Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko toimiva parisuhde yksinhuoltajan kanssa utopiaa?
07.01.2025 |
Tapasin viime juhannuksen alla mukavan vähän alle 50 v miehen, jonka kanssa alettiin pitää yhteyttä ja sitten sovittiin treffit. Ajatuksemme, huumorintajumme, kiinnostuksen kohteemme ja moni muu asia natsasi hyvin.
Keskustelimme melko pian myös parisuhteesta ja odotuksista parisuhteelle. Mies kysyi, haittaako minua, että hänellä on vielä kotona asuvia lapsia? Ei haittaa, vastasin tuolloin. Nyt en enää ole ihan samaa mieltä. Lapset ovat jo yläasteiän molemmin puolin ja viettävät aikaansa vuoroviikoin isällä ja äidillä. Tämä on ihan normaali järjestely monessa muussakin perheessä, jossa vanhemmat ovat eronneet. Me sovimme, että ollaan joka toinen viikko tiiviimmin yhdessä ja sitten nähdään joka toinen viikko harvemmin ja silloin jos tilanne sen sallii tai käydään vaikka yhdessä salilla tai lenkillä. Meidän suhteemme on oikein läheinen ja täynnä hellyyttä, kun lapset ovat äidillään ja me olemme kaksin. Mutta se mikä minua hämmentää, on että kohta ollaan oltu yhdessä seitsemän kuukautta, eivätkä lapset tiedä minusta mitään, saati että olisin edes nähnyt heidät.
Nyt on mennyt taas monta viikkoa, ettei olla tavattu ollenkaan. Ensin oli jouluvalmistelut, sitten ex-vaimo halusi vaihtaa lapsiviikkoa toiseen ajankohtaan, sitten oli joulu ja joulunpyhät, sitten ex-vaimo tuli kipeäksi eikä voinut ottaa lapsia, sitten on ollut pitkiä työpäiviä, väsymystä ja halua olla yksin, levätä ja rauhoittua, selvittää omia ajatuksiaan ym. Ja kun lapset ovat isällään, niin heidän kanssaan ollaan koko ajan ja puuhataan kaikenlaista, jonka ymmärtäisin paremmin jos lapset olisivat 12 ja 10, ei 17 ja 15.
Väkisìn alkaa tuntua, kuin olisin toinen nainen jossain salasuhteessa. Tai lelu, joka otetaan kaapista kun miehestä siltä tuntuu. Voinko tulla teille? Voitko tulla meille? Aina silloin kun miehelle sopii. Kun minä yritän ehdottaa jotain, vaikka tunnin kävelylenkkiä, niin ei yleensä sovi. Kävin jo ruokiksella lenkillä, syön ja käyn nopeasti punttiksella, täytyy tehdä vähän paperitöitä läppärillä, menen tänään aikaisin nukkumaan tms.
Mitä mieltä olette? Häpeääkö mies minua niin, ettei voi esitellä minua lapsilleen? Vai pelkääkö, että lapset kertovat äidilleen, että iskällä on joku uusi nainen? Erosta on jo viisi vuotta ja sen jälkeen on ollut joku lyhyempi suhde, jonka päättymisestä on siitäkin jo kaksi vuotta. Eli ei mielestäni tarvitsisi sitäkään varoa, mitä lapset ajattelee kun isän naisystävät vaihtuvat alituiseen. Minua tämä ainakin ahdistaa suuresti, enkä mitään kunnollisia selityksiä ole saanut, että miksi näin.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oletko äiti? Ja jos niin millainen? Sinä et tiedä lapsista yhtään mitään! -eri"
En ole, luojan kiitos. Vanhemmuus on mennyt kummalliseksi jos teinejäkin pitää vielä paapoa ja valvoa kuin taaperoikäisiä. Kun ovat niiiiiin herkkiä.
Missä äitisi oli, kun olisit häntä tarvinnut?
Tavoitettavissa, ja on vieläkin. Mutta ei hän minun persettäni enää pyyhkinyt kun olin aikuisuuden kynnyksellä.
Kun välitetään lapsesta, verrataan sitä perseen pyyhkimiseen?! Kyllä on raadollinen lapsuus ollut tuolla opilla. Tulee mieleen, että kasvuympäristössäsi on ollut paljon pulloja.
