Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viisikymppisen ikäkriisi
08.01.2025 |
Täytin äsken 47 vuotta ja tunnustan, kärsin ikäkriisistä. Kyse ei ole mistään viidenkympin villityksestä vaan haikeudesta, epätodelliselta tunteesta että elämä on jo tässä vaiheessa.
Olen aina ollut nuori mieleltäni enkä koskaan ole mieltänyt itseäni vanhaksi vaan ajatuksissani olen aina nuori tai ainakin nuorehko, jollaiseksi vaikka 30 vuotiaan vielä miellän. Nyt jotenkin tuli herätys todellisuuteen. Peilistä ei enää katso nuoret kasvot vaan iän merkit ovat alkaneet näkyä, ryppyjä ja juonteita on enemmän ja yläluomet alkaneet roikkua. Näytän isäni sisaruksilta enkä välittäisi siitä. Kroppa sentään on yhä hyvässä kunnossa ja nuorekas kiitos aktiivisen liikunnan. Harrastan lajia, jossa on kaiken ikäisiä, mutta enimmäkseen nuoria. Joskus tunsin sopivani joukkoon, mutta nyt usein mietin, pitävätkö nuoret minua toivottoman vanhana.
Mutta miten päästä tästä tunteesta eroon, miten itse kohtaatte vanhenemisen?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
"No se on ikävä tosi asia että ulkonäkö merkitsee tässä maailmassa, esim jos joudut etsimään kumppania"
Minä löysin rakkauden 41-vuotiaana kun olin lihavimmillani ja muutenkin elämäntilanteesta johtuen täysin homssuuntunut. Sen jälkeen olen laihtunut ja muutenkin alkanut hoitaa ulkonäköäni paremmin. Näytän paljon paremmalta. Mutta mieheni on rakastanut minua sekä lihavana homssuna että nyt. Se on minulle todella tärkeää tietää, koska pinnallisen ihmisen kanssa ei voi vanheta. Vaikka minulla olisi varmasti ollut enemmän tarjokkaita hyvännäköisenä, olen kiitollinen siitä että minulla on ihminen joka on valinnut minut myös ei-hyvännäköisenä.
No ehklä hän näki sinut viehättävänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sää vanha oo, oota sit ku oot päälle 70v
Itse olen alkanut downshiftata. Saan siitä suunnatonta iloa. En ole rikas, mutta teen töitä sen verran että tulen toimeen ja yritän viettää talvet ulkomailla, etätöitä tehden.
Minulla on kavereita jotka ovat irtisanoutuneet vakkaripaikoistaan asiantuntijoina ja lähteneet ulkomaille tai Lappiin laskettelukeskuksiin ns. hanttihommiin. .
Aion kulkea samoja jalanjälkiä jos nykyinen työnantaja alkaa nikotella etätöiden ulkomailla teosta. Ikää minulla on 50.
Vierailija kirjoitti:
46v. Tuntuu myös oudolta ikä. Sielu on tietysti nuori. Talvella viileässä tuntee selvästi tätioireet.
Tuntuuko myös makkarissa? Eikö satisfyerikaan saa enää faieriin sun sielua, sydäntä ja fjöösaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alkanut downshiftata. Saan siitä suunnatonta iloa. En ole rikas, mutta teen töitä sen verran että tulen toimeen ja yritän viettää talvet ulkomailla, etätöitä tehden.
Minulla on kavereita jotka ovat irtisanoutuneet vakkaripaikoistaan asiantuntijoina ja lähteneet ulkomaille tai Lappiin laskettelukeskuksiin ns. hanttihommiin. .
Aion kulkea samoja jalanjälkiä jos nykyinen työnantaja alkaa nikotella etätöiden ulkomailla teosta. Ikää minulla on 50.
Niin kompaan.
Itse siirryin 5v sitten oman alan keikkaduunariksi/freelanceriksi ja nyt määrittelen itse työn ja vapaa-ajan suhteen kulloisenkin fiilingin ja rahantarpeen mukaan. Pari viime vuotta tehnyt 9kk ajoittain vähän reilummin duunia ja säästänyt. Lomailen sitten juhannuksesta syyskuun puoliväliin ja nostan tolle ajalle täydet kelan tuet.
- sote alan laitossektorin 51 vuotias
Olen myös 47 ja kokenut vanhenemisen pääosin positiivisena. Olin nuorempana tosi ujo ja epävarma itsestäni, nykyään tuo kaikki on mennyttä ja pystyn nauttimaan elämästä ihan eri tavalla. Olen selättänyt isoja traumoja ja ongelmia, ja rakentanut surkeista olosuhteista itselleni hyvän elämän jossa on paljon merkityksellisiä asioita, rakkautta, ihmissuhteita ja iloa.
