Lääkitys sosiaaliseen ahdistukseen
Kellään kokemuksia? Tilanteille altistaminen on nostanut toimintakykyä vähän vuosien aikana, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Ja edelleen arkisissakin tilanteissa sydän hakkaa ja pyörryttää, vaikka saisinkin ne hoidettua.
Kommentit (224)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en halua ssri-lääkkeitä. En halua ottaa riskiä esim. seksuaalisen nautinnon pysyvästä heikkenemisestä.
Tietysti tämä on oma valintani, joten näin mennään.
Lopeta jo tämän paskan levittäminen, kiitos.
Anteeksi mitä? Vastahan täälläkin oli keskustelu, missä nainen oli menettänyt PYSYVÄSTI kyvyn saada seksuaalista nautintoa.
Onko olemassa mitään lääkettä sos. tilanteiden pelkoon, missä ei tarvitsisi ottaa riskiä seksuaalisen nautinnon häviämisestä?
Hän varmaan söi lääkkeitä niin kauan, että tuli vanhaksi.
Escitalopram vaikuttaa seksuaalisiin haluihin, muttei vie nautintoa. Lääkkeen käyttö on myös helpp
Lääkkeen käyttö lopetetaan sitä määränneen lääkärin ohjeiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Fluoksetiini isoin annos auttoi, koska piti minut omassa kuplassani. Nettiterapia terveyskylä.fi (lääkärin lähetteellä saa kurssin käyttöoikeuden) oli todella hyvä. Toistin sen peräti kolme kertaa. Sillä ei kuitenkaan päässyt eroon ihan kaikesta oireilusta. Kehossa tuntuvaan ahdistukseen minulla on auttanut liikunta ja jooga.
Fluoksetiinin lopetin kuitenkin kahden vuoden jälkeen, koska minusta tuntui ettei minulla ole enää tunteita. Lääkkeen lopettamisen jälkeen ahdistus ei pahemmin palannut, mutta minun täytyy aktiivisesti työskennellä hyvinvointini eteen. Ei kahvia, 9 h yöunet, joka päivä ulkoilua ja liikuntaa, sekä säännölliset ateriarytmit. Jos joku näistä sakkaa, ahdistusoireita alkaa hiipiä arkeen.
Mulla sama kokemus Triptyl-lääkkeestä, käytän sitä vain hermokipuun mutta se on vienyt tunteet pois.
Voi miettiä, miten tulkitsee muiden ihmisten reaktiot/käyttäytymisen. Heikkoudet ilmenee muutamallakin tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fluoksetiini isoin annos auttoi, koska piti minut omassa kuplassani. Nettiterapia terveyskylä.fi (lääkärin lähetteellä saa kurssin käyttöoikeuden) oli todella hyvä. Toistin sen peräti kolme kertaa. Sillä ei kuitenkaan päässyt eroon ihan kaikesta oireilusta. Kehossa tuntuvaan ahdistukseen minulla on auttanut liikunta ja jooga.
Fluoksetiinin lopetin kuitenkin kahden vuoden jälkeen, koska minusta tuntui ettei minulla ole enää tunteita. Lääkkeen lopettamisen jälkeen ahdistus ei pahemmin palannut, mutta minun täytyy aktiivisesti työskennellä hyvinvointini eteen. Ei kahvia, 9 h yöunet, joka päivä ulkoilua ja liikuntaa, sekä säännölliset ateriarytmit. Jos joku näistä sakkaa, ahdistusoireita alkaa hiipiä arkeen.
Mulla sama kokemus Triptyl-lääkkeestä, käytän sitä vain hermokipuun mutta se on vienyt tunteet pois.
Ei ole mahdollista!
Lääkkeet käyttöön ehdottomasti.
Mulla klotriptyl mite ja propral.
Propral auttaa kaikkiin tärinöihin, sydämenhakkaamiseen yms. On beetasalpaaja eli sydänlääke alunperin.
Klotriptyl mite rauhoittaa muuten, se on jollain tapaa bentsoihin liittyvä, mutta turvallinen, siihen ei jää koukkuun ja voi käyttää vaikka joka päivä.
Ja sit noiden lisäksi mieluiten terapia. Jos ei terapiaa saatavilla niin alat itse treenaamaan. Kirjastosta kirjoja, yks oli ainakin joku "eroon ahdistuksesta".
Ja tärkein: ala harjoitella helppoja tilanteita joka päivä. Kun ne sujuu ilman ahdistusta, siirryt vaikeampiin, mutta vain niin vaikeisiin, joista varmasti selviydyt. Kuivaharjoittele etukäteen, ota lääkkeet ja tee.
Aivot vahvistaa sitä, mikä tapahtuu. Jos onnistut, seuraava kerta on helpompi. Valitettavasti se toimii myös toiseen suuntaan; jos epäonnistut, seuraava kerta on entistä vaikeampi. Sen takia aloitat helpoista ja jankkaat niitä ensin. Kuivaharjoittele tilanteita, opi rentoutustekniikat, ota lääkkeet ja mene, mutta vasta, kun tiedät onnistuvasi edes jotenkin.
