Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viisikymppisen ikäkriisi
08.01.2025 |
Täytin äsken 47 vuotta ja tunnustan, kärsin ikäkriisistä. Kyse ei ole mistään viidenkympin villityksestä vaan haikeudesta, epätodelliselta tunteesta että elämä on jo tässä vaiheessa.
Olen aina ollut nuori mieleltäni enkä koskaan ole mieltänyt itseäni vanhaksi vaan ajatuksissani olen aina nuori tai ainakin nuorehko, jollaiseksi vaikka 30 vuotiaan vielä miellän. Nyt jotenkin tuli herätys todellisuuteen. Peilistä ei enää katso nuoret kasvot vaan iän merkit ovat alkaneet näkyä, ryppyjä ja juonteita on enemmän ja yläluomet alkaneet roikkua. Näytän isäni sisaruksilta enkä välittäisi siitä. Kroppa sentään on yhä hyvässä kunnossa ja nuorekas kiitos aktiivisen liikunnan. Harrastan lajia, jossa on kaiken ikäisiä, mutta enimmäkseen nuoria. Joskus tunsin sopivani joukkoon, mutta nyt usein mietin, pitävätkö nuoret minua toivottoman vanhana.
Mutta miten päästä tästä tunteesta eroon, miten itse kohtaatte vanhenemisen?
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Vain täysin pinnallinen ihminen ajattelee ikääntymisen suurimpana ongelmana ulkonäön rapistumista. Se kertoo myös ajatusmaailman kapeudesta.
Minäkin haluaisin olla ikuisesti kolmikymppinen, mutta ulkonäkö ei siihen liity mitenkään.