Nuoruudessa ainoa hyvä asia oli tosiaan ulkonäkö. Lisäksi elämän aikana on käynyt hyvin selväksi, että ulkonäöstä ei ole mitään todellista hyötyä. Mutta tuntuu ristiriitaiselta, että silti myös minä mietin paljon ulkonäköäni ja kaipaan sitä - siitä huolimatta etten koskaan saavuttanut sen avulla mitään aitoa hyvää. Tämä on sellainen kohta, jota mielestäni kannattaa miettiä, sekä minun että monen muun. Mitä siis oikeasti kaipaan? En todellakaan kaipaa sitä, että joku lähestyy minua ulkonäköni perässä toivoen saavansa minulta seksiä. Luulen, että kyse on tästä kulttuurista jonka keskellä kuitenkin elää. Kulttuurista, joka pelkää vanhenemista. Se tarttuu, vaikka itse näkisi vanhenemisessa suurimmaksi osaksi hyviä puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksittäispä edes sellanen pilleri joka pysäyttäisi ulkoisen vanhentumisen vaikkei pidentäisikään elinikää, olisi sekin jotain.
Vierailija kirjoitti:
54v olen , vaihdevuodet päällä. Ulkonäkö rapautuu tottakai ja pystyn hyväksymään tämän, vaikka tykkäänkin välillä laittautua, naisellisuus ei ole kadonnut mihinkään. Yritän huolehtia terveydestä, jotta jaksaisin töissä. Koitan keskittyä hyviin asioihin ,joita minulla onneksi on myös paljon.
Jos vähänkään panettaa vielä niin vagisaanit ja muut moisturaiserit torveen ja huivi putkella panemaan! Sä oot vielä kuuma.
M73
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös 47 ja kokenut vanhenemisen pääosin positiivisena. Olin nuorempana tosi ujo ja epävarma itsestäni, nykyään tuo kaikki on mennyttä ja pystyn nauttimaan elämästä ihan eri tavalla. Olen selättänyt isoja traumoja ja ongelmia, ja rakentanut surkeista olosuhteista itselleni hyvän elämän jossa on paljon merkityksellisiä asioita, rakkautta, ihmissuhteita ja iloa.
Nuoruudessa ainoa hyvä asia oli tosiaan ulkonäkö. Lisäksi elämän aikana on käynyt hyvin selväksi, että ulkonäöstä ei ole mitään todellista hyötyä. Mutta tuntuu ristiriitaiselta, että silti myös minä mietin paljon ulkonäköäni ja kaipaan sitä - siitä huolimatta etten koskaan saavuttanut sen avulla mitään aitoa hyvää. Tämä on sellainen kohta, jota mielestäni kannattaa miettiä, sekä minun että monen muun. Mitä siis oikeasti kaipaan? En todellakaan kaipaa sitä, että joku lähestyy minua ulkonäköni perässä toivoen saavansa minulta seksiä. Luulen, että kyse on
Minä tykkään olla söpö 32 vuotias. Onko 47 vuotiaana vielä söpö?
Vierailija kirjoitti:
Keksittäispä edes sellanen pilleri joka pysäyttäisi ulkoisen vanhentumisen vaikkei pidentäisikään elinikää, olisi sekin jotain.
aika vaikeaahan koska luustostahan se johtuu, eli luut venyy ja kasvaa. Sen pillerin pitäisi siis pysäyttää esim nenäsi kasvu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keksittäispä edes sellanen pilleri joka pysäyttäisi ulkoisen vanhentumisen vaikkei pidentäisikään elinikää, olisi sekin jotain.
Niinpä. Ikääntyminen on sairaus, vaikka sitä ei nähdä sellaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun huomaa, että ihminen on käynyt veitsen alla ulkomuotonsa takia, tulee tosi paljon sääliksi tätä. Eräskin 60-vuotias tuore poliitikko :( Naiset, jotka tekevät tuota itselleen, tekevät hallaa kaikille naisille.
Kuinka niin? Eikö se ole jokaisen oma päätös? Ja jokainen haluaisi säilyttää sen nuoruuden ulkonäkönsä tietenkin.
Jännä, että pääsääntöisesti naiset ajattelee noin ja miehet ei. Karski äijäkarisma on cool.
M55
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun huomaa, että ihminen on käynyt veitsen alla ulkomuotonsa takia, tulee tosi paljon sääliksi tätä. Eräskin 60-vuotias tuore poliitikko :( Naiset, jotka tekevät tuota itselleen, tekevät hallaa kaikille naisille.
Kuinka niin? Eikö se ole jokaisen oma päätös? Ja jokainen haluaisi säilyttää sen nuoruuden ulkonäkönsä tietenkin.
Jännä, että pääsääntöisesti naiset ajattelee noin ja miehet ei. Karski äijäkarisma on cool.
