Lue keskustelun säännöt.
lääkäri ja kätilö heittäytyivät Outin ylävatsan päälle. Outi ei ollut saada henkeä, mutta vauva oli pakko saada ulos. Kipu oli sanoin kuvaam
01.01.2025 |
"lääkäri ja kätilö heittäytyivät Outin ylävatsan päälle. Outi ei ollut saada henkeä, mutta vauva oli pakko saada ulos. Kipu oli sanoin kuvaamatonta. Pakokauhu otti vallan. Me kuollaan, me kuollaan Outin päässä takoi.
Lopulta lääkäri tarttui imukuppiin, kiinnitti sen vauvan päähän ja veti. Alapää tuntui repeytyvän palasiksi, ja Outi huusi. Hän huusi vielä silloinkin, kun vauva parin vedon jälkeen oli jo ulkona.
Synnytyksen jälkeen Outi vietiin leikkaussaliin ommeltavaksi. Väliliha oli revennyt pahasti, ja Outi oli menettänyt paljon verta. Hemoglobiini oli alle 70, ja Outi näki kaiken kahtena.
En ollut vielä sisäistänyt, mitä olin juuri kokenut, ja minua pelotti, että selviänkö tästä sittenkään. Hengenlähtö oli todella lähellä."
Synnyttäjä "huijattiin" alatiesynnytykseen.
https://kaksplus.fi/raskaus/synnytys/outille-jai-vakava-synnytystrauma-…
Kommentit (1302)
Vierailija kirjoitti:
"Vanhemmaksi tulo pistää koko elämän ja arvot niin uusiksi, etteivät tuollaiset pikkuvaivat tunnu yhtään miltään. Rohkeasti vaan lapsia tekemään, kyllä se siitä suttaantuu! Ja muistetaan sekin, että kaikkea ei voi itse hallita, vaikka haluaisikin, eikä maailma lopu siihenkään."
Hahhah. Just sitä perinteistä vähättelyä ja kaunistelua, että "kyllä sen kestää, ei se mitään vaikka toosasta tulee jauhelihaa, pidätyskyky menee ja seksielämä on pilalla, kyllä se lapsi on sen arvoinen! Kaikki kivut ja vaivat unohtuu saman tien, kyllä se siitä!"
No ei kuule unohdu, monilla tulee jopa siitä synnytyksen tuskasta ja traumasta niin paha olo, että se häiritsee kiintymyksen syntymistä vauvaan. Joku kertoi tässäkin ketjussa aiemmin, että ei kyennyt edes katsomaan vastasyntynyttä vauvaansa kun muisti vain kivun ja mieli ajatteli että vauva on sen aiheuttaja.
Itse todellakin valitsen sen vähemmän tuskan tien, koska haluan kuit
Mulle kävi äidiksi tultuani niin, että rupesi entistä vähemmän kiinnostamaan paskanjauhajien sepustusten kuuntelu. Jos jossain kaupassa vaikka joku tolvana törkeyttään aukoo päätään niin auon yhtä törkeästi takaisin.
Lapseni on mitä ihanin kultahanimussukka, mutta apinan tasolla oleva vtun simpanssi joka selittää jotain naurettavaa sontaa saa lähinnä miettimään miten ihanaa sellaista olisi lasauttaa nyrkillä naamaan keskellä kauppaa. Hillitsen kuitenkin fyysisesti itseni, koska en ole eläin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vanhemmaksi tulo pistää koko elämän ja arvot niin uusiksi, etteivät tuollaiset pikkuvaivat tunnu yhtään miltään. Rohkeasti vaan lapsia tekemään, kyllä se siitä suttaantuu! Ja muistetaan sekin, että kaikkea ei voi itse hallita, vaikka haluaisikin, eikä maailma lopu siihenkään."
Hahhah. Just sitä perinteistä vähättelyä ja kaunistelua, että "kyllä sen kestää, ei se mitään vaikka toosasta tulee jauhelihaa, pidätyskyky menee ja seksielämä on pilalla, kyllä se lapsi on sen arvoinen! Kaikki kivut ja vaivat unohtuu saman tien, kyllä se siitä!"
