Onko eri asia olla tsunamiorpo kuin muilla tavoin orvoksi jäänyt?

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on, tsunami orpo on kokenut paljon  enemmän kuin muut

Mitä se on kokenut enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on, tsunami orpo on kokenut paljon  enemmän kuin muut

Mitä se on kokenut enemmän?

Uinut enemmän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on, tsunami orpo on kokenut paljon  enemmän kuin muut

Mitä se on kokenut enemmän?

Uinut enemmän

Ei kai sitä mudassa räpiköintiä voi uimiseksi sanoa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on, tsunami orpo on kokenut paljon  enemmän kuin muut

Mitä se on kokenut enemmän?

Saanut isältään enemmän

Onpa epäilyttävää jäädä orvoksi hämärissä olosuhteissa.  Oma syy?

Orpo on orpo, tapahtui se miten tahansa. Olen orpo ja orvoksi jäin tsunamin vuoksi, silti ei orpouteni sen erilaisempaa kuin muiden orpojen. Ikävä on ja sydäntä särkee, mutta niin se lie muillakin jotka orvoksi ovat jääneet. Ikävä ei ole kadonnut vaikka jäin orvoksi reilu 20 v sitten ja olen jo aikuinen. Noin 230 000 ihmistä menehtyi ja joukkoon mahtuu varmasti lukematon määrä orpoja.

Toivoin lapsena että niin sanottu isä kuolisi 

Ei sillä mitään merkitystä olekaan. Menetysten vertailu on täysin typerää. Toki esimerkiksi tsunamin aikaan oli "muodikasta" säälitellä kymmeniätuhansia tsunamissa orvoksi jääneitä, mutta kai se on joku yhteisön ja uutisoinnin paine tehdä näin. Pitää tiedostaa se fakta, että samaan aikaan maailmassa jäi orvoksi lapsia myös muilla tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Toivoin lapsena että niin sanottu isä kuolisi 

Miksi?

Kolme perheenjäsentäni kuoli tsunamissa, tosin minusta ei tullut sen jälkeen orpoa. Ei sillä ole merkitystä miten vanhempansa menettää.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole aika noloa olla sosiaaliviranomaisten sijoittama?

Vain ääliö kirjoittaa tuollaista. Tsunamin vuoksi orvoksi jääneet ei ole itse voineet tilanteelle mitään ja hiton hyvä että on huolehdittu. Kaikilla lapsilla kun ei välttämättä ole laajaa sukulaisverkostoa auttamassa. Hukuttaako nämä orvot olisi pitänyt. Hyi hitto kuinka inhottava olet. Sinä ja nolos. Häpeäisit, vaikka taitaa olla ettei tuollainen tyyppi edes osaa hävetä saatikka välittää kanssaihmisistä. 🤮🤮🤮

Vierailija kirjoitti:

On itsekin voinut loukkaantua ja tapahtumasta jäädä traumat kun on ollut itse paikalla. 

Kolariautoissa sama juttu 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Orvoksi jääminen on niin henkilökohtainen kokemus,  että jokainen orvoksi jäänyt kokee sen omalla tavallaan.  Riippumatta siitä miten se tapahtui. 

Ei voi lokeroida tämän kaltaisia asioita.

Paitsi ne tietysti lokeroi, jolla ei ole mitään kokemusta eikä kosketuspintaa ko tilanteeseen. 

Meidän koulusta jäi orvoksi yksi tyttö joka itki ettei mikään voi olla pahempaa kuin se.

Juurikin on niin että sille orvoksi jääneelle on se oma tilanne kauhein. Tietysti 

Vierailija kirjoitti:

Orpo on orpo, tapahtui se miten tahansa. Olen orpo ja orvoksi jäin tsunamin vuoksi, silti ei orpouteni sen erilaisempaa kuin muiden orpojen. Ikävä on ja sydäntä särkee, mutta niin se lie muillakin jotka orvoksi ovat jääneet. Ikävä ei ole kadonnut vaikka jäin orvoksi reilu 20 v sitten ja olen jo aikuinen. Noin 230 000 ihmistä menehtyi ja joukkoon mahtuu varmasti lukematon määrä orpoja.

Niin tuskin kukaan orvoksi jäänyt miettii että kiva kun kuolivat vaikka syöpään tai kolarissa rikä tsunamissa 

onneksi äitini ei kitunut tulivuoressa kuolemassa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Orvoksi jääminen on niin henkilökohtainen kokemus,  että jokainen orvoksi jäänyt kokee sen omalla tavallaan.  Riippumatta siitä miten se tapahtui. 