Tsemppiä👍 pystyt siihen.
T. Been there done that
Se, ettei uskalla hallitusti ajaa alas ahdistuslääkitystä on kai aika yleistä? Tämä tehdään hoitavan lääkärin valvonnassa.
Ahdistusta pitäisi "tutkia", koska sillä on aina joku viesti. Pelko, turvattomuuden tunne? Sinun pitäisi opetella rauhoittamaan itsesi. "Kaikki on ihan hyvin." Mitä sä pelkäät? Ja mieti, mikä voisi olla pahinta, mitä voisi siinä tilanteessa sattua ja onko se realistista, että niin käy?
Kaikilla keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Esim. dementiaa SSRI-lääkkeet. En ota yhtään masennusnappulaa. En halua turruttaa tunteitani.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet käyttöön ehdottomasti.
Mulla klotriptyl mite ja propral.
Propral auttaa kaikkiin tärinöihin, sydämenhakkaamiseen yms. On beetasalpaaja eli sydänlääke alunperin.
Klotriptyl mite rauhoittaa muuten, se on jollain tapaa bentsoihin liittyvä, mutta turvallinen, siihen ei jää koukkuun ja voi käyttää vaikka joka päivä.
Ja sit noiden lisäksi mieluiten terapia. Jos ei terapiaa saatavilla niin alat itse treenaamaan. Kirjastosta kirjoja, yks oli ainakin joku "eroon ahdistuksesta".
Ja tärkein: ala harjoitella helppoja tilanteita joka päivä. Kun ne sujuu ilman ahdistusta, siirryt vaikeampiin, mutta vain niin vaikeisiin, joista varmasti selviydyt. Kuivaharjoittele etukäteen, ota lääkkeet ja tee.
Aivot vahvistaa sitä, mikä tapahtuu. Jos onnistut, seuraava kerta on helpompi. Valitettavasti se toimii myös toiseen suuntaan; jos epäonnistut, seuraava kerta on entistä vaikeampi. Sen takia aloitat helpoist
Käytät lääkettä, jota on erittäin vaikea saada. Kai tiesit että osa porukasta on liian huonossa asemassa eikä voi saada noin voimakkaita bentsoja. Eläkkeellä ennemmin kuin bentsoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistusta pitäisi "tutkia", koska sillä on aina joku viesti. Pelko, turvattomuuden tunne? Sinun pitäisi opetella rauhoittamaan itsesi. "Kaikki on ihan hyvin." Mitä sä pelkäät? Ja mieti, mikä voisi olla pahinta, mitä voisi siinä tilanteessa sattua ja onko se realistista, että niin käy?
Kaikilla keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Esim. dementiaa SSRI-lääkkeet. En ota yhtään masennusnappulaa. En halua turruttaa tunteitani.
Et ole ollut koskaan tarpeeksi ahdistunut? Silloin kun vaihtoehdot ovat lääkitys tai kuolema, kannattaa valita lääkitys ja terapia.
Söin lääkettä lähes 2 vuotta ja tein hallitun lääkkeiden käytön lopetuksen, sillä myös elämäntilanteeni on muuttunut parempaan ja olen oppinut rauhoittamaan itseni. Uusi elämäntilanteeni on myös mahdollistanut liikunnan lisäämisen ja pidemmät yöunet.
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei uskalla hallitusti ajaa alas ahdistuslääkitystä on kai aika yleistä? Tämä tehdään hoitavan lääkärin valvonnassa.
Ei niitä kiinnosta hittoakaan muu kuin bentsot pois kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Unohda kääkitys ja hyväksy itsesi.
Varmaan sitä hyväksyisikin itsensä mutta yhteiskunta ei.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ketipinor pahensi ahdistusta ajoittain vaikka pitäisi lieventää.
Juu ei! Hirveä lääke. Ei hyödytä muuta kuin nukahtamista auttaa, siihenkin on parempi ottaa normaali unilääke.
K.ssa on loputtomasti haittavaikutuksia.
Ahdistusta pitää ottaa sarvista kiinni ja hypätä sen päälle ja ratsastaa sen kyydissä aina kun se tulee. Ei ole muita lopullisia keinoja jos haluaa kesyttää sen. Ahdistukseen liittyvät ajatusten liikkeet mitää jättää huomiotta. Kun ahdistus tulee, pitää ratsastaa kehon tuntemuksilla ja vain niillä. Jumppaaminen, joogaaminen, venyttely, hengittäminen. Hyppiminen, pomppiminen auttavat kanavoimaan energioita. Se oikeasti kesyyntyy näin. Ja kun se tulee väistämättä uudestaan, se haluaa tulla uudestaan kesytetyäväksi ja samat keinot pätevät. Ahdistavia tilanteita ei yhtäkkiä tarvitsekaan pelätä niin paljon koska tiedät että olet aina valmiina koska kesytyskeinot ovat aina saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Onko noi bentso lääkkeet mitä lie, miten toimivia? Onko kalliita? Kiinnostaisi myös.