No ei kuule unohdu, monilla tulee jopa siitä synnytyksen tuskasta ja traumasta niin paha olo, että se häiritsee kiintymyksen syntymistä vauvaan. Joku kertoi tässäkin ketjussa aiemmin, että ei kyennyt edes katsomaan vastasyntynyttä vauvaansa kun muisti vain kivun ja mieli ajatteli että vauva on sen aiheuttaja.
Itse todellakin va
Mä synnytin toissa vuonna, eli lasken itseni näihin aktiivisiin synnytysikäisiin, vaikken ihan nuori olekaan. Sen verran neuvon nuorempia, ettei kannata jättää lasten hankintaa ihan sinne hedelmällisen iän loppupäähän. En kyllä ehkä suosittele ihan nuorenakaan tekemään lapsia, jos synnytys aiheuttaa jo ajatuksena pakokauhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih hih kun hauskaa, että voi vaihtaa itselleen kakkavaipat samalla kun vauvalle, ihan repeän naurusta. Ja hoh hoh kun huvittavaa konttailla yhdessä vauvan kanssa, kun jalat eivät kivun vuoksi kanna. Oi tätä äitiyden riemua, on se loppuelämän vammojen arvosta, hi hii.
Eikä se virtsankarkailu sitä tarkoita että ihan koko ajan pissa suihkuaa. Hupsut!
Heh, no ei se sitä tarkoittanut. Sitä pissasi housuun, kun lapsen vaippaa erehtyi vaihtamaan ennen kuin kävi itse vessassa. Tulipa se kusi kerran prismassakin housuun. Oli hupsu juttu!
Mutta joo, vuoden sitä vain kesti. Sitten jumpat tehosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan sä vähän hysteerinen? Olemattoman resilienssin omaavan ihmisen ei ehkä kannata hankkia lapsia.
Tietenkin olen. Olenhan nainen ja kaikki naiset ovat hysteerisiä. Siksi meitä pitää holhota.
Ai? En mä ainakaan ole hysteerinen, eikä mua kukaan holhoa. Synnytyksessäkin olin ihan aktiivinen toimija, ja kehossani tapahtuneisiin muutoksiinkin osaan suhtautua ilman ylimääräistä paniikkia. Niin me vaan ollaan erilaisia.
Kyllä sua holhotaan. Sulle ei kerrota esim. levatorvaurioiden yleisyydestä. Vai kerrottiinko sulle? Siis ennen synnytystä. Jos kerrottiin niin sä olet ensimmäin
Siis mitä pitäisi kertoa
Levator-vaurioita tulee, mutta on epäselvää miten niitä pitäisi diagnosoida, mitä oireita ne aiheuttavat ja miten niitä pitäisi hoitaa.
Myös sektiossa yleensä rikkoutuu m.pyramidalis ja linea alba. Nykyisessä kansainvälisessä hoitosuosituksessa näitä ei kehoiteta korjaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että oikein omat opiaatit ja virtsakatetrit mukana. Sori mutta tässä vaiheessa jokainen jo ymmärtää tarinasi totuusarvon...
Siis mikä sun mielestä tässä on mahdotonta? Mullekin kirjoitettiin keskiraskaudessa Panacodia ja niitä on vielä jäljellä. En ole edes harkinnut ottaa niitä mukaan mutta olisi se mahdollista. Katetreja saa ostaa apteekista kuka tahansa.
Miksi sinulle kirjoitettiin keskoraskaudessa panacodia? Minä vuonna? Nykyään panacodia ei tahdo saada millään, no ehkä jos on pää ja molemmat jalat kainalossa. Nykyään saa vain Buranaa, jos lääkäri on kovin höveli, voit saada kasisatasta Buranaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että oikein omat opiaatit ja virtsakatetrit mukana. Sori mutta tässä vaiheessa jokainen jo ymmärtää tarinasi totuusarvon...
Siis mikä sun mielestä tässä on mahdotonta? Mullekin kirjoitettiin keskiraskaudessa Panacodia ja niitä on vielä jäljellä. En ole edes harkinnut ottaa niitä mukaan mutta olisi se mahdollista. Katetreja saa ostaa apteekista kuka tahansa.
