Lue keskustelun säännöt.
En osaa arvostaa pienten lasten vanhempia, jotka eroavat
17.01.2025 |
Jotenkin tuntuu niin säälittävältä touhulta, että tehdään kiiressä lapsi reilu kolmekymppisenä ja sitten erotaan alle viiden vuoden sisällä.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa.
Melkosta tuubaa suollat. Ymmärryksesi ei ole kovin laaja.
Mielestäsi lapsen on hyvä olla jatkuvassa pelossa, kunhan vanhemmat vaan pysyvät yhdessä. Henkinen ja fyysinen väkivalta kuuluu elämään. Jep.
Joo, mutta läheskään kaikissa eroissa ei ole perheessä pelkotiloja tai minkään sortin väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En arvosta sivullisia, jotka ulisevat muiden parisuhteista ja eroista.
Sinä et ole elänyt siinä suhteessa, joten et tiedä siitä mitään.
Oletko ap incel, joka kuvittelee, että naisen voi pitää väkisin kiusattavanaan?
Koulu kiusaaminen on vakavin ongelma tässä yhteiskunnassa ja kuka sellaisia lapsia tekee jotka sitä harrastavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla joku ymmärrys siitä, että lapsi kärsii aina kun perhe hajoaa.
Melkosta tuubaa suollat. Ymmärryksesi ei ole kovin laaja.
Mielestäsi lapsen on hyvä olla jatkuvassa pelossa, kunhan vanhemmat vaan pysyvät yhdessä. Henkinen ja fyysinen väkivalta kuuluu elämään. Jep.
Joo, mutta läheskään kaikissa eroissa ei ole perheessä pelkotiloja tai minkään sortin väkivaltaa.
LÄHDE? INCELIN KATKERA JA OSATON MIELI?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en osaa arvostaa lasten äitejä kuin ihan jokainen on vaatimassa koko yhteiskuntaa ja muita ihmisiä muuttumaan heidän tahdon mukaan heitä ja heidän lapsia varten vaikka he itse ei tee mitään muuta kuin nalkuttaa, vaatii ja vittuilee mutta ei todellakaan tee mitään muiden hyväksi että edes ansaitsisi sen että muut tekee jotain näiden hyväksi
Ihmiset eroavat liian vähän. Möllöttävät katkerina yhdessä ja myrkyttävät lähipiirinsä. Pahimmillaan vammauttavat lastensa tunne-elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä nyt ei vaan ole mitään satua. Paskaa tulee kaikkien eteen, myös lasten. Silti tämän päivän lapset elävät maailmanhistorian parasta aikaa olla lapsia. Ainakin länsimaissa. Aika harva vanhempi on todellisuudessa mitenkään välinpitämätön lastensa tunteista, mutta kaikkia töyssyjä elämässä ei vaan pysty taputtelemaan tasaiseksi. Ihminen on onneksi aika sitkeä olento.
Ja mitä tulee vieraiden ihmisten arvostukseen, niin vaakakupissa painaa kuitenkin enemmän se että pystyy itse arvostamaan itseään ja sitä arvostusta voi erossa tulla jopa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Koulu kiusaaminen on vakavin ongelma tässä yhteiskunnassa ja kuka sellaisia lapsia tekee jotka sitä harrastavat.
Juopot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä ne syyt on usein aika painavia. Ei kukaan eroa huvikseen, varsinkin jos on pieniä lapsia.
No miehistä saattaisin olla erimieltä. Hehän siitä pikkulapsi arjesta usein lähtevät, mitä olen ympärilleni katsellut.
Tai pettävät. Tosin eivät sillonkaan kotona ole... Nainen sitten lähtee.
Omat lapset kiittivät vanhempana kun erosin heidän ollessaan pieniä. Muistavat edelleen kauhulla sitä huutoa ja väkivaltaa mitä exä aiheutti. Ja ei, exä ei ollut sellainen naimisiin mennessä vaan persoona muuttui monen vuoden jälkeen.
Itse pitkikin liian pitkään eroa mutta silloin ei ollut turvataloja.
