Kuuluuko kylailijän maksaa ruokakustannuksista?
Siskoni on miehensä ja pienen lapsensa kanssa meillä kylässä. He asuvat Saksassa ja ovat viipyneet meillä nyt 2 viikkoa.
Asia mikä korpeaa, on että ovat olleet meillä kuin täyshoidossa. Me olemme ostaneet kaikki ruoat ja toki puolisoni kanssa myös valmistaneet kaikki yhteiet ateriat. Peni lapsi sitoo ja pidämme ruoanlaitosta, mutta tämä kustannusten lankeaminen yksin meidä harteillemme ottaa päähän. Olemme käyneet sekä ilman heitä että heidän kanssaan kaupassa. Jos ovat halunneet ostaa jotain selkeästi itselleen tai lapselle (vaate, kosteuspyyhkeitä, kakkipussi jne.) niin ovat ostaneet ne erikseen, mutta muutoin me olemme maksaneet ihan kaiken. Eivät ole tehneet elettäkään kustannusten tasaamiseksi.
Lisäksi tulee tietysti kaikki muut kustannukset Ovat mm halunneet sauoa joka päivä, ovat käyttäneet autoa runsasti (tankkasivat kerran kyllä, mikä onkin ainoa rahllinen panostus). Nämä ovat itsestään selviä asioita, mutta huomaan näidenkin ortavan nyt tässä tilanteessa päähän.
He ovat lähdössä huomenna. Mietin otanko asian pheeksi vai annanko asian olla. Taloutemme kestää tämän kyllä, enkä tiedä viitsinkö tästä alkaa tehdä välejämme mahdollisesti hiertävää asiaa. Kuitenkin huomaan olevani aivan kireänä tämän asian kanssa ja mietin jääkö tämä kuitenkin hiertämää, jos ei puhuta asiaa halki.
Ja samanlainen vastaverailu ei onnistu, koska asuvat niin ahtaasti. Joten ei voida lähteä vastapalvluksena täyshoitoon heille.
Ollako hiljaa vai pitääkö nostaa kisu pöydälle?
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö älynneet tuoda edes tuliaisia. Aina tuodaan!!!! Mutta hei ens kerralla sitten, sanot, että me ei enää oteta kyläilijöitä, tavataan kaupungilla tai Piipahtakaa kahvilla. Joo tajuun että oot pahassa saumassa nyt. Mutta kerro nyt, sanoikto ja miten meni, jotenki tekis milei sanoa ihan suoraan, mua hiertäisi tuo
Tämä olisi hyvä asia ja voisi vaan suoraan sanoa, että ei kiinnosta enää käydä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi minun on niin vaikea sanoa asiasta. Koko keskustelun avaaminen tuntuu ihan mahdottoman hankalalta.
-ap
Mikä siinä se varsinainen ongelma on? Menet porukoinesi siskon luo Saksaan vastavierailulle.Siinähän se kuittaantuu.
Tässä maassa ihmisillä on kummallinen tapa olla puhumatta keskenään. Mä vihaan sitä. MIkään ei aiheuta niin paljon psyykkisiä ongelmia kuin tuollainen kyräily ja hautominen. Omassa päässä rakennellaan vuorenkorkuisia ongelmia, jotka eivät välttämättä ole ongelmia ollenkaan.
Ei sun ole pakko mennä sinne kahdeksi viikoksi. Käy neljä kertaa vuodessa muutama päivä kerrallaan. Pidennettyjä viikonloppuja. Joulumarkkinat, oktoberfest jne.
Ja sulla on kummallinen tapa olla lukematta aloitusta, johon kuitenkin kommentoit ja vielä arvostellen.
Ap kertoi, että vastavierailut eivät onnistu, koska siskon perhe asuu ahtaasti.
Vaikeeta on laskun laittaminen jälkikäteen, kun ei osata puhua ajoissa pelisäännöistä.
Toisaalta jos välit on muuten lämpimät, niin kannattaako niitä rikkoa muutana saturaisen takia?
Miten se kommunikaatio on sitten noin hankalaa, jos on muuten hyvät välit?
Ei siitä visiitistä jää kyllä maksajalle kovin hyvä mieli, jos kokee tulleensa hyäksikäytetyksi?
Ensi kerralla saattaa olla yllättäen muuta menoa?
Jos puhuminen jostain aiheesta tuntuu vaikealta, sitä pitää vain opetella. Mä opettelin sen aikuisiällä murehdittuani ihan hitokseen kaikenlaista turhaa.
Ei meillä lapsuudenkodissani mistään keskusteltu, joten eipä ihme, että välit oli etäiset ja viileät. Mutta nyt on paljon paremmin, kun olen opetellut ja osaan jopa muotoilla sanomiseni niin, etten tahattomasti loukkaa ja tölvi muita.
Yksi esimerkki vaikeista puheenaiheista on seksipuhe kumppanin kanssa. Opettelin senkin. Aloitin uuden suhteen ja ihan tarkoituksella puhuin asioista suoraan ja niiden nimillä. Ei pornonimillä vaan anatomisilla nimillä, koska pornonimet kuulostavat karkeilta ja kypsymättömiltä ja vievät ajatukset maaniseen pornonkulutukseen, eikä lastenkielellä (pyypyy, etupylly, pippeli), koska ne taas kuulostavat kakaramaisilta ja vievät fiilikset aikuisilta, jotka eivät ole lapsista kiinnostuneita siinä mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuitko heidät kylään? Ehkä he tulivat velvollisuuden tunteesta kylään.