Miksi sinulle kirjoitettiin keskoraskaudessa panacodia? Minä vuonna? Nykyään panacodia ei tahdo saada millään, no ehkä jos on pää ja molemmat jalat kainalossa. Nykyään saa vain Buranaa, jos lääkäri on kovin höveli, voit saada kasisatasta Buranaa.
Raskaana oleville ei suositella Buranaa. Jos on riittävän kipeä, eikä Panadol auta, yleensä edetään tramadoliin tai panacodiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vanhemmaksi tulo pistää koko elämän ja arvot niin uusiksi, etteivät tuollaiset pikkuvaivat tunnu yhtään miltään. Rohkeasti vaan lapsia tekemään, kyllä se siitä suttaantuu! Ja muistetaan sekin, että kaikkea ei voi itse hallita, vaikka haluaisikin, eikä maailma lopu siihenkään."
Hahhah. Just sitä perinteistä vähättelyä ja kaunistelua, että "kyllä sen kestää, ei se mitään vaikka toosasta tulee jauhelihaa, pidätyskyky menee ja seksielämä on pilalla, kyllä se lapsi on sen arvoinen! Kaikki kivut ja vaivat unohtuu saman tien, kyllä se siitä!"
No ei kuule unohdu, monilla tulee jopa siitä synnytyksen tuskasta ja traumasta niin paha olo, että se häiritsee kiintymyksen syntymistä vauvaan. Joku kertoi tässäkin ketjussa aiemmin, että ei kyennyt edes katsomaan vastasyntynyttä vauvaansa kun muisti vain kivun ja mieli ajatteli että vauva on sen aiheuttaja.
Itse todellakin va
"Mulle kävi äidiksi tultuani niin, että rupesi entistä vähemmän kiinnostamaan paskanjauhajien sepustusten kuuntelu. Jos jossain kaupassa vaikka joku tolvana törkeyttään aukoo päätään niin auon yhtä törkeästi takaisin.
Lapseni on mitä ihanin kultahanimussukka, mutta apinan tasolla oleva vtun simpanssi joka selittää jotain naurettavaa sontaa saa lähinnä miettimään miten ihanaa sellaista olisi lasauttaa nyrkillä naamaan keskellä kauppaa. Hillitsen kuitenkin fyysisesti itseni, koska en ole eläin. "
Yksilöllistä tuokin. Mulle ei tapahtunut tuollaista, vaikka musta tuli äiti. Valitettavasti en osaa vieläkään sanoa takaisin paskanpuhujille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih hih kun hauskaa, että voi vaihtaa itselleen kakkavaipat samalla kun vauvalle, ihan repeän naurusta. Ja hoh hoh kun huvittavaa konttailla yhdessä vauvan kanssa, kun jalat eivät kivun vuoksi kanna. Oi tätä äitiyden riemua, on se loppuelämän vammojen arvosta, hi hii.
Eikä se virtsankarkailu sitä tarkoita että ihan koko ajan pissa suihkuaa. Hupsut!
Huh. Melko naurettavan kuvan nämä äärifeministit täällä itsestään piirtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan sä vähän hysteerinen? Olemattoman resilienssin omaavan ihmisen ei ehkä kannata hankkia lapsia.
Tietenkin olen. Olenhan nainen ja kaikki naiset ovat hysteerisiä. Siksi meitä pitää holhota.
Ai? En mä ainakaan ole hysteerinen, eikä mua kukaan holhoa. Synnytyksessäkin olin ihan aktiivinen toimija, ja kehossani tapahtuneisiin muutoksiinkin osaan suhtautua ilman ylimääräistä paniikkia. Niin me vaan ollaan erilaisia.
Kyllä sua holhotaan. Sulle ei kerrota esim. levatorvaurioiden yleisyydestä. Vai kerrottiinko sulle? Siis ennen synnytystä. Jos kerrottiin niin sä olet ensimmäin
Siis mitä pitäisi kertoa? "Sulle voi tulla mm. tällainen vaurio, kannattaa vaatia sektio". Kai sitä nyt jokainen täysjärkinen ihminen ymmärtää, että synnytyksessä voi tulla damagea. Ei kannata hankkiutua raskaaksi ollenkaan, jos pelkää kaikkea mahdollista.