Ei. Vaan kun äiti ja teinit ovat sitä mieltä, että äidin miesystävä ei saa tulla käymään koska teinit eivät sitten saa sitä huomiota mihin ovat tottuneet, niin sitä verrataan perseen pyyhkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
7 kuukautta seurustelua ei ole mielestäni vielä aika eikä mikään, suhteessa siihen jos viisas lapsistaan välittävä vanhempi ei halua esitellä lapsilleen vielä epävarmaa suhdettaan.
Kenties ja toivottavasti kyse on vain siitä ettei mies koe ajan olevan vielä kypsä uuden naisensa esittelemiseen lapsilleen.
Onhan se kuitenkin merkittävä, suuri asia myös lapsille kun uusi perheenjäsen ,äitipuoli, on tulossa perheeseen.
Mies voi jännittää tapahtumaa paljonkin.Joten ole kärsivällinen.
Ja voithan hienotunteisesti kysyä asiasta ilman syytöksiä.
Uusi perheenjäsen, äitipuoli, tulossa 15- ja 17-vuotiaiden ihmisten elämään? Mitä ehmettiä?
Eiköhän tuon ikäisille teineille (joiden äiti on elossa) ap ole ihan vain isän naisystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus kysymykseen, on utopiaa. Helpoin tapa pilata elämänsä on lisääntyä.
Näin tuumaavat lähinnä incelit, kehopositiiviset ja kirjoilla olevat. Kyllä normaalit ihmiset haluavat ydinperheen ja jälkikasvua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 17v ja15v vietä kaikkea vapaa-aikaansa vanhemman kanssa. Mies valehtelee.
Vähän ohis mutta meidän teini ja monet hänen kaverit on tosi paljon kotona. Lukiossa on paljon läksyjä, ne jotka urheilee käy tietty treeneissä mutta eivät notku kylillä koko ajan. Aikaisemmin ajattelin että se vanhemman kanssa "oleminen" loppuu aika pian mutta eipäs loppunutkaan. Ehkä joku muukin vanhempi ymmärtää sen että tuon ikäiset lapset ovat kotona enää hetken ja haluaa olla heidän kanssaan. Ymmärrän senkin että jos liian tiukkaan valvoo nuoren menoja niin ei ole normaalia. Kuulostaa siltä että aloittajan mies tarvii paljon omaa aikaa palautumiseen, ei hän välttämättä valehtele. Aikaisempi yhdessäolon määrä on saattanut olla hänelle "liikaa".
Tämä taitaa olla nykypäivänä yleistä
Ja se on iso puute. Maailma on mennyt rikki tuolta osin. Pärjätäkseen maailmassa, on hyvä oppia sosiaaliseksi ja kartuttaa verkostojaan sinne sun tänne. Arlista introverteistä ei koskaan tule menestyviä kansalaisia, eikä esikuvia nuorille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus kysymykseen, on utopiaa. Helpoin tapa pilata elämänsä on lisääntyä.
Näin tuumaavat lähinnä incelit, kehopositiiviset ja kirjoilla olevat. Kyllä normaalit ihmiset haluavat ydinperheen ja jälkikasvua.
Jep jep. Ja tuloksen siitä haluamisesta voi nähdä missä tahansa prismassa, julkisissa kulkuvälineissä ja lehtien uutisotsikoissa lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja lulutaidon puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla toinen nainen kuvioissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei 17v ja15v vietä kaikkea vapaa-aikaansa vanhemman kanssa. Mies valehtelee.
Voivat hyvinkin viettää, näin kokemuksesta tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselta tuollaista lasten hyysäilyä täällä kyllä puolustellaan, vastaukset on olleet hyvin erilaisia kun täällä on ollut avauksia tismalleen samanlaisista tilanteista yh-äidin kanssa..
mielestäni ei ole normaalin kuuloista, vaikka yh haluaisi miten rauhassa ottaa niin kyllä tuossa joku luonteva lasten näkeminen olisi voinut olla. Näin olen kirjoittanut myös niissä tapauksissa kun yh ollut nainen eikä mies, mutta muut lähinnä raivokkaasti puolustelleet sitä lapsiltaan miesystäväänsä pimittävää yh naista..