Laimee yritys, ota uusiksi
Ulkomailla asuessni kävin Suomessa vain velvollisuuden tunteesta. En tiedä miksi siinä tein, mutta nyt jättäisin ne matkat tekemättä.
Niin että yhtään kiva ei ollut nähdä vanhempia tai sisaruksia?
Menkää vastaavasti samalla tavalla heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti siskosi ajattelee, että olette perhettä, ja että teillä ei ole rahasta puutetta, heillä on kuitenkin ollut menoja matkustaessa ainakin lentoliput ja eivät varmaankaan ihan joka vuosi tule käymään teillä. Luultavasti pieni hinta siitä, että saa edes joskus olla siskon ja hänen perheensä kanssa kunnolla, että läheisyys säilyy, eikä käy kuten monille käy, että vieraannutaan eikä serkut sitten edes tunne toisiaan, eikä edes vanhempansa sisarusta.
Jos ei teillä talous siihen kaadu, ole kiitollinen että sinulla on sisko, joka tulee käymään ja saatte nauttia toistenne seurasta.
Kyllähän sen näin kuuluu mennä, että jos lähdet matkalle niin jonkun muun kuuluu paikanpäällä ylläpito maksaa, koska lentoliput yms on niin kalliita !
eli otat vaan lennot random kohteeseen ja menet lentokentällä kysymään että whos gonna pay my holiday, i paid the flights? :D
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään luona olla kahta viikkoa, saati nyt vielä jossain täysihoidossa.
kyllä ollaan, osalla ei tee tiukkaakaan elellä muiden kustannuksella ja röyhkeämmät vielä valittaa että huono palvelu ja kehnot eväät.
Vierailija kirjoitti:
Pyysitkö heidät kylään vai pyysivätkö itse päästä? Jos et itse kutsunut heitä, niin todellakin heidän tulisi kustantaa ne ylimääräiset kulut, joita vierailusta teille syntyy. En kyllä todellakaan kehtaisi lokkeilla kenenkään luona kahta viikkoa.
Ihan yhdessä suunniteltiin tämä vierailu.
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään luona olla kahta viikkoa, saati nyt vielä jossain täysihoidossa.
Ei niin, avaus on trolli.
Yksi ja sama henkilö näitä tekee.
Tyyli on aina sama, lapsenomaista "ongelman" selittelyä ja pohtimista siitä mitä pitäisi sanoa ja tehdä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi minun on niin vaikea sanoa asiasta. Koko keskustelun avaaminen tuntuu ihan mahdottoman hankalalta.
-ap
Se on sitten täysin oma vikasi. Lakkaa valittamasta täällä uliuli-palstalla, ja joko otat asian puheeksi siskon kanssa tai maksat vierailun kustannukset kitisemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuitko heidät kylään? Ehkä he tulivat velvollisuuden tunteesta kylään.
Laimee yritys, ota uusiksi
Ulkomailla asuessni kävin Suomessa vain velvollisuuden tunteesta. En tiedä miksi siinä tein, mutta nyt jättäisin ne matkat tekemättä.
Niin että yhtään kiva ei ollut nähdä vanhempia tai sisaruksia?
No oli kivaa, mutta ei ollut kivaa, että minä vain järjestin, että ylipäätänsä nähtiin. En suostuisi samaan enää. Joku vastavuoroisuus pitää olla.
Eilen ap esiintyi täällä miehenä.
Hävisi kyllä palstalta aika nopeasti.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5900652/miksi-nainen-ei-tassa-tapaukses…
Millon olet viimeksi käynyt siskon luona kylässä?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi minun on niin vaikea sanoa asiasta. Koko keskustelun avaaminen tuntuu ihan mahdottoman hankalalta.
-ap
Kohteliaasti otat asian esille. Olisi eri asia, jos viipyisivät pari päivää, mutta pitkäkestoinen visiitti velvoittaa osallistumaan aiheuttamiinsa ruokakuluihin.
Ei ole epäkohteliasta aloittaa keskustelu asiasta.
Jos huomenna ovat lähdössä, se on myöhästä ny. Näistä asioista sovitaan etukäteen ennen vierailua, ei viimeisenä päivänä sillä tavalla, että annetaan lasku käteen.
Onko nimesi Ida Rinne?
Vierailija kirjoitti:
Menkää vastaavasti samalla tavalla heille.
Lue sinäkin se aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi minun on niin vaikea sanoa asiasta. Koko keskustelun avaaminen tuntuu ihan mahdottoman hankalalta.
-ap
Se on sun sisko. Osaatteko siskosi kanssa puhua muuten avoimesti?
Ei siskot ole aina läheisiä. Mun siskon kans ollaan kuin vieraita ihmisiä.
Oli ongelman ydin mikä tahansa, ap on ikävä ihminen. Ikävä ja vuorovaikutustaidoton kynnysmatto.
Jos joku ilmoittaa tulevansa mun luokse kylään, kysyn, miten pitkäksi aikaa. Jos tulee kuukaudeksi, sanon, että sitten käydään yhdessä ruokakaupassa ja maksat välillä. Tai jos mulle ei sovi, ehdotan lyhyempää aikaa, koska mulla on muuta ohjelmaa päällekkäin.
Ei nämä ole ongelmia jos ei näistä ongelmia tee.
Jos kyläilijä tulee noinkin kaukaa (heh), oletan, että saan mennä vuorostani hänen luokseen sinne. Ja sama systeemi: osallistun ruokakuluihin, kotiaskareisiin jne.
Näin aikuiset toimivat. Sinulla on suu sitä varten, että voit puhua, ja korvat siksi, että voit kuunnella.