Tässähän hauskaa on just se, että sektiossa on isommat riskit vakavien komplikaatioiden syntyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Eipä niitä repeämiä kukaan halua, mutta ne kyllä kuulostaa kokemattoman maallikon korvaan pahemmilta kuin onkaan. Synnytyksen jälkeen oikein huvitti, kun olin etukäteen ajatellut jonkun häpyhuulten repeämisen olevan paha juttu 😄 Virtsankarkailu mulla alkoikin jo raskausaikana, joten siltäkään en olisi välttynyt, vaikka olisinkin jostain syystä kinunnut itsellekin sektion. Vanhemmaksi tulo pistää koko elämän ja arvot niin uusiksi, etteivät tuollaiset pikkuvaivat tunnu yhtään miltään. Rohkeasti vaan lapsia tekemään, kyllä se siitä suttaantuu! Ja muistetaan sekin, että kaikkea ei voi itse hallita, vaikka haluaisikin, eikä maailma lopu siihenkään."
Varmasti kaunis ajatus rohkaista tulevia äitejä. Kiitos siitä ajatuksesta. Tämä ei kyllä silti yhtään rohkaise, päinvastoin. Revennyt häpyhuuli huvittaa. Hihi, hih, olinpa ty
Miksi en aiemmin tullut ajatelleeksi tuota. Jos miehellä olisi vastaavaa, että kun hän saa lapsen, niin "pikkasen vaan terska repeää ja virtsanpidätyskyky menee, mutta jumpalla saa sen kuntoon vuodessa, ja vatsalihasten erkauman voi leikkauttaa sitten kun lapsiluku on täynnä. On se kuitenkin sen arvoista 😊."
Vakavasti puhuen, omalla kohdalla oli vain yksi synnytys ja se sujui kaikesta päätellen hyvin ja ilman enempiä fyysisiä vaurioita. Joten voi se sujua myös hyvin.
Luin vähän tuota sfinkteri-juttua. Toivottavasti kaikki huomasi, että se on kaksikymmentä vuotta vanha. Hoitokaytannot on kovasti siitä kehittyneet. Nykyisellään potilaat ainakin väittävät että heillä ei ole oireita korjauksen jälkeen. Ja jos kenelläkään on ulosteen karkailua oikeasti synnytyksen jälkeen, niin kyllä pitää soittaa synnytyssairaalaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyttäminen vaatii kuntoa ja sisukkuutta. Ei se oikein suju, jos viimeiset yhdeksän kuukautta (ja sitä ennenkin) on makoiltu sohvalla ja synnyttämään mentäessä vaan fiilistellään, että kyllä se naisen keho tietää mitä pitää tehdä.
Ponnistusvaiheessa täytyy tuntea oma kehonsa ja tietää, millä lihaksilla ponnistetaan. Jotta sinne asti edes päästään, täytyy kestää jonkin verran kipua, koska tehokkaita kivunlievityksiä ei saa antaa liian aikaisin.
Tuollainen synnyttäminen kuulostaa lähinnä liikuntasuoritukselta. Tai liikunta-alan ammattilaisen kirjoittamalta. He kun tykkäävät puhua lihaksista.
Heh. En ole liikunta-alan ammattilainen, ihan vaan kuntoliikuntaa harrastava, lievästi ylipainoinen äiti. Mutta kyllä se synnytys kannattaa tosi
En ole ollut kovin liikunnallinen. Anoppi puhui raskaana ollessani, että kannattaisi tehdä pitkiä kävelylenkkejä. En ihan noudattanut neuvoa, koska en ole koskaan hirveästi pitänyt liikunnasta.
Voi tietysti olla, että niistä olisi ollut apua, ehkä synnytys olisi silloin sujunut nopeammin, kuka tietää. Nyt se kesti 12 tuntia.
