on pakko erota. Viiden vuoden sisään lasten toisen vanhemman tapaamisesta ollaankin jo uudessa liitossa. On tosi kypsän ja aikuisen ihmisen touhua 😅

Minua ei pikkulapsena yhtään haitannut vaikka vanhempani erosivat. Oli mukavaa kun ei tarvinnut enää kuunnella riitelyä ja oli kivaa asua kahdessa kodissa.

Tyhmillä naisilla pakkomielle tehdä kakaroita jonkun rentun kanssa jottei töihin tarvitse mennä ja saa olla kotona tuilla. Koskaan ei ole ollut päivääkään työhistoriaa. Lähi Baarista löytynyt joku juoppo renttu naimaan paksuksi.

Köyhät lapset sitten joutuvat häpeemään tämmöistä kummallista yh koti äitiä joka luukulta vain nostaa tukia vuuokra kasarmissa.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei pikkulapsena yhtään haitannut vaikka vanhempani erosivat. Oli mukavaa kun ei tarvinnut enää kuunnella riitelyä ja oli kivaa asua kahdessa kodissa.

Useimpia haittaa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhemmilla on uudet suhteet ja uudet lapset. Kuvio menee hyvin sekavaksi. 

Yleensä ne uudet lapset on läheisempiä  kun ne on uuden parisuhteen liima. 

Teinejä on otettu huostaan, kun ne on olleet uuden pikkulapsiperheen tiellä 

Kuten joku sanoi niin en tuntemattomien arvostusta kaipaa, riittää että näen kuinka lapseni voi hyvin. Tulin nuorena tuoreessa suhteessa raskaaksi eikä silloinen poikaystävä kasvanut isyyteen. Jouduin äidiksi myös hänelle, ei osannut hoitaa talousasioita eikä mitään kotitöitä vaan pelasi vain. Ei arvostanut minua vaan kuulin pelkkä krotisointia ja voin huonosti. Siksi päätin erota.

Mutta nyt kun katson lastani niin ollaan pärjätty tosi hyvin kaksin. Meillä on hyvä ja läheinen suhde, lapsi on huumorintajuinen, iloinen ja kohtelias kaikkien kaveri. Kotona meillä on rauhallista ja hyvä tunnelma. Tein varmasti oikean päätöksen. 

Joillekin, yleensä miehille se tulee yllätyksenä miten paljon vauva muuttaa elämää, sitä pitää ruokkia ja pukea, vaihtaa vaippoja, vaikka pienet vauvat nukkuvat paljon niin hereillä ollessaan ne haluavat huomiota. Ja ne sotkevat syödessä ja vaatteita saa olla pesemässä kokoajan, sitten se mies toteaa että en minä tiennyt että lapset on noin työläitä ja lähtevät jatkamaan sinkkuelämää. Äiti jää sitten yksin hoitamaan lasta ja kaikista kamalinta tässä on se, että sinä et voi arvostaa häntä.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa. 

Lapsi kärsii myös siitä että kodin ilmapiirinon kireä eikä vanhempien välillä ole rakkautta. Itse olisin toivonut että vanhempani olisivat eronneet äidin narsismin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa. 

ei todellakaan aina kärsi. minä olen iloinen että vanhempani erosivat kun olin lapsi. isä oli väkivaltainen narsistinen juoppo joka veti pataan äitiä tämän tästä.

Miksi ihmeessä äitisi teki tuollaisen kanssa lapsia

Oli kuulemma ihan erilainen ensin, muuttui kun sai potkut ja ratkesi alkoon ja näytti todelliset karvansa.

Vierailija kirjoitti:

Minä arvostin itseäni niin paljon että erosin 3 lapsen äitinä 31v sitten.

Ilman tuota päätöstä en olisi saanut tätä hienoa elämää nykyisen puolisoni kanssa eivätkä lapseni rakastavan ja arvostavan parisuhteen mallia.

 

Se on sinun näkemyksesi mutta tuskin lapsesi rakastuivat uuteen mieheesi. Sinä näet vain itsesi huumaantuneena uudesta miehestä ja kuvittelet että lapsesisikin sen hyväksyy.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Kyllä ne syyt on usein aika painavia. Ei kukaan eroa huvikseen, varsinkin jos on pieniä lapsia.

 

No miehistä saattaisin olla erimieltä. Hehän siitä pikkulapsi arjesta usein lähtevät, mitä olen ympärilleni katsellut. 

 

Jep tai häpäisevät ja pahoinpitelevät naista omien "tarpeidensa" vuoksi sillä intensiteetillä, että suhteeseen jääminen ei ole naiselle ihmisarvoista. Nykyisen yhteishuoltajuuslainsäädännön ja miesten kollektiivisen transsukupuolisuuden vuoksi kasvavat sukupolvet alkavat olla äidittömiä. Vieroitettu lähes syntymästään. Sairasta ja surullista, meno on kuin lehmiä ja kanoja r aiskaavissa laitoksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa. 

ei todellakaan aina kärsi. minä olen iloinen että vanhempani erosivat kun olin lapsi. isä oli väkivaltainen narsistinen juoppo joka veti pataan äitiä tämän tästä.

Miksi ihmeessä äitisi teki tuollaisen kanssa lapsia

Ei tiedä vaikka olisi tullut r aiskatuksi. Ennen vanhaan oli käytännössä pakko avioitua sosiaalisesta paineesta tai talouden turvaamiseksi taustasta riippuen. Joka tapauksessa äidin syyllistäminen siittäjän rikoksista ja pahuudesta on aika passe. Tuskin kukaan tuollaista kovin vapaaehtoisesti valitsee

Vierailija kirjoitti:

Tuskin he sun arvostusta kaipaavatkaan.

Jaahas, joku eronnut saapui keskusteluun.

Kaffebulla kirjoitti:

Kyllä ne syyt on usein aika painavia. Ei kukaan eroa huvikseen, varsinkin jos on pieniä lapsia.

Itse asiassa syyt eivät ole aina painavia, valitettavasti.