Onko eri asia olla tsunamiorpo kuin muilla tavoin orvoksi jäänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Orvoksi jääminen on niin henkilökohtainen kokemus,  että jokainen orvoksi jäänyt kokee sen omalla tavallaan.  Riippumatta siitä miten se tapahtui. 

Ei voi lokeroida tämän kaltaisia asioita.

Paitsi ne tietysti lokeroi, jolla ei ole mitään kokemusta eikä kosketuspintaa ko tilanteeseen. 

Meidän koulusta jäi orvoksi yksi tyttö joka itki ettei mikään voi olla pahempaa kuin se.

Juurikin on niin että sille orvoksi jääneelle on se oma tilanne kauhein. Tietysti 

Eiköhän jokaiselle se oma tilanne ole aina kauhein. 

Ei välttämättä. Voi myös ajatella, että onneksi minulla ei ollut noin, tuota en olisi jaksanut, vaik

Miten?

Vierailija kirjoitti:

Tsunamiorvoista puhuttaessa ajattelen lähinnä niitä kymmeniätuhansia paikallisia Indonesian, Sri Lankan ja Thaimaan alueella orvoksi jääneitä lapsia. Kuinka monta tsunamiorpoa edes oli suomalaisissa? Muutama?

Ei samalla tavalla kuin paikallisia, Suomessa varmaan nämä sijoitettiin sukulaisille ja saivat uudet huoltajat ihan tavallisen käytännön mukaan. Ruotsissahan näitä taisi olla enemmän, joskus luin jutun siitä miten näiden lasten sijoittaminen oli ollut vaikeaa.

Aasian kielellä: Onami tsurpo !

En luule

Sanoisin että lapsia jää orvoksi vuosittain paljon enemmän ja paljon traagisemmissa olosuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoin lapsena että niin sanottu isä kuolisi 

Mieti miltä tämä tuntuu niistä joiden isä on oikeasti kuollut. Ei kannata sanoa noin.

Varmaan olet aina syönyt lautasen tyhjäksi, koska Afrikan lapset näkevät nälkää?

Mikä sinä olet nollaamaan toisen todella traumaattisen kokemuksen? Jos olit tosissasi, mene terapiaan. 

Tajuatko, miten vaarallinen on isä, joka haluaa lapsensa kuolevan? Pelkään häntä vielä aikuisenakin, vaikka emme ole tekemisissä. Onneksi hänelle taitaa riittää, että olen hänelle henkisesti kuollut. 

- Toinen hullun isän lapsi 

Niin, onnekkaita on ne joilla on turvalliset vanhemmat ja koti.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan ei ole Petteri-orpo.

Entä Orpo piru?

Miksi olisi? Tietysti jokaisen ihmisen kokemus on subjektiivinen ja erilainen riippuen olosuhteista, mutta ei tosiaan voida sanoa mitenkään yleisesti että olisi eri asia menettää vanhemmat tsunamissa kuin vaikka liikenneonnettomuudessa tai itsemurhan kautta.

Tuohon aikaan vuodenvaihteessa 2004 ja 2005 oltiin kyllä julkisuudessa kovasti huolissaan siitä ettei tsunamissa vanhempansa kadottaneita lapsia vaan oteta huostaan. En sitten tiedä mitä käytännössä tapahtui. 

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan vuodenvaihteessa 2004 ja 2005 oltiin kyllä julkisuudessa kovasti huolissaan siitä ettei tsunamissa vanhempansa kadottaneita lapsia vaan oteta huostaan. En sitten tiedä mitä käytännössä tapahtui. 

Otettiin ehkä huostaan mutta sijoitettiin sukulaisille.

Ei tietenkään, miksi ihmeessä olisi?

Outoa jos jonkun mielestä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunamiorvoista puhuttaessa ajattelen lähinnä niitä kymmeniätuhansia paikallisia Indonesian, Sri Lankan ja Thaimaan alueella orvoksi jääneitä lapsia. Kuinka monta tsunamiorpoa edes oli suomalaisissa? Muutama?

Ei samalla tavalla kuin paikallisia, Suomessa varmaan nämä sijoitettiin sukulaisille ja saivat uudet huoltajat ihan tavallisen käytännön mukaan. Ruotsissahan näitä taisi olla enemmän, joskus luin jutun siitä miten näiden lasten sijoittaminen oli ollut vaikeaa.

Ruotsalaisia lapsia kuoli tsunamissa enemmän, mutta toki orpojakin jäi enemmän. Ei tosin kovin pieniä.

Ei tosiaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunamiorvoista puhuttaessa ajattelen lähinnä niitä kymmeniätuhansia paikallisia Indonesian, Sri Lankan ja Thaimaan alueella orvoksi jääneitä lapsia. Kuinka monta tsunamiorpoa edes oli suomalaisissa? Muutama?

Ei samalla tavalla kuin paikallisia, Suomessa varmaan nämä sijoitettiin sukulaisille ja saivat uudet huoltajat ihan tavallisen käytännön mukaan. Ruotsissahan näitä taisi olla enemmän, joskus luin jutun siitä miten näiden lasten sijoittaminen oli ollut vaikeaa.

Ruotsalaisia lapsia kuoli tsunamissa enemmän, mutta toki orpojakin jäi enemmän. Ei tosin kovin pieniä.

Luin joskus kirjan missä ruotsalainen tsunamissa orvoksi jäänyt kertoo kokemuksistaan, vaikutti tosi katkeralta.

Suomessa kuitenkin on sellainen bisnes että jotkut Tsunamin takia orpoutuneet on sijoitettu perhekoteihin ja laitoksiin eikä omille sukulaisille.

Ruotsihan näin ei tehnyt sillä heillä on kokemusta siitä mihin lastensuojelubisnes johtaa eivätkä toimi enää niin, eivät pitkään aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kuitenkin on sellainen bisnes että jotkut Tsunamin takia orpoutuneet on sijoitettu perhekoteihin ja laitoksiin eikä omille sukulaisille.

 

Ruotsihan näin ei tehnyt sillä heillä on kokemusta siitä mihin lastensuojelubisnes johtaa eivätkä toimi enää niin, eivät pitkään aikaan.

Eiköhän kaikki tsunamiorvot ole jo noin 20-40v.

Miksiköhän jotkut tosi pienet lapset selvisi tsunamista? Esimerkiksi 2-3-vuotiaat. Joidenkin aikuisten on varmaan ollut pakko auttaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän jotkut tosi pienet lapset selvisi tsunamista? Esimerkiksi 2-3-vuotiaat. Joidenkin aikuisten on varmaan ollut pakko auttaa niitä.

Hyvällä tuurilla ja toisten avulla tietysti. Ei kukaan sieltä omin voimin selvinnyt.

Ei tietenkään. Ihan tekopyhää yrittää nostaa tsunamia muiden kuolemien yläpuolelle.