M55
Koska naisilla hyvksytään vain parikymppisen kasvot tai muuten olet ruma h*ora
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun huomaa, että ihminen on käynyt veitsen alla ulkomuotonsa takia, tulee tosi paljon sääliksi tätä. Eräskin 60-vuotias tuore poliitikko :( Naiset, jotka tekevät tuota itselleen, tekevät hallaa kaikille naisille.
Kuinka niin? Eikö se ole jokaisen oma päätös? Ja jokainen haluaisi säilyttää sen nuoruuden ulkonäkönsä tietenkin.
Jännä, että pääsääntöisesti naiset ajattelee noin ja miehet ei. Karski äijäkarisma on cool.
M55
No onko karski vanhempi nainen cool?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun huomaa, että ihminen on käynyt veitsen alla ulkomuotonsa takia, tulee tosi paljon sääliksi tätä. Eräskin 60-vuotias tuore poliitikko :( Naiset, jotka tekevät tuota itselleen, tekevät hallaa kaikille naisille.
Kuinka niin? Eikö se ole jokaisen oma päätös? Ja jokainen haluaisi säilyttää sen nuoruuden ulkonäkönsä tietenkin.
Jännä, että pääsääntöisesti naiset ajattelee noin ja miehet ei. Karski äijäkarisma on cool.
M55
Miehet valitsee aina nuorempia naisia ja rakastaa niitä.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 55 ja ajattelen kyllä niin päin, että mulla on paljon sellaista mitä nuorilla ei ole.
Tuo mistä puhut on pelkkä ulkonäkö ja se ei ole tärkeää.
Tottakai ulkonäkö on tärkeää. Se vaikuttaa eniten siihen millaista kohtelua saa muilta ihmisiltä.
Ei pidä paikkaansa. Saat hyvää kohtelua kun käyttäydyt tavalla joka herättää kunnioitusta, ja kokemus opettaa miten se tehdään.
Oletko mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun huomaa, että ihminen on käynyt veitsen alla ulkomuotonsa takia, tulee tosi paljon sääliksi tätä. Eräskin 60-vuotias tuore poliitikko :( Naiset, jotka tekevät tuota itselleen, tekevät hallaa kaikille naisille.
Kuinka niin? Eikö se ole jokaisen oma päätös? Ja jokainen haluaisi säilyttää sen nuoruuden ulkonäkönsä tietenkin.
Jännä, että pääsääntöisesti naiset ajattelee noin ja miehet ei. Karski äijäkarisma on cool.
M55
Kyllä säkin varmaan haluaisit olla taas 35v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös 47 ja kokenut vanhenemisen pääosin positiivisena. Olin nuorempana tosi ujo ja epävarma itsestäni, nykyään tuo kaikki on mennyttä ja pystyn nauttimaan elämästä ihan eri tavalla. Olen selättänyt isoja traumoja ja ongelmia, ja rakentanut surkeista olosuhteista itselleni hyvän elämän jossa on paljon merkityksellisiä asioita, rakkautta, ihmissuhteita ja iloa.
Nuoruudessa ainoa hyvä asia oli tosiaan ulkonäkö. Lisäksi elämän aikana on käynyt hyvin selväksi, että ulkonäöstä ei ole mitään todellista hyötyä. Mutta tuntuu ristiriitaiselta, että silti myös minä mietin paljon ulkonäköäni ja kaipaan sitä - siitä huolimatta etten koskaan saavuttanut sen avulla mitään aitoa hyvää. Tämä on sellainen kohta, jota mielestäni kannattaa miettiä, sekä minun että monen muun. Mitä siis oikeasti kaipaan? En todellakaan kaipaa sitä, että joku lähestyy minua ulkonäköni perässä toiv
Minä tykkään olla söpö 32 vuotias. Onko 47 vuotiaana vielä söpö?
Miksi haluat olla söpö? Mitä saat söpöydestä?
Jos kuvittelet, että eläisit loppuikäsi ilman peiliä, niin miten elämäsi muuttuisi kun et tiedä miltä näytät?
Onko sinulle tärkeämpää olla omasta mielestäsi söpö, vai muiden mielestä söpö?
Jos näyttäisit muiden mielestä epäsöpöltä, niin haittaisiko se sinua? Jos haittaisi niin miksi? Haluatko miellyttää ihmisiä, jotka arvottavat sinua ulkonäkösi mukaan ja todennäköisesti hylkäävät sinut jos ulkonäkösi muuttuu? Jos haluat miellyttää heitä, niin mitä saat heidän miellyttämisestään itsellesi? Elätkö itsellesi vai muille?
Alue: Aihe vapaa
Nuoruus, keski-ikä, herrajumala, koska minusta tuli vanha!