Näin miehenä työterveys/yksityisellä puolella yritän aina valita muualla kuin suomessa opiskelleita lääkäreitä, varsinkin Ruotsin Karolinska on hyvä tausta, he oikeasti osaavat keskustella potilaan kanssa eivätkä ole rautakangen hanuriin tunkeneita suomalaisia lääkäreitä jotka lähinnä vaikuttavat psykopaateilta joilla ei ole mitään keskustelutaitoa. Ehkä saamme asiat kuntoon kun valitsemme lääkäreitä jotka on opiskelleet maissa joissa potilas on keskiössä. Ehkä saamme myös yksityiset synnytysairaalat joissa äiti ja lapsi ovat keskiössä eikä lääkärin ja hoitajien egot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että oikein omat opiaatit ja virtsakatetrit mukana. Sori mutta tässä vaiheessa jokainen jo ymmärtää tarinasi totuusarvon...
Siis mikä sun mielestä tässä on mahdotonta? Mullekin kirjoitettiin keskiraskaudessa Panacodia ja niitä on vielä jäljellä. En ole edes harkinnut ottaa niitä mukaan mutta olisi se mahdollista. Katetreja saa ostaa apteekista kuka tahansa.
Miksi sinulle kirjoitettiin keskoraskaudessa panacodia? Minä vuonna? Nykyään panacodia ei tahdo saada millään, no ehkä jos on pää ja molemmat jalat kainalossa. Nykyään saa vain Buranaa, jos lääkäri on kovin höveli, voit saada kasisatasta Buranaa.
Raskaana oleville ei suositella Buranaa. Jos on riittävän kipeä, eikä Panad
Tiedän, tarkoitin, että ylipäätään esimerkiksi panacodia ei enää tarjota lääkkeeksi. Vielä alle 10 vuotta sitten se oli se lääke, mitä ensimmäisenä ehdotettiin kovempaan kipuun. Nyt on ihan erityyppiset lääkkeet, kuten gaprion, mitä tuputetaan liki joka vaivaan. (Ja joka on aivan kamala lääke, tosin ei panacodkaan minulle sopinut)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyttäminen vaatii kuntoa ja sisukkuutta. Ei se oikein suju, jos viimeiset yhdeksän kuukautta (ja sitä ennenkin) on makoiltu sohvalla ja synnyttämään mentäessä vaan fiilistellään, että kyllä se naisen keho tietää mitä pitää tehdä.
Ponnistusvaiheessa täytyy tuntea oma kehonsa ja tietää, millä lihaksilla ponnistetaan. Jotta sinne asti edes päästään, täytyy kestää jonkin verran kipua, koska tehokkaita kivunlievityksiä ei saa antaa liian aikaisin.
Tuollainen synnyttäminen kuulostaa lähinnä liikuntasuoritukselta. Tai liikunta-alan ammattilaisen kirjoittamalta. He kun tykkäävät puhua lihaksista.
Heh. En ole liikunta-alan ammattilainen, ihan vaan kuntoliikuntaa harrastava, lievästi ylipain
En ole ollut kovin liikunnallinen. Anoppi puhui raskaana ollessani, että kannattaisi tehdä pitkiä kävelylenkkejä. En ihan noudattanut neuvoa, koska en ole koskaan hirveästi pitänyt liikunnasta.
Voi tietysti olla, että niistä olisi ollut apua, ehkä synnytys olisi silloin sujunut nopeammin, kuka tietää. Nyt se kesti 12 tuntia.
Käsittääkseni synnytyksen kesto on yksilöllistä, ei siihen voi hirveästi itse vaikuttaa.
Minä en nyt raskaana ollessa voi kuvitellakaan pitkiä kävelylenkkejä. Liian "reipas" kävely, kipeyttää, jopa supistaa. Reipas vauhti on sellainen, että pääsen rollaattorimummosta ohi. Lisäksi pissahätä on jatkuva, joten käytännössä voisin kävellä bajamajaa ympäri
Se ei silti tarkoita sohvalla makoilua,vaan ulkoilua, lumitöitä ym kodin pihassa ja sisällä tapahtuvaa puuhailua, kulloisenkin voinnin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sairaalaan mukaan:
-omat eväät
-juotavaa
-panadolia ja Buranaa (itsehoito-ohjeen mukaan käyttää, eikä ota sairaalan särkylääkettä jos sattuvat tarjoamaan)
-tuttipullo ja korviketta
Lisään listaasi kynsisakset joilla voi leikata vastasyntyneen mahdollisesti hyvinkin pitkät kynnet. Koko isosta sairaalasta ei välttämättä löydy saksia ollenkaan, näin minulle kävi!