Ei voi lokeroida tämän kaltaisia asioita.

Paitsi ne tietysti lokeroi, jolla ei ole mitään kokemusta eikä kosketuspintaa ko tilanteeseen. 

Meidän koulusta jäi orvoksi yksi tyttö joka itki ettei mikään voi olla pahempaa kuin se.

Juurikin on niin että sille orvoksi jääneelle on se oma tilanne kauhein. Tietysti 

Ja jollekin toiselle taas vanhemman elossaolo voi olla kauhein tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole aika noloa olla sosiaaliviranomaisten sijoittama?

 

Vain ääliö kirjoittaa tuollaista. Tsunamin vuoksi orvoksi jääneet ei ole itse voineet tilanteelle mitään ja hiton hyvä että on huolehdittu. Kaikilla lapsilla kun ei välttämättä ole laajaa sukulaisverkostoa auttamassa. Hukuttaako nämä orvot olisi pitänyt. Hyi hitto kuinka inhottava olet. Sinä ja nolos. Häpeäisit, vaikka taitaa olla ettei tuollainen tyyppi edes osaa hävetä saatikka välittää kanssaihmisistä. 🤮🤮🤮

Hyi, miten voit kirjoittaa jotain tuollaista?

On ehkä jollain tavalla erilainen kokemus, koska tsunami kosketti niin montaa perhettä. Tavallaan jotain jaettua siinä kokemuksessa. Vähän samaa, kun Ruotsissa yhdellä pikkupaikkakunnalla monet lapset menettivät yhdessä yössä äitinsä Estonian upotessa. Kylän Marttajärjestöä vastaava tms porukka oli lähtenyt reissuun ja kaikki kuolivat. Kyllä tuollainen yhdessä koettu trauma on ehkä erilainen kokemus kuin menettää vanhemmat vaikka auto-onnettomuudessa, joka jää muutamaksi pikku-uutiseksi ja sitten unohtuu.

Uskon siis, että kaikki orvoksi jäämiset ovat yhtä traumaattisia tapahtumia lapsille ja nuorille, mutta varmasti erilaisia kokemuksia voi olla esim suuronnettomuudet kuin yksittäiset onnettomuudet tai sairastumiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On itsekin voinut loukkaantua ja tapahtumasta jäädä traumat kun on ollut itse paikalla. 

Kolariautoissa sama juttu 

Niinpä.

Yleensäkin uutisointi jonkun kuolemasta on aina värittynyttä.

Murhattu on aina niin hieno ja ihmeellinen ollut,

Kouluampujan kiusattuna olotausta mitätöityy vaikka se juuri sekoitti pään

jne.

Kerran tosin luin uutisen "mies käveli auton alle ja kuoli" -tai no hups! Olihan sekin tapahtuma vääristellen kerrottu - olen varma että auto kuskeineen myös osallistui tapahtumaan jotenkin.

Vierailija kirjoitti:

On ehkä jollain tavalla erilainen kokemus, koska tsunami kosketti niin montaa perhettä. Tavallaan jotain jaettua siinä kokemuksessa. Vähän samaa, kun Ruotsissa yhdellä pikkupaikkakunnalla monet lapset menettivät yhdessä yössä äitinsä Estonian upotessa. Kylän Marttajärjestöä vastaava tms porukka oli lähtenyt reissuun ja kaikki kuolivat. Kyllä tuollainen yhdessä koettu trauma on ehkä erilainen kokemus kuin menettää vanhemmat vaikka auto-onnettomuudessa, joka jää muutamaksi pikku-uutiseksi ja sitten unohtuu.

Uskon siis, että kaikki orvoksi jäämiset ovat yhtä traumaattisia tapahtumia lapsille ja nuorille, mutta varmasti erilaisia kokemuksia voi olla esim suuronnettomuudet kuin yksittäiset onnettomuudet tai sairastumiset.

Toisaalta tuossa yhteisessä kokemuksessa voi paremmin saada vertaistukea. Tsunamissa mukana olleillehan sitä myös järjestettiin. Jossain toisenlaisessa onnettomuudessa vanhempansa tai muun läheisensä menettänyt ei todennäköisesti saa samanlaista vertaistukea.