Oliko Stigan rattikelkka 80-luvulla niin kallis että vain rikkailla oli sellaiseen varaa?
Kommentit (165)
Minä en Stigan rattikelkkaa saanut. Laskin tavallisella pulkalla ja liukurilla. Edullisimmat versiot mitä kaupasta sai.
Meillä se ostettiin käytettynä, uusi oli liian kallis. Ostarin seinän ilmoitustaululta tehtiin tuolloin paljon löytöjä pienituloiseen perheeseen. :)
Mun isosisko, joka oli yksinhuoltaja, osti lapsellensa sellaisen kasarilla. Meillä oli lapsille vain tavalliset muovipulkat. Joten luulen, että jos oli motivaatiota säästää siihen, pystyi lähes kuka vaan sellaisen kyllä ostamaan.
Meillä oli, emmekä todellakaan olleet varakkaita. Porvariston lapsilla oli kiiltävät, virtaviivaiset pulkat ja laskettelulomat. Nauroivat, kun kiskoin raskasta stigaani selkä vääränä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sellainen puusäleistuin rattikelkka, jossa muut osat rautaa.
.
Sama :) ja jos ei ollut mäki jäinen niin sillä ei päässyt eteenpäin..jumahti vaan lumeen. Yrittäjäperheestä oltiin mutta muistan myös että vain todella harvalla oli Stiga. Itse en saanut kertaakaan edes kokeilla kun en ollut suosittu poika.
Ja tuo sälekelkkakin oli sukulaisten vanha:) ohjaus oli nimellinen. Omilla pojilla on Stiga ja sittemmin laskenut sillä kyllä.
Vm 1976
On minulla jonkinlainen muistikuva rattikelkasta, mutta en muista kenellä olen nähnyt sellaisen. En ainakaan itse haaveillut, että sellainen pitäisi saada.
Ei meillä sellaista ollut. oli liian kallis. Tosin 14 vuotta nuorempi pikkuveli sai sellaisen aikanaan ja niin hän sai kaikkea muutakin.
Minulla on semmoinen laatikossaan varastossa ollut jo monta vuotta. Kahdelle pojalle piti sellaiset hankkia mutta joku oli ostanut yhden liikaa. Olkoon siellä kun ei ole luntakaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä ei sellaista ollut, mutta meidän duunarilähiössä kyllä monella lapsella oli.
Oli niitä. Pikkuveli osti kesätöistä saamillaan rahoilla. Toinen veli osti Suzuki PV- mopon säästöillään ja kesäansioillaan. Ihan duunariperhe oli ja äiti kotiäitinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukiloiset elävät nykyään paljon leveämmin kuin 80-luvulla perhe jossa molemmat aikuiset kävivät tavallisissa töissä.
Tämä se on niin totta. Silloin ei tosiaankaan tuilla elelty ja vaikka molemmat vanhemmat oli töissä lapselle ei ollut varaa ostaa edes suksia saati sitten kelkkaa.
On ihan erilainen muistikuva. Neljä sisarusta, faija timpuri, raksamies, äiti kotiäiti. Ehkä palkat oli parempia suhteessa ja yhteisverotuksella veroprossa aika alhainen. Kyllä me kaikki sukset ja kelkat saatiin kuka halusi. Minä halusin vain fillarin ja sain sen. 1970- ja 80- luvuilla oli tosi tavallista että perheissä oli monta lasta ja äiti kotona. Puolen vuoden ekoilla oikeilla palkoilla ajoin ajokortin ja ostin auton. Asuin tosin vielä kotona. Kun asuttiin maalaiskylässä niin ostettiin mopot ja autojakin vaikka ei ajokortteja ollutkaan. Maataloissa oli satunnaisia töitä nuorelle, pikku sahalla, pottupuiden tekoa, heinätöitä ym. No ei varmaan kaikille mutta monille.
Vierailija kirjoitti:
Oli kaikki merkkijutut kalliita silloin, piti ostaa halvempi ja huonompi versio että oli edes jotain.
Stiga jääkiekkopelit olivat varsin edullisia ja niitä oli monen kotona. Niissä oli yleensä vastakkain Suomen ja Ruotsin maajoukkueet.
https://www.prisma.fi/tuotteet/100236192/stiga-jaakiekkopeli-play-off-2…
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se nyt niin kallis ollut.
Joo ei ollut ja mäkeä laskettiin vaikka millä välineillä, me pojan kollit aikoinaan laskettiin täällä lapissa erästä jyrkkää ja aika pitkää rinnettä alas järvenjäälle, heh "aluksena"meillä oli lasikuituvene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sininen vai musta
Jos oli musta, niin tiesi, että perheellä oli hieman ylimääräistä rahaa. Muistelin, että sininen maksoi noin 200 markkaa, mutta musta oli lähemmäs 300. Olisiko ollut 179 markkaa ja 279 markkaa. Ei nuo nyt mitään, mutta vanhemmat osti meille joululahjaksi ensin Vic-20:sen ja myöhemmin Commodore 64:sen. Commodore maksoi varmaan siihen aikaan yli puolet isäni nettokuukausipalkasta!
Meillä oli ihan tasan sama homma. Isä tienasi varmaan vähän enemmän kun oli aikanaan verokalenterissa ja nyt eläkkeellä repii enemmän eläkettä kun minä saan palkkaa.
Mulla oli aikoinaan kelkka siinä oli metallirunko ja istuin puusta sininen väri muistan sen , en muista kuka sen mulle antoi taikka meille, oli siskoja ja veli ja on toki vieläkin, tämä oli 60-lukua, myöskin suksilla laskettiin mäkeä ja keväällä kun oli hankikanto niin, heinillä täytetyllä apulantasäkillä mentiin vauhdilla mäkeä alas.Ei siis ollut tietoakaan Stigankelkasta ja sitähän ei tarvittu.
Niitä oli kahta eri mallia. Se yksinkertainen kapeasuksinen ja suorarattinen oli halvempi.
Ei se nyt mitenkään niin hirveän kallis ollut sentään. Itse sain mm. mopon, ja kyllä mopo oli kalliimpi.
Vanhemmat pitivät Stigaa ehkä vähän turhakkeena, pulkka sai riittää. Olihan se kalliimpi musta malli rohee peli.
Tätä ketjua lukiessani huomaan kuinka hyvä lapsuus mulla oli, aavistamatta mitään. Sain 2-vuotiaana Stigan mustan kelkan, ja se oli todella kovassa käytössä jopa teininä - on itse asiassa edelleen koska mun lapset käyttää sitä yhä. Sukset on vaihdetta moneen kertaan, mutta sekä penkki että ratti ovat alkuperäisiä. Kyllä ne kestää.
Meillä oli sininen ja oltiin köyhiä.
Ei meillä sellaista ollut. Löytyi vain 2 punaista pulkkaa ja liukurit.