Bentso esim. Oxamin on rauhoittava lääke. Se auttaa taittamalla kärjen ahdistuksesta. Jatkuvassa käytössä se menettää tehonsa.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistusta pitää ottaa sarvista kiinni ja hypätä sen päälle ja ratsastaa sen kyydissä aina kun se tulee. Ei ole muita lopullisia keinoja jos haluaa kesyttää sen. Ahdistukseen liittyvät ajatusten liikkeet mitää jättää huomiotta. Kun ahdistus tulee, pitää ratsastaa kehon tuntemuksilla ja vain niillä. Jumppaaminen, joogaaminen, venyttely, hengittäminen. Hyppiminen, pomppiminen auttavat kanavoimaan energioita. Se oikeasti kesyyntyy näin. Ja kun se tulee väistämättä uudestaan, se haluaa tulla uudestaan kesytetyäväksi ja samat keinot pätevät. Ahdistavia tilanteita ei yhtäkkiä tarvitsekaan pelätä niin paljon koska tiedät että olet aina valmiina koska kesytyskeinot ovat aina saatavilla.
Porukka voi katsoa vähän oudosti, jos alkaa seurassa hyppiä ja pomppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ketipinor pahensi ahdistusta ajoittain vaikka pitäisi lieventää.
Juu ei! Hirveä lääke. Ei hyödytä muuta kuin nukahtamista auttaa, siihenkin on parempi ottaa normaali unilääke.
K.ssa on loputtomasti haittavaikutuksia.
Kadulta? Ei unilääkkeitä saa normaalissa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistusta pitää ottaa sarvista kiinni ja hypätä sen päälle ja ratsastaa sen kyydissä aina kun se tulee. Ei ole muita lopullisia keinoja jos haluaa kesyttää sen. Ahdistukseen liittyvät ajatusten liikkeet mitää jättää huomiotta. Kun ahdistus tulee, pitää ratsastaa kehon tuntemuksilla ja vain niillä. Jumppaaminen, joogaaminen, venyttely, hengittäminen. Hyppiminen, pomppiminen auttavat kanavoimaan energioita. Se oikeasti kesyyntyy näin. Ja kun se tulee väistämättä uudestaan, se haluaa tulla uudestaan kesytetyäväksi ja samat keinot pätevät. Ahdistavia tilanteita ei yhtäkkiä tarvitsekaan pelätä niin paljon koska tiedät että olet aina valmiina koska kesytyskeinot ovat aina saatavilla.
Porukka voi katsoa vähän oudosti, jos alkaa seurassa hyppiä ja pomppia.
Jos vaihtoehtona on että silmät pyörii hedelmäpelin rullina ja höyry pihisee korvista, onko paha
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet käyttöön ehdottomasti.
Mulla klotriptyl mite ja propral.
Propral auttaa kaikkiin tärinöihin, sydämenhakkaamiseen yms. On beetasalpaaja eli sydänlääke alunperin.
Klotriptyl mite rauhoittaa muuten, se on jollain tapaa bentsoihin liittyvä, mutta turvallinen, siihen ei jää koukkuun ja voi käyttää vaikka joka päivä.
Ja sit noiden lisäksi mieluiten terapia. Jos ei terapiaa saatavilla niin alat itse treenaamaan. Kirjastosta kirjoja, yks oli ainakin joku "eroon ahdistuksesta".
Ja tärkein: ala harjoitella helppoja tilanteita joka päivä. Kun ne sujuu ilman ahdistusta, siirryt vaikeampiin, mutta vain niin vaikeisiin, joista varmasti selviydyt. Kuivaharjoittele etukäteen, ota lääkkeet ja tee.
Aivot vahvistaa sitä, mikä tapahtuu. Jos onnistut, seuraava kerta on helpompi. Valitettavasti se toimii myös toiseen suuntaan; jos epäonnistut, seuraava kerta on entistä vaikeampi. Sen takia aloitat helpoist
Mitäs sitten kun töissä on PAKKO mennä vaan liian ahdistaviin tilanteisiin, vaikka ei pysty. Miten voi pienin askelin edetä? Tää on aivan hirveä vaiva.
Vierailija kirjoitti:
Siedätyshoitoa vaan lisää. Se on paljon turvallisemapaa kuin turvautua pilleripurkkiin. Kekushermostoon vaikuttavat lääkkeet saattavat helpottaa oloa hetkeksi, mutta pitkäaikaiseen käyttöön niistä ei ole.
Kyllä sopivat myös pitkäaikaiseen käyttöön, kun pysyy visusti reseptin annosteluohjeessa. Minun äitini käytti yli 40 v nukahtamislääkettä eikä me omaiset tiedetty mitään. Hän kuoli 83-v ja ei todellakaan siihen nukahtamislääkkeeseen. Miksi kärsiä pahasta kroonisesta unettomuudesta, kun siihen on keksitty erinomainen lääke.
pamia ja koskenkorvaa...auttaa