No se johtuu siitä, että äideille ja isille on erilaiset vanhemmuus-standardit. Äitien kuuluisi omistautua lapsilleen, isiltä ei sellaista odoteta. Jos joku eronnut äiti täällä kertoo haaveilevansa parisuhteesta niin haukut tulee, pitää odottaa että lapset kasvaa tai korkeintaan saa tavata uutta kumppania silloin kun lapset on isäll
Ne erilaiset standardit ovat täällä kylläkin sitä että mies on aina sika ja syyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7 kuukautta seurustelua ei ole mielestäni vielä aika eikä mikään, suhteessa siihen jos viisas lapsistaan välittävä vanhempi ei halua esitellä lapsilleen vielä epävarmaa suhdettaan.
Kenties ja toivottavasti kyse on vain siitä ettei mies koe ajan olevan vielä kypsä uuden naisensa esittelemiseen lapsilleen.
Onhan se kuitenkin merkittävä, suuri asia myös lapsille kun uusi perheenjäsen ,äitipuoli, on tulossa perheeseen.
Mies voi jännittää tapahtumaa paljonkin.Joten ole kärsivällinen.
Ja voithan hienotunteisesti kysyä asiasta ilman syytöksiä.
Uusi perheenjäsen, äitipuoli, tulossa 15- ja 17-vuotiaiden ihmisten elämään? Mitä ehmettiä?
Eiköhän tuon ikäisille teineille (joiden äiti on elossa) ap ole ihan vain isän naisystävä.
Eiikä ole edes tulossa uutta äitipuolta, sillä emme ole muuttamassa yhteen. Ei ainakaan, ennen kuin miehen lapset ovat lähteneet maailmalle. Kahden kodin malli toimii hyvin kun kumpikin on eron myötä tottunut, että saa olla paljon myös yksin ja omassa rauhassaan.
Nyt ongelmana on saada aikataulut synkattua ja miehen priorisoimaan sitä vähääkin yhteistä aikaa vaikka niin kuten joku aiemmin totesi. Eli ei yksin salille, vaan yhdessä lenkille. Ja väsyneenä voi myös olla vierekkäin, toisen kainalossa. Ei aina tarvitse olla menossa tai tehdä jotain erityistä. Lämmin, hyvän tuoksuinen vartalo vieressä, ihon kosketus ihoon. Se riittää jo pitkälle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 17v ja15v vietä kaikkea vapaa-aikaansa vanhemman kanssa. Mies valehtelee.
Voivat hyvinkin viettää, näin kokemuksesta tiedän.
Se on jo hälyyttävää. Mutta ilmeisesti tällaisiakin anomalioita on. Poikani kertoi armeija-ajoiltaan, että samassa alokastuvassa oli kaveri, joka oli ensimmäistä kertaa yötä poissa kotoa/vanhempien seurasta. Eikä ollut edes Porvoosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7 kuukautta seurustelua ei ole mielestäni vielä aika eikä mikään, suhteessa siihen jos viisas lapsistaan välittävä vanhempi ei halua esitellä lapsilleen vielä epävarmaa suhdettaan.
Kenties ja toivottavasti kyse on vain siitä ettei mies koe ajan olevan vielä kypsä uuden naisensa esittelemiseen lapsilleen.
Onhan se kuitenkin merkittävä, suuri asia myös lapsille kun uusi perheenjäsen ,äitipuoli, on tulossa perheeseen.
Mies voi jännittää tapahtumaa paljonkin.Joten ole kärsivällinen.
Ja voithan hienotunteisesti kysyä asiasta ilman syytöksiä.
Uusi perheenjäsen, äitipuoli, tulossa 15- ja 17-vuotiaiden ihmisten elämään? Mitä ehmettiä?
Eiköhän tuon ikäisille teineille (joiden äiti on elossa) ap ole ihan vain isän naisystävä.
Oli sitten isän naisystävä tai äitipuoli, uusi perheenjäsen hän on joka tapauksessa. 7 kuukautta on lyhyt aika. Mihin teillä on kiire?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#132 Joku jo aiemmin ketjussa mainitsi, että alussa on kiire, eikä maltettaisi olla hetkeäkään erossa kun ollaan rakastuneita ja suhde on tuore. Näin siis normaalitilanteessa. Kaikenlaiset laskelmoidut ja suunnitellut järkiliitot ovat sitten asia erikseen.
Jos puolen vuoden jälkeen ollaan kuin 30 v yhdessä ollut pari, niin tuolle suhteelle en ennusta pitkää kestoa. Siinä mielessä ehkä hyvä, ettei isä sitä tilapäistä kumppania tuo lastensa eteen.