Lähipiiri oli aivan ihmeissään erosta, helppo sitä on arvostella kun ei tiedä mitä oikeasti tapahtuu kodin seinien sisäpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä se on luovuttamista. Mun sisko selitteli, että kun olisi joskus kivaakin.. eli oli pakko erota, kun yhtenä vuonna ei ollut kivaa. Aivan liian kärsimätöntä ja nopeeta ajattelua koulutetuilta ihmisiltä.
Nyt näyttää siltä, että systeri vaan halus eron, että pääsee bilettämään joka toinen viikko. Kai se on nyt sitten on kivaa.
Tuo oli vaan yksi esimerkki monien joukossa. :(
Kuka tarvitsee arvostustasi, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se on luovuttamista. Mun sisko selitteli, että kun olisi joskus kivaakin.. eli oli pakko erota, kun yhtenä vuonna ei ollut kivaa. Aivan liian kärsimätöntä ja nopeeta ajattelua koulutetuilta ihmisiltä.
Nyt näyttää siltä, että systeri vaan halus eron, että pääsee bilettämään joka toinen viikko. Kai se on nyt sitten on kivaa.
Tuo oli vaan yksi esimerkki monien joukossa. :(
On niitä paikoilleen jämähtäneitäkin luovuttajia.
Vierailija kirjoitti:
En arvosta sivullisia, jotka ulisevat muiden parisuhteista ja eroista.
Sinä et ole elänyt siinä suhteessa, joten et tiedä siitä mitään.
Oletko ap incel, joka kuvittelee, että naisen voi pitää väkisin kiusattavanaan?
Miksi oletat että AP on mies? Minä en arvosta pikkulasten eroavia vanhempia koska he ovat itsekkäitä. Ihan sama vaikka olisi uusi kumppani joka viikko mutta lasten ei pitäisi joutua kärsimään vanhempien häilyväisyydestä.
Mää en arvosta ihmisiä jotka eroavat! Kun on Jumalan, papin ja seurakunnan edessä luvattu että "kunnes kuolema erottaa" ja "niin myötä- kuin vastamäessä" niin ei saisi erota. Ja tälläsiä ihmisiä ei missään nimessä saisi vihkiä uusiin avioliittoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta sivullisia, jotka ulisevat muiden parisuhteista ja eroista.
Sinä et ole elänyt siinä suhteessa, joten et tiedä siitä mitään.
Oletko ap incel, joka kuvittelee, että naisen voi pitää väkisin kiusattavanaan?
Miksi oletat että AP on mies? Minä en arvosta pikkulasten eroavia vanhempia koska he ovat itsekkäitä. Ihan sama vaikka olisi uusi kumppani joka viikko mutta lasten ei pitäisi joutua kärsimään vanhempien häilyväisyydestä.
Mikä häilyvyys? Ehdin olla lasteni isän kanssa yli 20 vuotta, erosin, kun lapset olivat 6- ja 4-vuotiaita. Nyt jo lähes aikuisia. Yhtään uutta kumppania en ole heille eroni jälkeen esitellyt.
Vierailija kirjoitti:
Mää en arvosta ihmisiä jotka eroavat! Kun on Jumalan, papin ja seurakunnan edessä luvattu että "kunnes kuolema erottaa" ja "niin myötä- kuin vastamäessä" niin ei saisi erota. Ja tälläsiä ihmisiä ei missään nimessä saisi vihkiä uusiin avioliittoihin.
Nykyään yhä harvempi solmii edes sitä ensimmäistä avioliittoa. Lapset syntyvät pääosin avoliittoon.
Meillä oli koko lapsuuteni kireä ja ahdistava ilmapiiri, äitini mustamaalasi isääni koko lapsuuteni ja nuoruuteni (ihan syyttä). Ei heidän ollut hyvä yhdessä ja se heijastui meihin pahimmalla tavalla. Siitä kyllä jo selvinneenä, mutta etäiset välit vanhempiin. Eli ei, joskus se ydinperhe ei ole pelkkää auvoa.