Mua huvittaa äärettömästi tämä vauhkoaminen täällä, että miksi, miksi meidän naisten pitäisi kestää synnytyskipuja, kun miehetkään ei joudu kivusta koskaan kärsimään ja sitä rataa....
Valitettavasti evoluutiossa kehitys on edennyt niin, että meidän sukukromosomit XY omaavien vastuulle on jäänyt tämän jälkikasvun kantaminen ja synnyttäminen. Synnytykseen ja siitä toipumiseen liittyy kipua, oli kyseessä sitten alatiesynnytys tai sektio.
Tasa-arvoa kyllä jossain asioissa äänekkäästi vaaditaan, mutta veikkaan ettei teistä kovin moni olisi innokkaana rintamalle pyrkimässä tykinruoaksi jos sota syttyisi. Miksi näin, eikö sekin ole pääsääntöisesti miesten "etuoikeus" ja eikö nyt ole joka-asiassa sen kuuluisan tasa-arvon aika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi meitä pitää holhota.
Ai? En mä ainakaan ole hysteerinen, eikä mua kukaan holhoa. Synnytyksessäkin olin ihan aktiivinen toimija, ja kehossani tapahtuneisiin muutoksiinkin osaan suhtautua ilman ylimääräistä paniikkia. Niin me vaan ollaan erilaisia.
Kyllä sua holhotaan. Sulle ei kerrota esim. levatorvaurioiden yleisyydestä. Vai kerrottiinko sulle? Siis ennen synnytystä. Jos kerrottiin niin sä olet ensimmäin
Siis mitä pitäisi kertoa? "Sulle voi tulla mm. tällainen vaurio, kannattaa vaatia sektio". Kai sitä nyt jokainen täysjärkinen ihminen ymmärtää, että synnytyksessä voi tulla damagea. Ei kannata hankkiutua raskaaksi ollenkaan, jos pelkää kaikkea mahdollista.
Ei kukaan käske vaatimaan sektiota. Lain mukaan eri hoitovaihtoehtojen riskeistä ja hyödyisiä on kerrottava. Levatorvaurioiden todennäköisyys ensisynnyttäjillä on 15-50%. Niihin ei ole olemassa hoitoa. Sen voisi kertoa ihan vaikka noilla sanoilla samassa yhteydessä kun riskeistä ja hyödyistä muutenkin kerrotaan. Tarkoittanee nykyään ohjausta Terveyskylän Naistalon sivuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että oikein omat opiaatit ja virtsakatetrit mukana. Sori mutta tässä vaiheessa jokainen jo ymmärtää tarinasi totuusarvon...
Siis mikä sun mielestä tässä on mahdotonta? Mullekin kirjoitettiin keskiraskaudessa Panacodia ja niitä on vielä jäljellä. En ole edes harkinnut ottaa niitä mukaan mutta olisi se mahdollista. Katetreja saa ostaa apteekista kuka tahansa.
Miksi sinulle kirjoitettiin keskoraskaudessa panacodia? Minä vuonna? Nykyään panacodia ei tahdo saada millään, no ehkä jos on pää ja molemmat jalat kainalossa. Nykyään saa vain Buranaa, jos lääkäri on kovin höveli, voit saada kasisatasta Buranaa.
Vuonna 2022 Naikkarilla. Kuulemma mieluummin sitä kuin Buranaa.
Siis mitä pitäisi kertoa? "Sulle voi tulla mm. tällainen vaurio, kannattaa vaatia sektio". Kai sitä nyt jokainen täysjärkinen ihminen ymmärtää, että synnytyksessä voi tulla damagea. Ei kannata hankkiutua raskaaksi ollenkaan, jos pelkää kaikkea mahdollista.