Tämmösissä tapauksissa on yleensä tapailtu useampia naisia samaa aikaa eikä haluttukaan mitään vakavampaa mitä naiset ovat luulleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin hämmentävää lukea näin epävarmoista aikuisista naisista kuin aloittaja ja osa kommentoijista.
Vierailija kirjoitti:
Tämmösissä tapauksissa on yleensä tapailtu useampia naisia samaa aikaa eikä haluttukaan mitään vakavampaa mitä naiset ovat luulleet.
Mutta jos kyseessä olisi yh-äitiä tapaileva eronnut mies, niin mies olisi se säälittävä reppana ja sika, jolta naista ja lapsia pitäisi parviälyn mukaan suojella keinolla millä hyvänsä. Olenko ymmärtänyt naisten solidaarisuusrintaman viestin oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7 kuukautta seurustelua ei ole mielestäni vielä aika eikä mikään, suhteessa siihen jos viisas lapsistaan välittävä vanhempi ei halua esitellä lapsilleen vielä epävarmaa suhdettaan.
Kenties ja toivottavasti kyse on vain siitä ettei mies koe ajan olevan vielä kypsä uuden naisensa esittelemiseen lapsilleen.
Onhan se kuitenkin merkittävä, suuri asia myös lapsille kun uusi perheenjäsen ,äitipuoli, on tulossa perheeseen.
Mies voi jännittää tapahtumaa paljonkin.Joten ole kärsivällinen.
Ja voithan hienotunteisesti kysyä asiasta ilman syytöksiä.
Uusi perheenjäsen, äitipuoli, tulossa 15- ja 17-vuotiaiden ihmisten elämään? Mitä ehmettiä?
Eiköhän tuon ikäisille teineille (joiden äiti on elossa) ap ole ihan vain isän naisystävä.
No ei ole mikään perheenjäsen vielä aikoihin. Miksei silti voisi tutustua?
Miesten kanssa ei tulisi tekstailla ollenkaan muuta kuin sopiakseen tapaamisista ja silloinkin puhelu on paras varmistamaan että mies on aktiivinen ja haluaa tavata. Ja se soitto pitää tulla häneltä. Muussa tapauksessa käy juuri näin. Hän ei ehdi ikävöidä ja haluta sinua kun pidät liian tiivistä yhteyttä ja sinuun on jo täysi pääsy, eikä sulla ole enää vipuvartta mistä vetää. Nyt sinä olet siinä asemassa jossa odotat hänen puheluitaan, viestejään ja yrität väen vägällä saada hänet tapaamaan sinua. Itse annan miehen olla rauhassa enkä tee mitään enkä sano mitään enkä sovi tapaamisia, vaan antaa miehen tehdä aloite. Siitä näkee myös kuinka kiinnostunut mies todella on ja mikä on sitoutumisen taso. Antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa tämä on ihan yksinkertainen tapa nähdä mitä mies todella haluaa. Neuvoisin olemaan ottamatta yhteyttä sitten tiedät hänen reaktiostaan miten asiat ovat ja voit sitten päättää haluatko jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Miesten kanssa ei tulisi tekstailla ollenkaan muuta kuin sopiakseen tapaamisista ja silloinkin puhelu on paras varmistamaan että mies on aktiivinen ja haluaa tavata. Ja se soitto pitää tulla häneltä. Muussa tapauksessa käy juuri näin. Hän ei ehdi ikävöidä ja haluta sinua kun pidät liian tiivistä yhteyttä ja sinuun on jo täysi pääsy, eikä sulla ole enää vipuvartta mistä vetää. Nyt sinä olet siinä asemassa jossa odotat hänen puheluitaan, viestejään ja yrität väen vägällä saada hänet tapaamaan sinua. Itse annan miehen olla rauhassa enkä tee mitään enkä sano mitään enkä sovi tapaamisia, vaan antaa miehen tehdä aloite. Siitä näkee myös kuinka kiinnostunut mies todella on ja mikä on sitoutumisen taso. Antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa tämä on ihan yksinkertainen tapa nähdä mitä mies todella haluaa. Neuvoisin olemaan ottamatta yhteyttä sitten tiedät hänen reaktiostaan miten asiat ovat ja voit sitten päättää haluatko jatkaa.&nbs
Ei miehet mihinkään viesteihin tyydy. Läheisyyttä ja seksiä ne nyt vähintään haluaa. Pätee myös useimpiin naisiin.
Alue: Aihe vapaa
Lue se kommenttiketju.